Lasten omaisuus, kuinka pitkään salata se heiltä?

Avatkaa lapselle oma tili ja siirtäkää possusäästöt sinne.

ihan vastaavasti. Just olen ajatellut että jospa perustaisin toisen tilin lapselle johon säästöpossun rahat talletetaan ja joka julkaistaan lapselle ja sitten se toinen olisi sellainen tili jossa isommin rahaa josta sitten puhutaan paljon vanhempana.

Lähempänä täysi-ikäisyyttä noista voi puhua, lapsen oman kypsyystason mukaan.

Avatkaa lapselle oma tili ja siirtäkää possusäästöt sinne.

possutili. Siinä nyt vaan kävi niin, että sinne alkoi ilmaantua lapsen isosedältä rahaa. Setä on lapseton ja iäkäs ja haluaa ihan itse päättää kelle omaisuuttaan jakaa.

Pienemmän kohdalla säästötili on helpompi salata, koska emme ole edes itse avanneet sitä vaan setä teki sen.

Tosin nyt kun 9v kyseli niin sanoin että on siellä tilillä ainakin 1000 euroa (todellisuudessa useita ja lisäksi lapsilla on osakkeita). Lapsi on rauhallinen ja fiksu ja tietysti kielsin kertomasta kavereille. Ja tietenkään tilille jossa on tuhansia ei anneta lapselle käyttöoikeutta ennenkuin täysikäisenä.



Mietityttää kyllä.

Jos on vain yhtään kuin minä 16-18v iässä, se raha katoaa sen siliän tien.

jonne siirtää suuremmat summat talteen. Ärsyttää vaan kun tuntuu että niitä eri tilejä on jo ihan liikaa.



Itse oli 9 v, kun sain omalta isältäni silloisen verovapaasti lahjoitettavan kattosumman tililleni, muistaaksen 9 800 mk. Aatelkaa, että mä ajoin sit aikanaan tuolla rahalla ajokortin! Itse laitoin sen määräaikaiselle tilille talteen.



ap

Jos on vain yhtään kuin minä 16-18v iässä, se raha katoaa sen siliän tien.

Ja itsellekin olisi voinut käydä noin, jollei raha olisi ollut määräaikaistililla turvassa ja jollen itse olisi ajatuksissani korvamerkinnyt sitä ajokorttia varten.

ap

en ole kertonut lapsilleni, että heillä jokaisella on myös ns salainen tili. Tileillä on mummon, isoisän ja isotädin perintöä. Rahoista on aikoinaan verot maksettu. Summalla ostaa helposti omakotitalon ihan mistäpäin suomea vaan.

Osa lapsistani on jo aikuisia. Isotäti oli laittanut perintöönsä ehtoja esim puolisolla ei oikeutta, rahat saa käyttöön 26v...

Mielestäni lapsen ei ole hyvä tietää isoista summista rahaa liian aikaisin

oma lapseni on vielä niin pieni ettei kyselekään tommoisia. Lähinnä mua itseä mietityttää se, että jos lapsi joutuisi jotenkin väärille teille ja aiheuttaisi rahoilla vain vahinkoa iselleen. Tähän huolehtimiseen varmaan vaikuttaa mun työni, jossa näen paljon pahuutta ja kurjuutta.



18-vuotiaaksi periaatteessa kai voisi asian salata mutta itse varmaan en kuitenkaan salaa vaan rupean puhumaan jo pienemmälle noista rahoista ja osakkeista ainakin jotakin. Jotain pieniä summia voi varmaan sitten käyttääkin pieniin hankintoihin jo alle 18-vuotiaana vaikka toivoisin, että enemmistö rahoissa olisi käytettävissä sitten täysi-ikäisenä toivottavasti mahdollisimman järkevästi mutta toisaalta tästä on viime kädessä vastuu sitten tuolloin aikuisella lapsellani, ei minulla.



Mun vanhemmat oli ainakin avoimia mun raha-asioista. Tiesin varmaan viimeistään ala-asteiässä että mummo oli lahjoittanut mulle ja sisaruksilleni ja serkuille rahaa ja vanhemmat säästivät meille ja ostivat näillä rahoilla osakkeita. Mulla ei ollut mitään hinkua näihin rahoihin ennen opiskeluaikaa ja suurin osa jäi käytettäväksi omaan asuntoon joten vanhempieni politiikka ei epäonnistunut ainakaan kohdallani.

Aivan ihme porukkaa. Kyllä mä ainakin vastaan lapselle KAIKKIIN rahakysymyksiin. Eihän se muuten opi mitään ja opi hahmottamaan rahaa, laskuja jne. Mun eksä oli sellainen, jolta vanhemmat piilotti laskut ja ihan pihalla kaikista perusasioista. Mä meistä olin se kettu ja tiesin aina, paljonko mihinkin menee ja mitä joku voi tienata jostain työstä jne.

että poika saa tietää säästötilistään, jonka isovanhemmat avasivat ristiäislahjaksi, kun poika on vähintäänkin 15v. Äitini kirjoitti pojalle kortin, joka on piilossa yhdessä laatikossa. Tili on tarkoitettu siihen, että poika saa ihan itse päättää, ajaako niillä rahoilla mopokortin, hommaako mopon vai mitä tekee.

En tiedä, milloin tämä on muuttunut, mutta olen itsekin joskus avannut kummilapselle lahjatilin pankkiin.

kummitäti avannut vuonna 2000.

itse, ja sitten kaikilla toiset tilit, missä on isommat rahat, ja joista eivät tiedä mitään. Ja pankin kanssa on sovittu, että noista isommista rahoista ei tule kotiin tiliotteita, eikä meidän 15 v esim tiedä vielä mitään omastaan.



Itse olin 19v kun sain omien vanhempieni salassa pitämän tilin, siihen asti salaaminen heiltä oli onnistunut ihan hyvin.

Täysi-ikäisenä, tai sitten kun muuttavat kotoa saavat tietää. Heillä myös useampia kymmeniä tuhansia sijoitettuna.

asia, ettei sellaisesta saa lapselle edes puhua...? Miksei kysyttäessä voi vastata? Raha on osa arkea ja minusta vanhempien tehtävä on puhua ihan rahastakin lapsille.

Mulle selvis osakesäästöt joskus yläasteikäisenä kun isä otti mut mukaan oman veroilmoitukseni täyttöön. Vieläkään en ole niitä myynyt - vaikka olisi tietysti 90/00 vaihteessa pitänyt, mutta ne odotti asunnonostoa. Arvo on laskenut huipusta ihan sikana, mutta toisaalta sielläpähän oottavat arvonnousua ja jos/kun se joskus tapahtuu, niin lyhennän niillä sitten sitä asuntolainaa, jota on nyt 10 vuodeksi.

Mä oon saanut isovanhempien perintörahoja sisältävän tilin tietooni noin kymmenvuotiaana. Itse olen (isän opastuksella) saanut päättää, mitä rahoille tehdään 12-vuotiaasta saakka. Sijoitin ne korolliseen henkivakuutukseen jne. Reilu parikymppisenä sain näitä säästöjä vastaan ostettua ensiasuntoni: siinä oli käsiraha ja riittävä vakuus pankille lainanmaksukyvystäni ilman takaajia, vaikka tulot olivat melko pienet.

itse olen ajatellut, että lasten on parasta kasvaa tietoon ja tiedossa, että heillä on ja tulee olemaan omaisuutta. Että siitä seuraa vastuuta ja työtä ja siitä on pidettävä huolta. Että vanhemmat auttavat kun he ovat pieniä, mutta että heidän pitää tietää, mitä heillä on ja miten siitä pitää pitää huolta. Nä tämä tietysti ei ole mitään säästötilejä, vaan ihan käsinkosketeltavaa omaisuutta, jota todella pitää hoitaa ja hoitamisessa on eri tasoisia asioita, joihin lapsia voi ottaa mukaan.



Tämän lisäksi meillä on tietysti erikseen sovittu ja painotettu, että perheen raha-asiat ovat meidän omia asioitamme, joita ei ole syytä huudella kylillä. On myös puhuttu siitä, miksi ei ole syytä.