Lapsille äidin sukunimi?

Mitä harvinaista tuossa on? Haittaa?? Ehkä jossain porvoossa voi tulla haittaakin.

Me teimme samoin, lapset saivat minun harvinaisemman nimeni mieheni "Virtasen" sijasta. Mies itse asiassa ehdotti asiaa. Ei ole koskaan ollut mitään haittoja enkä keksi, mitä haittaa tästä voisikaan olla.

meillä on sama järjestely, ei mitään haittaa.

Miehen sukulaiset ristiäisissä yllättyivät, mutta parissa kuukaudessa tottuivat :) Ja just kun harvinaisuudella perusteltiin sitä heille (vaikka oli muitakin syitä), ettei sitten tule muita samannimisiä vastaan.

Valitkaa ihmeessä näin, kyllä harvinaisia nimiä kannattaa ylläpitää.

Jos mulla olisi eri nimi kuin miehelläni, niin mulle olisi päivänselvää, että lapset olisi mun nimellä. En missään tapauksesa suostuisi olemaan yksin eri nimellä kuin muu perhe. Tää on joku outo tunnejuttu mulle.

Minulla on äitini sukunimi, juuri samasta syystä, lisäksi se on kauniimpi kuin isäni sukunimi.

Nyt mieheni kanssa odotetaan esikoista ja lapselle on tulossa minun sukunimeni, jos sitten olisi joku sitäkin nimeä jatkamassa (minä olen ainoa lapsi eikä minulla ole samaa sukunimeä kantavia serkkujakaan). Sitä en tiedä, mitä miehen suku asiasta sanoo, tuskin mitään kun tätä "virtasten" sukua on jatkamassa muitakin.

Ei tuo mitenkään harvinaista ole. Ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Meillä on lapset äidin nimellä, samoin monella ystävälläni. Aika usein syynä juuri se että äidillä on harvinaisempi/kauniimpi nimi.

Ja mikä se mahdollinen haitta olisi? En minä ole törmännyt yhteenkään, lapset jo kouluiässä. Kyllä kaikki jo ovat tottuneet siihen että lapsella ja (toisella) vanhemmalla voi olla eri sukunimi.

Meillä on lapset äidin nimellä. Tämä oli ainoa asia, josta silloin keskusteltiin miehen kanssa voimakkaasti. Onneksi Suomen laki salli minulle siihen oikeuden. Mitään ongelmia asiasta ei ole tullut, mutta miehen sukulaiset eivät vieläkään tunnu ymmärtävän/hyväksyvän asiaa. Joskus asia loukkaa minua, mutta onneksi sentään lapsilla on minun nimeni. Olen itse asiasta ylpeä.

Mitä haittaa tuosta nyt on?

Meillä sama juttu, lapset saivat minun nimeni. Mies suostui asiaan helposti, oli jopa tyytyväinen.

Jos jotain haittoja pitäisi keksiä, niin ehkä se, että appivanhemmat suuttuivat. Eivät puhuneet/olleet tekemisissä kanssamme kahteen vuoteen. (sitten syntyi toinen vauva ja ristiäisiin sentään vaivautuivat, vaikka sama vika tietysti nuoremmassakin lapsessa: eli minun nimeni) Toisaalta en taas osannut sitä ajatella niin suurena haittana, en ole koskaan ollut appivanhempieni suosikkiminiä.

Heh, meillä on eri sukunimet miehen kanssa. Mun mies ei edes tiennyt lapsen syntyessä, että tällaisessa tapauksessa lapsen sukunimen saa vanhemmat päättää, hän luuli, että lapsi tulee automaattisesti minun sukunimelleni (niin kuin toki synnyttyään tuleekin, mutta lopullisen sukunimen voi vaihtaa).

Tällä hetkellä asumme todella pienellä paikkakunnalla, jolla ei erilaisuus juuri kukoista ja jupinaa herättää sekin, jos nainen ei naimisiin mennessään ota miehen sukunimeä. Täällä siis suurin osa perheistä on ydinperheitä, koko perhe saman sukunimen alla. Paikkakunnallamme on myös yleistä, että saa olla selittämässä, kenen tyttö/poika on ja mistä talosta miltä kylältä on kotoisin, eli siis sukulaisuussuhteet ovat varsinkin vanhoille ihmisille todella tärkeässä roolissa. En minäkään keksi, mitä haittaa tällaisesta järjestelystä olisi varsinkaan isommassa kaupungissa, jossa perhemuodot ovat muutenkin monenkirjavia. Tällä alueella tällainen järjestely siis vain yksinkertaisesti on niin harvinainen, että ei ole eläviä esimerkkejä kertomassa kokemuksiaan, ja siksi kyselen täällä mahdollisista haitoista, joita en itse ehkä hoksaisi :) -Ap

Lapset on mun sukunimellä.

Eipä ole tullut neuvolassa, koulussa, terveyskeskuksessa tai tullissa mitään ongelmia. Ja minähän niiden kanssa olen ravannut ko. paikat.

Ainoa ongelma on ollut, että mies on välillä saanut postia, jossa hänen sukunimensä on vaihdettu minun nimeeni... Oletusarvo on joo, että perheessä on yksi sukunimi :) ja se otti kertaalleen päähän kun eron jälkeen sukulainen laittoi kortin, jossa lapset olivat isän nimellä...

Meillä on lapsilla mun sukunimi. Kaikilla 3, miehen kanssa ollaan menossa naimisiin ja mies ottaa minun sukunimeni. Eipä ole mitään haittaa tai väärinymmärryksiä käynyt!

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 10:27"]

Jos mulla olisi eri nimi kuin miehelläni, niin mulle olisi päivänselvää, että lapset olisi mun nimellä. En missään tapauksesa suostuisi olemaan yksin eri nimellä kuin muu perhe. Tää on joku outo tunnejuttu mulle.

[/quote]

Mutta miehesi pitäisi siihen suostua?

Meillä lapsella on mun sukunimi. Suurena syynä siihen on se, että miehen ex-vaimolla on edelleen miehen nimi, samoin kun tämän exän lapsella joka ei siis ole edes mieheni lapsi. En halua niputtaa lastani samaan kastiin, sori vaan. Lisäksi erotilanteessa lapsi jäisi kuitenkin minulle ja olisi taatusti helpompaa, että on sama nimi. Noin niminä meidän nimet on aika samantasoiset, tyyliin Mattila ja Penttilä.

Varsinkin jos eletään avoliitossa, on ihan normaalia että lapsi saa äidin sukunimen. Ei ole mitään sääntöä eikä pakkoa, että lapselle pitäisi antaa automaattisesti isän sukunimi, oli sitten aviossa tai avossa, paitti tietenkin jos äidilläkin on avioliiton kautta isän sukunimi- sittenhän siinä ei olekaan ongelmaa...

Meillä lapset minun nimellä. En tajua miksi joku antaisi lapsille miehen sukunimen (jos siis isällä ja äidillä eri nimet) - jos ero tulee niin suurimmassa osassa tapauksista lapset jäävät äidille. Olisihan se ihan älytöntä että minulla ja lapsilla olisi eri sukunimet kun minä heitä hoidan, vien lääkäriin, neuvolaan, ja hoidan heidän kaikki asiansa.