Lue keskustelun säännöt.
kerran elämässä
22.06.2013 |
Olen yksin juhannuksen. Lapset ovat isällään ja minä olen yksin. Mihinkään en saanut kutsua juhannuksen viettoon, sisarukset miehineen kokoontuivat keskenään, kai tämmönen yksinäinen olisi ollut liikaa joukossa. No, olen yrittänyt parhaani mukaan nauttia olostani. Syönyt hyvin ja tehnyt niitä asioita mistä pidän. Ahdistaa vain mielettömästi kun tietää että kaikki muut ovat perheitten ja ystävien kanssa. Kokemus tämäkin.
Kommentit (2)
Minä valvon to-maa että siinä mun juhannus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää, älä turhaan sure. Ei kaikki ole edes vapaalla juhannuksena, kyllä moni on töissäkin. Sulla sentään on vapaata.
Jos seuraavana kesänä haluat mukaan sisarusten juhannuksenviettoon, PYYDÄ. Ei sinua varmaan tahallaan kartettu, mutta jos et avaa suutasi ja kerro kaipaavasi seuraa, niin eivät ehkä vaan tajua kysyä sinuakin mukaan.
Martyyriksi heittäytyminen on toki välillä ihan kivaakin, oudolla tavalla. Mutta se on sitten oma valintasi, heittäydytkö vai et.