apuja nyt ja mielipiteitä: MIKSI mies käyttätytyy näin??erokriisi..

Onhan se hänellekin shokki että jätät, ja koska miehellä on alkoholismia ja muita ongemlia niin on täysin odotettavissa ettei siinä kypsää rauhallista eroa tehdä.



Ei sen kanssa keskustella nyt tässä tilanteessa kannata vaan teet selväksi että se on loppu nyt ja takarajan milloin pitää olla ulkona yhteisestä asunnostanne, lopullisesti. Jos ei ole, kannat miehen tavarat ulos ja vaihdatat lukot. Et päästä enää sisään. Lasten tapaamisasiat pitää hoitaa sitten viranomaisten avulla jos mies ei ole tarpeeksi selvänä niistä koskaan keskustelemeaan muuten.



Ja mitä lapsiin tulee, niin onhan se heille iso muutos mutta eipä ole varmasti ollut ennenkään elämä heillä ihanaa ja auvoista kun samassa taloudessa asuu väkivaltainen alkoholisti-isi. Lapset selviävät kyllä.

Mitä enemmän todistat, että hän on alkoholisti, niin ei ole huolta, että lapset menisivät hänelle. Onko asunto/talo teille kovinkin tärkeä, ettet muuttoa harkitsisi? Jos kerran tulee sinne punkkamaan. Itse ainakin lukon vaihtaisin. Ilmottaisin vaan, että tavarat voi hake klo 12-16, mutta sen jälkeen nostetaan pihalle.

. Ja mitä lapsiin tulee, niin onhan se heille iso muutos mutta eipä ole varmasti ollut ennenkään elämä heillä ihanaa ja auvoista kun samassa taloudessa asuu väkivaltainen alkoholisti-isi. Lapset selviävät kyllä.

[/quote]

juominen kausittaista, ei lapset oo sitä tajunneet ja lyöminen tapahtunut kovan riidan seurauksena noin 5 kertaa, ei oolapset tietoisia.



heille isä on omasta mielstään se paras, vaikkei koskaa mikään hirveen läsnäoleva ole ollut.ei oo kuitenkaan lasten edessä koksaan juonut, ollut humalassa. isä on heille kuitenkin oma isä ja rakas, ja tekee pahaa kun tulevat tajuamaan asioita kun kasvavat. mutta juuri nyt tuo on paras isä, eivät muusta tiedä. kyllähän toi tietynlainen välinpitämättömyys ja poissaolevuus jättää jäjen.



ap

Et sinä voi moniongelmaista miestä muuttaa tai mitenkään pakottaa/taivuttaa yhteistyöhön. Ja jos miehellä on ongelmia juomisen ja itsehillinnän kanssa muutenkin, totta kai ne kärjistyvät erotilanteessa, joka on jokaiselle ihmiselle kriisi.



Sitä en ymärrä, miksi olet (ilmeisesti itse selväpäisenä) alistanut lapsesi väkivaltaiselle ja alko-ongelmaiselle kasvuympäristölle: eivätkö nämä asiat ole ehdoton EI ja eron paikka lapsiperheessä?! Joten jos lasten selviytymisestä ja jaksamisesta olet huolissasi, nythän heillä vihdoin on mahdollisuus selviytyä ja jaksaa. Ero on toki heillekin kriisi ja prosessi, mutta lopputulos on varmasti parempi kuin väkivaltainen/alkoholiongelmainen lähivanhempi.



Itseäsi älä hajota enempää TOIVOMALLA mieheltä kypsää ja tasapainoista käytöstä tai yhteistyötä, kun hän ei selvästi ole siihen (nyt) kyvykäs. Toimit kuten kakkonen kehoitti: selvät aikarajat erilleen muutolle, lasten tapaamiset ja elatusasiat sovitaan lastenvalvojan pakeilla (sinä voit varata ajan sinne, ja miehesi sitten joko ilmaantuu tai ei ilmaannu), joka voi muutenkin arvioida perheen tilannetta ja antaa ammattilaisen näkökulmia siihen, miten jatkossa kannattaa toimia lasten asioissa. Ehkä on parempikin, etteivät he heti alkuun tapaa isäänsä, jos tämä on nyt kovin epätasapainoisessa tilassa.



Taloudellista tukea saat tarvittaessa, jos oma palkkasi ei riitä lasten elatukseen KELA:lta (asumistuki) ja sosiaalitoimistolta (toimeentulotuki) heti, kun miehen kirjat on siirretty toiseen osoitteeseen eli olette asumuserossa.



Kyllä sinä pärjäät lasten kanssa ilman miestäkin, moni muukin pärjää. Ja todennäköisesti jaksat jopa paremmin, kun stressi epäluotettavasta ja epäkunnioittavasta, jopa väkivaltaisesta, kumppanista poistuu arkeasi rasittamasta ja mieltäsi jatkuvasti kuormittamasta. TSEMPPIÄ - ja askel kerrallaan!

Mitä enemmän todistat, että hän on alkoholisti, niin ei ole huolta, että lapset menisivät hänelle. Onko asunto/talo teille kovinkin tärkeä, ettet muuttoa harkitsisi? Jos kerran tulee sinne punkkamaan. Itse ainakin lukon vaihtaisin. Ilmottaisin vaan, että tavarat voi hake klo 12-16, mutta sen jälkeen nostetaan pihalle.

nyt vain ap:n näkemys tänne kirjoitettuna. Ja heti ollaan raivoisasti täällä neuvomassa miten kannattaa toimia lasten isää vastaan, miten heittää äijä pihalle, ettei vaan lapsia saa. vihaksi pistää. Itse olen kärsinyt alkoholismista masennuksen aikoihin, olin tuolloin todella välinpitämätön perhettä kohtaan, mutta sydämessäni rakastin ja rakastan äärettömästi heitä. ovat kaikki kaikessa mulle. tuli asumusero, mutta kun hain ja sain apua masennukseen, alkoi pikkuhiljaa myös toipuminen. nyt olemme muuttamssa taas yhteen. Jos vaimoni tuona heikkona hetkenä ois nauhoitellut puheluita ja kieltänyt tapaamasta lapsia, olisin varmaan romahtanut ja en tiedä olisnko enää tässä maailmassa.

asiat ei ole mustavalkoisia, ei voida tietää mikä saa ap:n miehen käyttäytymään noin. ei näistä kirjoituksista voi täällä paljon päätellä.

mutta kaikesta voi myös selvitä!

- Mies

kun eräs kaveri, jolle joskus hieman avauduin, sanoi että miehessäni on narsistisia piirteitä..en its allekirjoita tuota. eiköhän vain muuten epätasapainossa ja ehkä joku persoonallisuushäiriö. Kukaan eronnut narsistista? miten ero eteni?kunhan nyt kysyn tähän samaan syssyyn..

ap

Miehesi ei siihen nyt pysty, joten sinun on pakko. Lapsesi ovat kärsineet jo tarpeeksi, vaikka väitätkin etteivät ne tiedä isän ryyppäämisestä tai väkivallasta. Usko mua, kyllä ne tietää. Ja vaistoaa että asiat on päin persettä. Kaikki tuollaiset vanhemmat väittää aina ettei lapset muka näe tai tajua asioita, mutta väärässä ovat.



Järjestä miehen tavarat johonkin, mistä hän voi hakea ne. Vaihda lukot. Ole valmis keskustelemaan heti kun mies on selvin päin ja rauhallinen. Älä jahtaa miestä puhelimella jos hän ei halua vastata. Hän tietää kyllä mistä sut tavoittaa. Kerro lapsille rehellisesti (tietysti lasten ymmärrettävällä tasolla) mistä on kysymys, ja että isä on sairas ja siksi ette voi asua yhdessä. Älä ala valehtelemaan lapsille enää enempää.



Hae apua itsellesi. Se on ehdottoman tärkeää. Mene vaikka al-anoniin, siellä on ihmisiä jotka käyvät läpi samaa kuin sinä, ja voivat auttaa sinua.

vaikka huonosti on mennyt jo kauan.



mun oma taustanikin vaikuttaa. kotona oli toisen vanhemman mt-ongelmaa ( paha masennus) ja alkoholinkäyttöä, isää ei paljon töiltä näkynyt ja oli myös aika tunnekylmä.



olen kokenut jääneeni ilman rakkautta. sisimmässäni niin kauhean yksin.



mulla on ollut omat ahdistus ja masennukset ja pitkän terapian avulla olen noussut ja nykyääm elämä ois hyvää, mulla töitä, pari ystävää, ihanat lapset ja ei ahdistuksia ym..paitsi tän tilanteemme (mies ja minä)vuoksi tuntuu taas vyöryvän paha olo päälle.



Miksi sitten haikailin näin kauan tässä..ENSIMMÄISTÄ kertaa elämässä mulla oli tunne että olen jollekin tärkeä, olen saanut jotain ihanaa ( oma perhe), vaikkakin ajoittain mieskin ollut tunnekylmä, itsekeskeinen..välillä pilkahti esiin myös rakkaus, enkä vaatinut koskaan täyde´llisyyttä. Yritin hyväksyä hänen "vikansa," jos joskus oli ärtyisä, tai ei viihtynyt kotona..



mutta kausia kun juo ja meneetuolla, ei ees lapsia hupmioi kunnolla, en enää jaksa. ja hänen sanojaan ettei aijo muutua, en jaksa vaan enää. mutta samalla tekee kipeää päästää irti ihmisestä joka on vuosia ollut se ainoa läheinen, jolle olen asioita uskonut ja jopa jollain tasolla ollaan myös toisiamme ymmärretty.



mut en jaksa enää niin että ootan sitä seesteistä kautta, et kaikki ok vähän aikaa, sit taas alamäki. ei ole normaalia..mutta miksi näin, miksi hänelle ei riitä se normaali arki?



sisaruksiini välit on aika heikot, vanhempiin niin ja näin..että mitään tukea ei sukulaisista taida olla. enkä ees halua.



jos joku jaksaa kirjoittaa, kertoa jos on vaikka kokeknut jotain tälläistä niin kiitos. jotain tukea jos saisin nyt, on mieli aika synkkänä..



ap

Mitä enemmän todistat, että hän on alkoholisti, niin ei ole huolta, että lapset menisivät hänelle. Onko asunto/talo teille kovinkin tärkeä, ettet muuttoa harkitsisi? Jos kerran tulee sinne punkkamaan. Itse ainakin lukon vaihtaisin. Ilmottaisin vaan, että tavarat voi hake klo 12-16, mutta sen jälkeen nostetaan pihalle.

nyt vain ap:n näkemys tänne kirjoitettuna. Ja heti ollaan raivoisasti täällä neuvomassa miten kannattaa toimia lasten isää vastaan, miten heittää äijä pihalle, ettei vaan lapsia saa. vihaksi pistää. Itse olen kärsinyt alkoholismista masennuksen aikoihin, olin tuolloin todella välinpitämätön perhettä kohtaan, mutta sydämessäni rakastin ja rakastan äärettömästi heitä. ovat kaikki kaikessa mulle. tuli asumusero, mutta kun hain ja sain apua masennukseen, alkoi pikkuhiljaa myös toipuminen. nyt olemme muuttamssa taas yhteen. Jos vaimoni tuona heikkona hetkenä ois nauhoitellut puheluita ja kieltänyt tapaamasta lapsia, olisin varmaan romahtanut ja en tiedä olisnko enää tässä maailmassa.

asiat ei ole mustavalkoisia, ei voida tietää mikä saa ap:n miehen käyttäytymään noin. ei näistä kirjoituksista voi täällä paljon päätellä.

mutta kaikesta voi myös selvitä!

- Mies

. mut en jaksa enää niin että ootan sitä seesteistä kautta, et kaikki ok vähän aikaa, sit taas alamäki. ei ole normaalia..mutta miksi näin, miksi hänelle ei riitä se normaali arki? "

mulle tulee nyt ekana mieleen kaksisuuntainen mielialahäiriö..kokemusta on..

eli onko miehellä seesteisiä ja ei-seesteisiä jaksoja? kuulostaa siltä.googlaa toi 2suuntanen..siihen on lääkkeet, mut eka ois mies saatava lääkäriin. luuletko että onnistuisi?

kaikkea hyvää sulle ja perheellesi.

mulle tulee nyt ekana mieleen kaksisuuntainen mielialahäiriö..kokemusta on...

Ei siihen kummempia häiriöitä tarvii alkaa keksiä.

olen nyt tosi väsynyt, en oikein jaksa miettiä mitä pitäisi tehdä. mies ottakoon yhteyttä kun haluu.

95% varmuudella ei tuu suostumaan ikinä psykiatrille, olen sitä joskus ehdottanut..

Käsitä että ihminen ei voi tulla sopimaan mm. Miten ero " hoidetaan", milloin hakee tavarat ja muut asiat. Taitaa luulla että uhoan vain, ei oo eka kerta kun asiat näin. Ja vanhin lapsi soitti illalla isälleen ( en puhunut miehestä mitään, enkä tosiaan ehdottanut soittoa), eipä tuo vastannut. Itse en yhteyttä ole edes yrittänyt saada. ap

eikä yksinkertaisesti jaksa. Ymmärtää mitä menettää, mutta jossain määrin yrittää esittää, että on hyvä kun tulee ero. Ei kai tuossa teidän tilanteessa mitään epätavallista ole lähtökohdat huomioiden.



Tarvitseeko nyt välttämättä mistään yksityiskohdista sopiakaan. Laitat vain paperti vetämään ja sovit asumuserosta. Mies toki tarvitsee apua asunnon löytämisessä, jos olet vahvempi, voit häntä auttaa. Ja kustannuksethan pitäisi laittaa ennen virallista jakoa puoliksi.



Jos mies ei tule sopimaan asioita, niin sinun täytyy tehdä tasapuoliseksi katsomiasi päätöksiä itse.



Toivottavasti en joudu koskaan eroamaan...

Käsitä että ihminen ei voi tulla sopimaan mm. Miten ero " hoidetaan", milloin hakee tavarat ja muut asiat. Taitaa luulla että uhoan vain, ei oo eka kerta kun asiat näin. Ja vanhin lapsi soitti illalla isälleen ( en puhunut miehestä mitään, enkä tosiaan ehdottanut soittoa), eipä tuo vastannut. Itse en yhteyttä ole edes yrittänyt saada. ap

jos et ole tutustunut alkoholismiin ja alkoholistin mielenmaailmaan. Suosittelen että luet alan kirjallisuutta, jotta ymmärrät millaisesta sairaudesta on kysymys.

Miehesi varmasti on toivonut, että hänen juomisensa annetaan anteeksi kuten tähänkin asti. Hän ei halua tulla hakemaan tavaroitaan, koska toivoo myrskyn tyyntyvän ja hänen pääsevän takaisin kotiin. Kohta voit odottaa katumusta ja anteeksipyyntöjä.

Sen jälkeen mies käyttäytyy taas jonkun aikaa hienosti. Sitten hän alkaa hiljalleen ajatella, että muutama ryyppy silloin tällöin on luonnollista ja hänellä on siihen oikeus, ja että tällä kertaa hän osaa hallita juomistaan ja on oppinut läksynsä. Mutta koska mies on alkoholisti, hän ei pysty kohtuukäyttöön, vaan viina vie kuten tähänkin asti.

Ainoa keino lopettaa kierre on lopettaa mahdollisuus siihen. Älä ota miestä takaisin. Ole tiukka, tee mitä olet ajatellut. Asutte erillään, mies hakeutuu hoitoon jos haluaa raitistua, ja kun on ollut raittiina tarpeeksi kauan, esimerkiksi vuoden, voitte hiljalleen alkaa harkita haluatteko uudelleen elää yhdessä.

Käsitä että ihminen ei voi tulla sopimaan mm. Miten ero " hoidetaan", milloin hakee tavarat ja muut asiat. Taitaa luulla että uhoan vain, ei oo eka kerta kun asiat näin. Ja vanhin lapsi soitti illalla isälleen ( en puhunut miehestä mitään, enkä tosiaan ehdottanut soittoa), eipä tuo vastannut. Itse en yhteyttä ole edes yrittänyt saada. ap

Menee nyt aikansa ja rilluttelee, sit anoo että otat sen kotiin. Usko pois..sit uskot sen vannomisiin et se on loppu ja kohta taas riidat ja muut ongelmat. Mieti, tuotako haluat sekä itsellesi että lapsille?

Käsitä että ihminen ei voi tulla sopimaan mm. Miten ero " hoidetaan", milloin hakee tavarat ja muut asiat. Taitaa luulla että uhoan vain, ei oo eka kerta kun asiat näin. Ja vanhin lapsi soitti illalla isälleen ( en puhunut miehestä mitään, enkä tosiaan ehdottanut soittoa), eipä tuo vastannut. Itse en yhteyttä ole edes yrittänyt saada. ap

jos et ole tutustunut alkoholismiin ja alkoholistin mielenmaailmaan. Suosittelen että luet alan kirjallisuutta, jotta ymmärrät millaisesta sairaudesta on kysymys.

Miehesi varmasti on toivonut, että hänen juomisensa annetaan anteeksi kuten tähänkin asti. Hän ei halua tulla hakemaan tavaroitaan, koska toivoo myrskyn tyyntyvän ja hänen pääsevän takaisin kotiin. Kohta voit odottaa katumusta ja anteeksipyyntöjä.

Sen jälkeen mies käyttäytyy taas jonkun aikaa hienosti. Sitten hän alkaa hiljalleen ajatella, että muutama ryyppy silloin tällöin on luonnollista ja hänellä on siihen oikeus, ja että tällä kertaa hän osaa hallita juomistaan ja on oppinut läksynsä. Mutta koska mies on alkoholisti, hän ei pysty kohtuukäyttöön, vaan viina vie kuten tähänkin asti.

Ainoa keino lopettaa kierre on lopettaa mahdollisuus siihen. Älä ota miestä takaisin. Ole tiukka, tee mitä olet ajatellut. Asutte erillään, mies hakeutuu hoitoon jos haluaa raitistua, ja kun on ollut raittiina tarpeeksi kauan, esimerkiksi vuoden, voitte hiljalleen alkaa harkita haluatteko uudelleen elää yhdessä.

Sillä asia on juuri noin. Miten osasit kirjoittaa " oikein?" niin on käynyt ennenkin että on ollut juomatta ja sit s alkaa taas tyyliin: ei yksi lasillinen haittaa. Ja siitä se lähtee...

Pelkään et ei halua hoitoon, olen huomannut että häpeää asiaa niin paljon.. Munkin haettava varmaan keskusteluapua, muualta kuin täältä palstalta.. Ap

Mitä enemmän todistat, että hän on alkoholisti, niin ei ole huolta, että lapset menisivät hänelle. Onko asunto/talo teille kovinkin tärkeä, ettet muuttoa harkitsisi? Jos kerran tulee sinne punkkamaan. Itse ainakin lukon vaihtaisin. Ilmottaisin vaan, että tavarat voi hake klo 12-16, mutta sen jälkeen nostetaan pihalle.

nyt vain ap:n näkemys tänne kirjoitettuna. Ja heti ollaan raivoisasti täällä neuvomassa miten kannattaa toimia lasten isää vastaan, miten heittää äijä pihalle, ettei vaan lapsia saa. vihaksi pistää. Itse olen kärsinyt alkoholismista masennuksen aikoihin, olin tuolloin todella välinpitämätön perhettä kohtaan, mutta sydämessäni rakastin ja rakastan äärettömästi heitä. ovat kaikki kaikessa mulle. tuli asumusero, mutta kun hain ja sain apua masennukseen, alkoi pikkuhiljaa myös toipuminen. nyt olemme muuttamssa taas yhteen. Jos vaimoni tuona heikkona hetkenä ois nauhoitellut puheluita ja kieltänyt tapaamasta lapsia, olisin varmaan romahtanut ja en tiedä olisnko enää tässä maailmassa.

asiat ei ole mustavalkoisia, ei voida tietää mikä saa ap:n miehen käyttäytymään noin. ei näistä kirjoituksista voi täällä paljon päätellä.

mutta kaikesta voi myös selvitä!

- Mies

Eli se on ihan ok että isi on vähän masentunut eikä sitä kiinnosta perhe ja viinaakin kuluu ja haukkuakin saattaa mutta sit kun se isi lopulta joskus ehkä masennuksestaan paranee, pitäisi olla valmiina painumaan luottavaisena syliin ja jatkaa siitä, mihin vuosia sitten jäätiin.

Ei se niin mene. Muut ihmiset joutuvat sairaanakin pitämään huolta lapsistaan ihan konkreettisesti näitä, eikä sun laiminlyönnit muutu tekemättömiksi vain koska sä olet isä ja "jossain sen kaiken alla rakastat niitä kuitenkin."

Vastuunsa pitää kantaa ja jos ei kanna, siitä pitää kantaa seuraukset vaimoja ja lapsia syyttelemättä.

muuten hajoat. Suosittelen myös terapiaa.

Käsitä että ihminen ei voi tulla sopimaan mm. Miten ero " hoidetaan", milloin hakee tavarat ja muut asiat. Taitaa luulla että uhoan vain, ei oo eka kerta kun asiat näin. Ja vanhin lapsi soitti illalla isälleen ( en puhunut miehestä mitään, enkä tosiaan ehdottanut soittoa), eipä tuo vastannut. Itse en yhteyttä ole edes yrittänyt saada. ap

jos et ole tutustunut alkoholismiin ja alkoholistin mielenmaailmaan. Suosittelen että luet alan kirjallisuutta, jotta ymmärrät millaisesta sairaudesta on kysymys. Miehesi varmasti on toivonut, että hänen juomisensa annetaan anteeksi kuten tähänkin asti. Hän ei halua tulla hakemaan tavaroitaan, koska toivoo myrskyn tyyntyvän ja hänen pääsevän takaisin kotiin. Kohta voit odottaa katumusta ja anteeksipyyntöjä. Sen jälkeen mies käyttäytyy taas jonkun aikaa hienosti. Sitten hän alkaa hiljalleen ajatella, että muutama ryyppy silloin tällöin on luonnollista ja hänellä on siihen oikeus, ja että tällä kertaa hän osaa hallita juomistaan ja on oppinut läksynsä. Mutta koska mies on alkoholisti, hän ei pysty kohtuukäyttöön, vaan viina vie kuten tähänkin asti. Ainoa keino lopettaa kierre on lopettaa mahdollisuus siihen. Älä ota miestä takaisin. Ole tiukka, tee mitä olet ajatellut. Asutte erillään, mies hakeutuu hoitoon jos haluaa raitistua, ja kun on ollut raittiina tarpeeksi kauan, esimerkiksi vuoden, voitte hiljalleen alkaa harkita haluatteko uudelleen elää yhdessä.

Sillä asia on juuri noin. Miten osasit kirjoittaa " oikein?" niin on käynyt ennenkin että on ollut juomatta ja sit s alkaa taas tyyliin: ei yksi lasillinen haittaa. Ja siitä se lähtee... Pelkään et ei halua hoitoon, olen huomannut että häpeää asiaa niin paljon.. Munkin haettava varmaan keskusteluapua, muualta kuin täältä palstalta.. Ap

Valitettavasti tiedän paljon asiasta oman kokemuksen kautta - olen itse alkoholisti. Olen lukenut asiasta paljon, sekä keskustellut tietysti oman lääkärini ja terapeuttini kanssa.

Sun kannattaa tosiaan hakea itsellesi apua. Voit ottaa yhteyttä a-klinikkaan tai al-anoniin, sieltä saat tietoa ja vertaistukea. Mitä enemmän otat selvää sairauden laadusta, sitä paremmin voit hoitaa itseäsi ja ennen kaikkea pitää huolta lapsistasi ja kertoa heillekin mistä alkoholismissa on kysymys.

Miestäsi et valitettavasti voi auttaa. Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus, yksi sairauden perusoireista on se, ettei alkoholistilla ole sairaudentuntoa eikä hän pysty myöntämään heikkouttaan alkoholin suhteen. Ainoa keino on antaa hänen huomata ja myöntää itse oma ongelmansa. Kun hän joutuu ottamaan itse vastuun omasta elämästään, hän saattaa havahtua ongelmaansa ja etsiä apua parantumiseen.

Ota oikeasti yhteys asiantuntijoihin. Ihan sun lasten takia se on tärkeää, ja sun on pakko jaksaa nyt hoitaa kaikki yksin, koska juovasta alkoholistista ei vain ole siihen.