Yli 22-vuotiaat, jotka asuvat lapsuuden lähiössään ovat säälittäviä!
9/10 sitä täysääliöporukkaa, joka joskus yläasteella oli "jotain" (ja mitään ei sen jälkeen tai ylipäätään oman asuinalueen ulkopuolella olekaan saavutettu) tai nörttisurkimuksia jotka ei koskaan itsenäistyneet mamman helmoista vaan elelevät erakkoina vanhempiensa kellareissa tai missä lie hikikomeroissa.
Ne loput, kutakuinkin normaaliksi laskettavat 1/10 on ikäluokkaa 40+, jotka kotiseutukaipuussaan, ajan kultaamien muistojen ja alkavan dementian ansiosta tai perityn talon jne. sekalaisten syitten vuoksi ovat päätyneet lapsuusmaisemiinsa asumaan. Eli jonkinlainen kilahdus siinäkin yleensä taustalla.
Kommentit (17)
Ne lähiöluuserit on kaikki töissä, ei ne ehdi av:lle. Toisin kuin eräät..
Jep, täysin samaa mieltä. Olen tällainen etelähaagalainen lähiöluuseri, joka kasvattaa vielä omat lapsensakin täällä. Vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa, kun olin 17v ja perin tämä asunnon, jossa nyt asun oman perheeni ja omien lasteni kanssa.
Kyllä olen idiootti lähiöluuseri.
Mä muutin 25-vuotiaana lapsuuteni lähiöön mieheni kanssa, asuimme siellä n. 7 vuotta ja esikoisemme myös syntyi siellä. Sittemmin muutimme kyllä ihan muualle.
Meillä on molemmilla tohtorikoulutus, kiva asunto, toinen lapsi tulossa, harrastuksia ja ystäviä...palkat eivät ole valtavan suuret, mutta emme me nyt ihan täysluusereita ole mielestäni.
Olen sen verran luuseri että menin oikein ostamaan asunnon lapsuuden lähiöstä (tarkalleen ottaen tämä alue ei ole edes lähiö). Viereisessä talossa asuu anoppi ja viereisessä rapussa oma isäni =)
Mikäs täällä meren rannalla asuessa =) Helppo lähteä kalastamaan, veneilemään jne. Rauhallinen paikka kasvattaa lapsia.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 13:07"]
9/10 sitä täysääliöporukkaa, joka joskus yläasteella oli "jotain" (ja mitään ei sen jälkeen tai ylipäätään oman asuinalueen ulkopuolella olekaan saavutettu) tai nörttisurkimuksia jotka ei koskaan itsenäistyneet mamman helmoista vaan elelevät erakkoina vanhempiensa kellareissa tai missä lie hikikomeroissa.
Ne loput, kutakuinkin normaaliksi laskettavat 1/10 on ikäluokkaa 40+, jotka kotiseutukaipuussaan, ajan kultaamien muistojen ja alkavan dementian ansiosta tai perityn talon jne. sekalaisten syitten vuoksi ovat päätyneet lapsuusmaisemiinsa asumaan. Eli jonkinlainen kilahdus siinäkin yleensä taustalla.
[/quote]
Yli 22-vuotiaat, jotka arvottavat ihmisiä asuinpaikan mukaan ovat säälittäviä.
Se on totta että suurin osa niistä jotka yläasteella olivat "jotain" ovat täysiä luusereita yli kakskymppisinä.
No jaa, rakensimme puolen kilsan päähän lapsuudenkodistani oman talomme kymmenisen vuotta sitten. Ei tämä alue oikein lähiö ole, meilläkin tontti on hieman alle 3500m2 ja talommekaan ei ole tämän "lähiön" pienimpiä, mutta menkööt nyt tuohon mainitsemaasi kastiin. Täällä on lasten hyvä kasvaa ja elää toisten samanlaisten "lähiölasten" kanssa, täällä kun meitä kurjia paluumuuttajia on paljon. Pääkaupunkiseudulla ollaan. :)
Pääkaupunkiseudulla on paljon luusereita; väki ei pysty muuttamaan minnekään vaan kyylätään koko ikä siellä ja suu auki ihmetellään juttuja muualta maasta ja ulkomailta.
Nähty niin monta kertaa, kun työreissuilla tapaa porukkaa.
Jos on viettänyt lapsuutensa Töölössä ja jäänyt sinne asumaan, onko sekin säälittävää?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 13:41"]
Se on totta että suurin osa niistä jotka yläasteella olivat "jotain" ovat täysiä luusereita yli kakskymppisinä.
[/quote]
Näin on. Lähiöpubit ovat täynnä NHL-lupauksia, joiden kiekkouran kohokohta oli rinnakkaisluokan voittaminen.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:29"]
Jos on viettänyt lapsuutensa Töölössä ja jäänyt sinne asumaan, onko sekin säälittävää?
[/quote]
On tietysti, koska Töölö sijaitsee Helsingissä.
Ap, minusta on paljon paljon säälittävämpää olla kaltaisesi toisia ihmisiä lokeroiva pelle.
suomennettuna sama: ap. muutti lähiöstä 22 vuotis syntymäpäivänään ja kokee nyt suunnatonta ylenkatsetta niitä kohtaan, jotka jäivät vaikkapa päivän pitemmäksi aikaa.
Juu-u. Niin sen täytyy olla.
Tämä luuseri halusi ostaa mummon ja papan rakentaman talon, jossa toivoo vanhenevansa myös. Siksi tämä luuseri ei ole tän pidemmälle päässyt jos matkassa mitataan onnistuminen elämässä. :P
Vaikka kovin provosti kirjoitettu, olen silti osin samaa mieltä, mä olen näitä 40+ paluumuuttajia, ja kyllä täällä paljon on näitä yläasteen "jotain" tyyppejä asumassa ja elämässä edelleen niissä samoissa farkuissaan :) Jokin kuulemma petti heidät aikanaan.
Mutta, on täällä jonkin verran myös niitä aikani nuoria, jotka ovat erittäin menestyneitä, no, se näkyykin heidän asumisessaan yms.
Vai onko jollakulla erilaisia kokemuksia? Av:llä pyörinee sankoin joukoin näitä lähiöluusereita jotka osaisivat omakohtaisesti kertoa aiheesta. -ap