Lue keskustelun säännöt.
Raskaana, vanha syömishäiriö aktivoitui
08.08.2013 |
Kaipaan neuvoja, mutta ei kiitos sellaisia kommentteja että oisko kannattanut miettiä tuota ennen raskaaksituloa, koska nythän olen raskaana eikä asia siitä miksikään muutu.
Olen nuorempana sairastanut vaikean anoreksian, jossa meni vuosikymmenen verran. Sen jälkeen sairastin bulimiaa jonkin aikaa, minkä jälkeen toivuin kokonaan. Pystyin syömään normaalisti ja miettimättä. Olin terve pitkän aikaa ja ajattelin olevani valmis raskauteen ja äitiyteen. Tiesin että paino nousee, ja olin mielestäni varautunut siihen henkisesti.
Paino hyppäsi kuitenkin jo ensimmäisen kolmanneksen aikana useamman kilon ylöspäin. Pystyin pitkän aikaa uskottelemaan itselleni että pärjään, enkä ryhtynyt toimenpiteisiin. Tiesin että painon pitääkin nousta, koska olin normaalin alarajalla ennen raskautta.
Olin kuitenkin hirvittävän väsynyt kaiken aikaa eikä voimia riittänyt enää yhtään mihinkään. Ensimmäisen kolmanneksen lopulla alkoi ilmetä myös vakavia masennusoireita. Ensin vain itkin herkästi ja usein ja ajattelin sen liittyvän raskauden mielialaheilahduksiin. Sitten aloin pelätä kaikkea, en olisi millään uskaltanut lähteä kotoa. Neuvolakäynnistä jäi todella epävarma olo, siihen asti olin ollut varma että pystyn ja osaan. Mutta se kuulustelu siellä sai minut varmaksi epäpätevyydestäni. Sen jälkeen vointi romahti ihan totaalisesti. Olin varma ettei minusta ole mihinkään ja että minun kuuluu kuolla ja että sillä lapsellakin on parempi elämä ilman tällaista äitiä.
Nyt toisella kolmanneksella olen alkanut oksennella tahallisesti. Poltin myös kahtena päivänä pari tupakkaa, kestääkseni edes jotenkin järjissäni. Muuten olen ollut koko raskausajan tupakoimatta ja ilman nikotiinia missään muodossa. Ja aion olla tästä eteenpäinkin, koska olen jo nyt ihan varma ja peloissani että aiheutin jotain peruuttamatonta pahaa lapselle.
Mieheni ei oikein osaa tukea minua, enkä itsekään ymmärrä mitä minulle on tapahtumassa. Enkä tiedä mistä saisin apua, koska neuvolan kukkahattutädille en todellakaan voi puhua mistään henkilökohtaisesta.
Mitä minun pitäisi tehdä? Onko masennuslääkitys edes mahdollinen raskauden aikana? Jotain pahaahan niistäkin lapselle aiheutuu.
Olin typerä kun kuvittelin että minusta olisi tähän.
Kommentit (3)
Moi,
komppaan edellistä. Hakeudu neuvolan kautta psykologin juttusille, jospa se helpottaisi. Masennuslääkitys on ymmärtääkseni mahdollinen raskausaikana, mutta se harkitaan varmasti tilanteen mukaan, eikä sitä suositella yleensäkään ainoaksi hoitomuodoksi.
Yritä käydä väsymyksestä huolimatta kävelyllä, se voi piristää ja antaa tunteen siitä, että kehosi on hallinnassa, vaikka paino nousee. Ja vältä roskaruokaa, mutta syö säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä! Kuulostaa pahalta ja ymmärrän osin tuskasi ( sanomatta sitä tässä) mutta nyt leuka pystyyn ja psykologin juttusille, osaavat auttaa! Et tule olemaan huono äiti!!!!!!! Lupaan!
Vedä syvään henkeä ja rauhoitu:)
Tarvitset ja myös saat ammattiapua vaivaasi. Ethän voi tuossa kunnossa olla edes itsesi takia, saati vauvan.
Neuvolan kautta pääset pikaisesti terveyskeskuspsykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille. Raskaanaolevat tai juurisynnyttäneet otetaan jonon kärkeen, joten odotusaika hoitoon ei ole pitkä.
Jos varaa, niin yksityiselle psykiatrille pääsee melkein heti, eikä se niin hirveän kalliiksikaan tule, jos käyntikertoja ei ole paljoa. Sitäpaitsi yksityisellä voi käydä ja jatkaa terveyskeskuksen hoidoilla, kun sinne pääsee.
Linda Lampeniuskin sairastaa samaa syömishäiriötä ja masennuksia ja raskaudet onnistuneet.
Et ole huonompi kuin kukaan muu ja pärjäät varmasti vauvankin kanssa. Hoitoon nyt pikaisesti, tarvitset apua ilman muuta.