Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksaa kyläillessä toisen osapuolen uhmaikäistä
27.07.2013 |
Otsikon mukainen kysymys: Eli miten jaksaa kyläillessä (puolin ja toisin) sitä, että toisella osapuolella on kovassa uhmassa oleva lapsi. Lapsi on 4v. Ja ilmeisesti (?) ikäkauteen kuuluvasti kovin tahtova ja omaan napaan keskittyvä: Saattaa haukkua pienemmän leikkikaverin, viedä leluja, keskeyttää aikuisten keskustelun jatkuvasti (heti huutamalla, ei puhumalla), tahtoo saada aina enemmän ja aina samaa kuin muutkin (Koskee myös leluja, ruokaa yms.), näissäkin tilanteissa saattaa surutta viedä kädestä. Kiellettäessä ottamasta toisen kädestä lapsi lyö vieraampaakin aikuista. Lisäksi potkii yms. saadakseen huomiota.
Oma lapseni ei vielä ole aivan tuollainen (täyttää 3) ja on muutenkin ilmeisesti rauhallisempi kuin toinen lapsi. Miten ihmeessä sietää sitä, että toinen on mikä on. Pelkään, että sietämisen rajani alkavat kohta näkyä ulospäin...Onko tapaamattomuus ainoa vaihtoehto?
Kommentit (9)
2: Mistä tuo rauhoittuminen johtuu? Onko lapsi vaan yksinkertaisesti vähän kasvanut taidoiltaan isommaksi, vai onko siihen joku muu syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mä ainakaan jaksais tavata tuollaista perhettä.
Jättäisin kyläilyt väliin suosiolla toistaiseksi. Turha sinne on mennä itseään ja lastaan kiusaamaan. Sano, että palaatte asiaan taas kun tuloksia on kasvatuksessa tapahtunut.
Ei tuo vaihe ikuisuuksia kestä. Joten yrität nyt vain sietää ja harvennat tapaamisia, ettei tarvi ihan niin usein sietää.
Jättää menemättä jos noin kauheeta on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättää menemättä jos noin kauheeta on
Lapsi kaipaa varmaan isompaa leikkikaveria itselleen tai oman äidin huomiota enemmän. Toinen ympäristö voisi myös auttaa, esim. leikkikenttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva neljävuotias varmaan jaksaa aikuisten höpinöitä ja kahvitteluita. Ei muuta kun pihalle niitten tenavien kanssa. Turhaan sinä omaa sädekehääsi kiillotat ja toisten lapsesta hirviötä teet, jos oma on rauhallinen tempperamentiltaan. Lapset on erilaisia.
T: kahden TÄYSIN erilaisen lapsen äiti
Kaverin lapsi haukkuu todella rumasti äitiään ja muita lapsia. Yrittää pomottaa pienintä ja yrittää jättää tämän ulkopuolelle leikeissä.
Meilläkävi niin, etten jaksanut. Äiti kyllä yritti keiltää, mutta homma tuntui lähteneen vähän käsistä ja rajojen haku puolin ja toisin oli hukassa.
Kuukauden verran otettiin etäisyyttä. Ei tietoisesti, vaan siksi, ettei vain jaksanut niitä uuvuttavia tapaamisia.
Nyt ollaan taas nähty ja tilanne parempi. Ehkä se pieni irtiotto voisi vähän auttaakin.