Mun piti erota kirkosta, mutta en pystynyt painamaan "Eroa kirkosta"-nappia...

Lapsesi eroaa myös kirkosta, mutta jos haluaa, voi jatkaa uskonnon opetuksessa. Rippikouluun voi mennä kuka vaan.



Kysymys kuuluu vain: miksi haluat lapsesi kuuluvan kirkkoon ja menevän rippikouluun?

kirkon johto käyttää rahat omaan hyvään, miksi ihmeessä tukea tuollaista hullua toimintaa. Lapset päättäköön otse lähtevätkö tuohon hulluuteen mukaan, ehkä haluavat ennemmin olla jehovia?! Tai sitten ovat vaan fiksuja omia itsejään jotka ei kaipaa tuollaista henkimaailmaa.

Mietin että onko oikein että teen päätöksen myös lasteni puolesta. Ja mitä jos onkin taivas ja meiltä lyödään sen portit kiinni?



Hölmöjä ajatuksia. Olen kuitenkin jo nelikymppinen.



Minusta kirkon tekemä työ on hienoa, papit tulevat ilmaiseksi surevien ja kriisissä elävien tueksi, seurakunta järjestää kerhoja, parisuhdeiltoja, auttaa taloudellisesti köyhimpiä jakamalla ruokaa jne.



Oon ihan sekaisin. Ja yllätin sillä kyllä itsenikin.

4 oli siis ap

jotta ei joudu maksamaan seuraavan vuoden kirkollisveroa.



Itse erosin kymmenkunta vuotta sitten, kun eroamin oli mahdollista kirjeitse. Sitä ennen piti käydä kirkkoherranvirastossa ja jotenkin kynnys siihen oli liian suuri. Lopulta kun erosin, olin helpottunut. Siinähän eroaa instituutiosta. Uskoa voi jos haluaa ilman instituutioitakin.

mutta jos kerran arvostat kirkon työtä, niin miksi et tukisi sitä? Hullumpaankin voisi avustusta antaa palkastaan. Mitä jos menisit itsekin mukaan niihin asioihin mitä arvostat, silloin ei ehkä tuntuisi niin houkuttavalta irtautua kirkosta.

olen siis 35-vuotias ja erosin kirkosta 10-vuotiaana vanhempieni erottua. olin aina uskontotunneilla ja kävin riparin. olen tyytyväinen siitä, että tiedän mistä kristinuskossa puhutaan ja tunnen kirkkohistorian, joka on vaikuttanut suurelta osin euroopan ja maailman historiaan. lapseni saavat valita menevätkö uskontoon vai elämänkatsomustietoon. toivoisin, että opiskelisivat kirkkohistoriaa, ihan yleissivistyksen kannalta.



minulle kirkkoonkuulumattomuus ei ole koskaan ollut trauma, vaikka 80-luvun lopussa oli poikkeuksellista, että joku ei kuulunut kirkkoon. nykyäänhän tilanne on ihan toinen.



ap:lle: eroa kirkosta jos olet sitä pitkään miettinyt. lapsesi kyllä pääsee osalliseksi kaikkeen haluamaansa.

Yksi syy eroamiselle on myös se että nyt on talous tosi tiukalla kun lapset ovat pieniä. Silti vaan takaraivossa jyskyttää että olempa itsekäs. Tuntuu että ihan kuin varastaisin kirkolta kun haluan heille kuuluvat rahat (tosin omasta palkastani) itselleni.



ap

Nyrkkisääntönä kannattaa miettiä: Voitko lausua uskontunnustuksen ilman, että valehtelet? Jos et, ei kirkko ole sinua varten. Jos voit, kuulu ihmeessä!

Minusta kirkon tekemä työ on hienoa, papit tulevat ilmaiseksi surevien ja kriisissä elävien tueksi, seurakunta järjestää kerhoja, parisuhdeiltoja, auttaa taloudellisesti köyhimpiä jakamalla ruokaa jne..

Ei ne ilmaiseksi sitä tee. Kyllä niistä palveluista pitkä penni maksetaan. Ja mitä kaikkea kirkon rahoilla maksetaan, saattaisit yllättyä kuinka vähän niistä menee ihmisten palvelemiseen.

Riittää kun eroaa tämän vuoden puolella eli vaikka 31.12. klo 23.59.

Mietin että onko oikein että teen päätöksen myös lasteni puolesta. Ja mitä jos onkin taivas ja meiltä lyödään sen portit kiinni?

Jos asia olisikin noin, ja Jumala päättäisi taivaaseen pääsyn sen perusteella, kuuluuko ihminen ev.lut. -seurakuntaan, niin aika harva sinne pääsisi, ja aika pikkumainen olisi tuollainen Jumala. Oikeastaan tuolle linjalle lähdettyäsi sinun kannattaisi liittää lapsesi kaikkiin mahdollisiin uskontokuntiin, ihan varmuuden vuoksi.

Mikä juttu tämä on?



Kyllä mulle ainakin Jumala on tärkeä ja haluan lapseni kastettavan..



Haluatteko, että muut uskonnot pääsevät valtaan kun kristittyjä ei enää ole?

Eroa hemmetissä. Rahaa voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen koska tahansa. Kohteita riittää.

jos vanhemmat eroaa, vaan lapsetkin pitää erikseen "erottaa".

Oon aina puhunu kuinka olen ateisti ja eroan kyllä kirkosta, mutta sitten menin sivuille enkä voinutkaan erota sieltä, koska ajattelin että entä jos muut onkin oikeassa ja taivas on sittenkin kuoleman jälkeen ja eroamalla joudun helvettiin. Typerää, tiedän. Olen kuitenkin kaikin puolin järki-ihminen, enkä usko henkimaailmaan.

vaikka en itse usko, ei minulla sinänsä ole mitän kirkkoa vastaan, olin aina jotenkin ajatellut, että kirkollisvero on osuuteni hyväntekeväisyydestä.



En siis saanut ekalla kerralla painettua nappia, mutta menin sivuille uudestaan parin vikkon päästä ja tein sen. Ja mitä pitempään olen nyt ollut pois kirkosta, sitä varmempi olen siitä, että tein oikean ratkaisun.



Samalla kun erosin kirkosta päätin myös alkaa antamaan enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen. Olen kk-lahjoittaja Naisten pankissa (joka muuten toimii kirkon ulkomaan avun kautta) ja Punaisessa ristissä, lisäksi avustan säännöllisesti muutamaa muuta järjestöä (en ihan kuukausittain) ja osallistuin välillä keräyksiin. Näin saan lahjoittaa rahaa juuri sinne, minne tahdon, kirkko ei päätä sitä puolestani eikä rahat ainakaan mene mihinkään lähtystyöhön, jota en ihan oikeana pidä. Vaikka ehkä sekin nykyään on enemmän avustusta kuin käännytystä, en tarkemmin tiedä...



Mieskään ei kuulu kirkkoon, tyttö kuuluu, ja hän oli toissa kesänä riparilla. Saa itse päättää, tahtooko joskus erota kirkosta vai ei, toistaiseksi on siellä ollut, tykkäsi kovasti riparista ja sai paljon kavereita.

Haluatteko, että muut uskonnot pääsevät valtaan kun kristittyjä ei enää ole?

Tulit itse asiassa osoittaneeksi hyvän syyn, miksi kirkosta kannattaa erota.

Tietenkin papit saa palkkaa ja muutkin seurakunnan työntekijät ja ne käsittääkseni rahoitetaan juuri kirkollisverorahoilla. Joten olen ajatellut että rahani voi mennä hyvin esim. sairaalapapin palkkaan tms. josta on apua ihmisille. Siksi varmaan tuleekin olo että varastan hätää kärsiviltä :(.



Toi uskontunnustestesti oli mielenkiintoinen. En vi sanoa että uskoisin siihen, mutta joku osa haluaisi uskoa. Mutta kun se on ihan järjenvastainen.



ap

ole vieläkään saanut painettua sitä nappia...



ap