Lapsi lopetti päikkärit ja elämä helvettiä!! Ja vauva tulossa aargh
3-vuotias ei suostu enää päikkäreille, mutta ei selvästi jaksa päivää ilmankaan. Kiukkuinen koko ajan ja uhma, joka oli jo laantunut on vahvempaa kun koskaan. Joka helvetin asiasta väännetään ja huudetaan ja itketään ja paiskotaan. Olen viimeisilläni raskaana ja mulla hajoaa pää!!! Miksi just nyt, elämä olikin liian rauhallista ja hyvää, huoh. Millä mä pärjään vauvan ja ton tasmania tuholaisen kanssa?? Kaikki kääntyi päälaelleen, kun päikkärit loppuivat. Yöunetkin ovat katkonaisempia ja max saman pituisia kuitenkin kuin ennen, joten lapsi on koko ajan väsynyt ja niin olen minäkin. Heeeelp!!!!
Kommentit (15)
Sellasta se elämä on. Saman olen kokenut ja ei se helppoa ollut. Jos yhtään lohduttaa niin ajan kanssa helpottaa. Älä yritä tehdä kaikkea täydellisesti vaan mene siitä mistä aita on matalin, jos haluat mahdollisimman helpolla päästä
Tuo välivaihe on aina hankala. Kotihoidossa olevat lapset lopettavat yleensä päikkärit tuossa vaiheessa. Varaa päiväuniaikaan lapselle rauhallinen lepohetki. Lue ääneen pitkä satu, jolloin lapsi lepää, vaikkei nukukaan. Joskus saattaa myös nukahtaa...
Tuo on sitä äitiyden onnea. Muista nauttia joka hetkestä. Nyt elämä on todella avautumassa sinulle ja kasvat henkisesti aivan uusiin mittasuhteisiin :)
Aika vanha lapsi jo on, joten tuskin olet odottanutkaan, että nukkuu päiväunia enää pitkään. Totta kai muutos tuntuu hurjalta, kun olet tottunut rauhallisuuteen ja hyvään elämään. Mutta eihän se lapsi voi ikuisesti niitä päiväunia nukkua.
Kun lapsi mukautuu uuteen rytmiin, niin se luultavasti nukahtaa illalla nykyistä aiemmin ja yöunista tulee aiempaa pidemmät. Se on tavallaan helpompaa, kun ei tarvi moneen kertaan nukutella ja herätellä. Ja päivistä tulee vapaampia, kun ei tarvi elää niiden päiväunien mukaan. Vauvahan nukkuu vaunuissa missä vaan, joten sen päiväunet ei paljon menoa hidasta.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:33"]
Tuo on sitä äitiyden onnea. Muista nauttia joka hetkestä. Nyt elämä on todella avautumassa sinulle ja kasvat henkisesti aivan uusiin mittasuhteisiin :)
[/quote]
No totta se on, että haasteet kuuluvat äitiyteen.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:33"]
Tuo on sitä äitiyden onnea. Muista nauttia joka hetkestä. Nyt elämä on todella avautumassa sinulle ja kasvat henkisesti aivan uusiin mittasuhteisiin :)
[/quote]
No totta se on, että haasteet kuuluvat äitiyteen.
[/quote]
Kyllä. Ja myös parisuhde tulee muuttumaan jatkossa. Siinäkin lisää kasvamisen paikkoja :)
Lapsi on ollut päivähoidossa, ja siellä nukkunut taju kankaalla 2 h vielä kk sitten, ja sama rytmi on ollut kotonakin viikonloppuisin, tosin vähän lyhyemmät päikyt, ehkä 1,5h. Nyt jäi kotiin kun aloitin äitiysloman. Mun tuntemat lapset on nukkuneet päikkäreitä vielä 5-vuotiaanakin, siskon lapset esim. ja tosiaan tämä omakin vielä ihan hetki sitten sen . pari tuntia päivällä, joten muutos on iso eikä eniten lapsen käytöksessä :O jessus mikä väsyraivooja täällä asuu!!! En osannut ajatella, että päikkärit jäisivät kerrasta pois, joten kyllä hirvittää tuleva aika vauvan kanssa, kun päivällä ei olekaan sitten mitäään hengähdystaukoa. Toivon todella, että lapsi tottuu uuteen rytmiinsä pian, koska nyt on kaikki sekaisin. Yöunetkin huonompia kuin ennen ja päivät yhtä taistoa. Ison mahan kanssa ja lukuisten raskausvaivojen uuvuttamana on tämä ihanata.
Ap
mä tänään parkusin lähes samaa tilannetta meillä. kohta 3v lapsi päättäny pari vko sitten lopettaa päikkärit, vaikka vielä kolmisen viikkoa sitten tarhassa nukkuikin. nyt ollaan lomalla ja siitä perään äitiysloma. mutta n. viidestä eteenpäin kamalaa kiukkua iltaan asti ja vaikka mihin aikaan sänkyyn laittas niin parin tunnin nukutusoperaatio kun lapsi ei vain suostu nukkumaan!
ehkä tämä tästä?
mä tänään parkusin lähes samaa tilannetta meillä. kohta 3v lapsi päättäny pari vko sitten lopettaa päikkärit, vaikka vielä kolmisen viikkoa sitten tarhassa nukkuikin. nyt ollaan lomalla ja siitä perään äitiysloma. mutta n. viidestä eteenpäin kamalaa kiukkua iltaan asti ja vaikka mihin aikaan sänkyyn laittas niin parin tunnin nukutusoperaatio kun lapsi ei vain suostu nukkumaan!
ehkä tämä tästä?
Eli lapsi jäi päikkäristä pois, jolloin tekeminen ja virikkeet vähenivät niin paljon, että lapsi ei yksinkertaisesti ole yhtä väsynyt päiväuniaikaan kuin oli päiväkodissa. Jos haluat päiväunet, niin uuvutat lapsen ulkoilemalla koko aamupäivän oikeasti touhuten ja juosten. Jos touhua ei ole paljon, niin lasta ei väsytä.
Ei 3v enää tarvitse välttämättä päikkyjä.
Tuossa iässä alkaa se oikea uhmaikä. Se raivoaminen, vinkuna, kitinä, tahtominen ja haluaminen väsyttää lasta varmasti. Mutta se kuuluu asiaan. Uhmäikä ON rankka useasti, mutta esim meillä paha vaihe kesti alle 6kk. Suht kunnialla sen kestin, vaikka välillä oli todellakin pinna kiristetty äärimmilleen.
Ole johdonmukainen. Anna lapselle valta valita asioita, mutta tee selväksi myös asiat, mitä ei sallita. Rankaise, jos tekee väärin. Jos vain vinkuu tms niin jätä omiin oloihinsa ja sano, että lapsen seuraa haluat seuraavaksi sitten, kun on rauhoittunut.
Minusta ei todellakaan kannata "mennä mistä aita on matalin". Teille on tulossa toinen lapsi ja tuolla em taktiikalla olette kohta ongelmissa kahden lapsen kanssa.
Kyllä se siitä! Onhan sulla mieskin apuna?
Meillä esikoinen lopetti päikkärit jo 2 v ikäisenä, kotona ei suostu nukkumaan, mutta päiväkodissa sitten silloin tällöin suostuu nukkumaan. Illalla menee kello 20 nukkumaan ja herää siinä sitten n. 7-9 välillä. Nyt poika on 3 ja meille syntyi kaksoset melkein 5 kuukautta sitten. Alku oli rankkaa, mutta mies heräsi esikoisen kanssa, kun minä olin valvonut yöt kaksosten kanssa. Lopulta se arki siitä lähtee rullaamaan eikä väsymys tunnu enää niin pahalta, usko muo! :)
päivähoidossa toki monet nukkuu 5v asti päiväunia mutta kotona se on varsin harvinaista, kotonaolo ei oo lapselle läheskään niin väsyttävää kuin päiväkodissaolo vaikka kuinka yrittäisit keksiä virikkeitä. Lapsi varmasti uhmallaan osittain reagoi muutokseen(päiväkodin lppumiseen, tulevaan vauvaan jne) kyse ei siis ole pelkästä väsymyksestä. Varaudu siihen että tilanne vielä pahenee kun vauva syntyy.
pitäkää lounaan jälkeen positiivinen lepohetki, esim että meette vieretysten vanhempien sängylle lepäämään, luette ensin jonkun kirjan ja pidätte lepohetken. Systeemi on lapselle jo päiväkdista tuttu(sielläkin pitää levätä tietty aika vaikkei nukkuisi).
Pahin kiukku ja väsymys iltapäivällä laantuu esim lähtemällä ulos tai menemällä kylpyyn.
Odotin juuri toista kun esikoinen 1,5 v lopetti päikkärit. Keskimmäinen lopetti 3. juuri kun kolmas syntyi. Tähän on jo niin tottunut että omaa hengähdysaikaa ei ole enää kuin iltaisin.
Tuo totutteluvaihe on raskas, mutta menee ohi. Mun esikoinen jätti päikkärit täysin pois 2-vuotiaana, jo yli vuoden ikäisestä alkoi olla vaikea nukuttaa, mutta 2v ei enää onnistunut millään. Uhma alkoi samaan aikaan ja pikkusisko syntyi kuukautta myöhemmin. Oli aika kauheaa kyllä :) Mutta toisaalta, et sitten joudu huutava vauva sylissä tappelemaan esikoista päiväunille, kun ne kerran ovat jääneet pois. Kyllä kolmevuotias jo totuttelun jälkeen jaksaa valvoa päivän ilman päikkyjä.