Lue keskustelun säännöt.
Voi tätä luopumisen tuskaa! (ov)
08.05.2013 |
Opetan yläkoulussa ja nyt olen saanut tehdä ensimmäisen kokonaisen vuoden töitä samojen oppilaiden kanssa. Aiemmin vain lyhyempiä työpätkiä.
Miksi kukaan ei ole kertonut minulle kuinka ikävää onkaan luopua niistä ihanista yhdeksäsluokkalaisista? Nuoret ovat ihan mahtavia tyyppejä ja harmittaa omalta osaltani tieto siitä, ettei yhteistyö heidän kanssaan enää jatku ensi vuonna. Toki tulee uusia ihania luokkia, mutta tuleeko se joka kevät olemaan näin haikeaa luopua oppilaistaan?
Kommentit (8)
Tiedän, mistä puhut. 'Pahimillaan' ryhmät tai osa niistä olleet minulla 7-9lk ja lukio päälle eli osalle se 6v muutakin kuin opettamiani aineita. Ikävä aina jää ja toisaalta ilo siitä, että ovat sitten 'valmiita maailmaan'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh. Tämä on siis ihan normaalia. :D Eipä olla työkavereiden kanssa tästä aiheesta vielä puhuttukaan sen kummemmin.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 23:05"]
Olisit onnellinen vaan!
[/quote]
Ei, ei ne yläkoululaiset ole kovinkaan vihattavaa porukkaa, useimmat ihania <3 t.2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon puhutaan kuinka yläkoululaiset ovat niin hankalaa porukkaa ja miten sitä kukaan jaksaa heidän kanssaan päivästä toiseen. Tietenkin toisinaan joutuu vääntämään asioista, mutta kyllä suurin osa on ihan mahtavia tyyppejä. Kaikkea hyvää vaan toivon heille jatkossa.
Olet ihana ope ap! Tiedän myös, että omilla lapsillani on opeina ainakin muutama tuollainen :)
t. ysiluokkalaisen äiti
Opetan yläkoulusta abeihin ja kyllä minulla on tippa silmässä penkkaripäivänä. Toisaalta on valtavan palkitsevaa kun lukion loppupuoelella olevista huomaa, että he pärjäävät omillaan, ja osaavat hankkia tietoa itsenäisesti. Ihania otuksia, nuo oppilaat :)