Mitä mieltä tällaisista vieraista?
Olen kutsunut mieheni kanssa tuttavapariskunnan kahville. Olen leiponut ja laittanut pöydän koreaksi neljälle aikuiselle ja neljälle lapselle. Tuttavapariskunnan vaimo tuo tuliaiseksi tekemänsä kakun, jonka tuo pöytään, siis antaa sen siinä vaiheessa, jolloin siirrytään jo pöytään, enkä sitten muuta voinut kuin hakea kakulle vadin.
Tuttavaperheen lapset syö vain äitinsä tekemää kakkua, ei mun tekemiäni ollenkaan. Tuttavaperheen mies syö pienen siivun minun yhtä kakkuani ja kolme siivua vaimonsa kakkua sen jälkeen.
Moukkamaista?
Kommentit (15)
Olivat ensimmäistä kertaa meillä kahvilla, joten aikamoisia meedioita, jos näin ajattelivat.
onhan tuo loukkaus emäntää kohtaan..
minusta on kiva että vieraat tuovat tuliaisia, enkä koskaan laske kuka ottaa mitäkin. Minusta on moukkamaista miettiä että kuka otti kuinka monta palaa mitäkin kakkua ja kuka sen oli tehnyt.
että iskee sen suoraan pöytään. Olisi voinut antaa sen jo heti kun tulivat, niin sinä olisit saanut päättää, laitetaanko kakku tarjolle vai ei.
Ehkä ne lapset syö vain juuri niitä tiettyjä ruokalajeja, joihin ovat tottuneet. Mies mahdollisesti tykkää vaimonsa tekemästä kakusta yli kaiken ja siksi halusi syödä sitä, vaikka muutakin oli tarjolla. Mutta tietenkin on mahdollista, että ovat esim. bakteerikammoisia.
Sullehan ja sun perheelle jäi nyt enemmän niitä sun omia leipomuksia, joten olisit vain onnellinen.
Niin... jos emäntä on leiponut ja laittanut, ei tuliaiseksi tuotu kakku välttämättä ole ihan hyvä idea koskaan. Mutta se, että se tuodaan pöytään, tyyliin, annatko vadin tälle - se oli minusta kyllä aika tökeröä.
Mun veljenvaimo ei voi syödä mitään, joka on tehty ilman käsineitä, koska siinä on leipojan kuollutta ihosolukkoa. Hän myöskin haistaa aina rättiä, ettei se ole vanha ja siinä ole jotain mätänemistä vanhoista ruuista käynnissä. Hänelle ottaa tosi koville aina muiden tekemät ruuat, joten jos meillä on vaikka mummulassa isänpäivänyyttärit, hän syö vain omia leipomuksiaan. Ei koskaan muiden.
Tämä perhe, jolla on lampaita, kaneja, kaiken maailman ötököitä pitkin taloa, ei takuulla ole pöpökammoinen.
Mun veljenvaimo ei voi syödä mitään, joka on tehty ilman käsineitä, koska siinä on leipojan kuollutta ihosolukkoa. Hän myöskin haistaa aina rättiä, ettei se ole vanha ja siinä ole jotain mätänemistä vanhoista ruuista käynnissä. Hänelle ottaa tosi koville aina muiden tekemät ruuat, joten jos meillä on vaikka mummulassa isänpäivänyyttärit, hän syö vain omia leipomuksiaan. Ei koskaan muiden.
mitkä ne on?
Omat pöpöt on omia. Muiden käsisolukot on elloja. Voi olla, etteivät he osaa vain käyttäytyä.
kun emäntä haukankatseellaan vahtii mitä lajia pöydästä otetaan ja montako palaa...
istuvan isoisän luona, jolle liikkuminen on vaikeaa. Lapset ja lapsenlapset tuovat ruuat isoisän luo palvelutaloon. Isoisä saa juhlia, eikä hänen tarvitse kokata. Keittoja, salaatteja, leipää ja suolaisia piirakoita sekä tietysti iso suklaakakku ovat suosikkejamme.