Miten oppisin elämään epätietoisuudessa?

Ja se on sinun lapsi joka on tulossa, ja sinä ihan varmasti häntä rakastat, oli terve tai vammainen.

nyt sairastui kuukausi sitten epilepsiaan, joka voi johtaa vakavaan kehitysvammaan tai sitten ei.

Kaikki ei sairaudet kun ei aina selviä heti synnytyksen jälkeen vaan voi kuvitella montakin vuotta olevansa terveen lapsen äiti ennen kuin muuta ilmenee.



ap

Voin hyvin samaistua tilanteeseesi, on helppo sanoa että se nyt vaan on elettävä ja odotettava, mutta kaikille se ei vaan ole niin yksinkertaista! Ei mikään tässä maailmassa ole niin raskasta kuin huoli omasta lapsesta! Ei tuommoisen asian käsittelyyn osaa antaa ohjeita, vaikka haluaisikin! Tärkeää varmaan on, että saat puhuttua huolestasi jonkun ihmisen kanssa ja puhua niin paljon ja niin monta kertaa kuin tarvitset. Yksin asioiden hautominen lisää ahdistusta! Onko sinulla ystävää jolle voisit tilanteesta puhua tai pystyttekö käsittelemään asiaa oman puolisosi kanssa? Myös ammattiauttajan puoleen voi kääntyä, he voivat auttaa noiden vaikeuden tunteiden käsittelyssä! Mutta koeta aina muistaa, että on silti suuri todennäköisyys että lapsi on täysin terve ja jos niin ikävästi käy että epilepsiakohtauksella on ollut vaikutuksia kehitykseen, ei ne välttämättä aina ole kovin isoja kehitysviivästymiä. Ainakin minulla on käsitys että lapsen aivojen kehittyessä myös jotkut vammat voivat lieventyä/korjaantua?! Ja lapsi on aivan yhtä tärkeä ja rakas, oli hänellä aivovamma eli ei ja aivan yhtä arvokas kuin kuka tahansa muu! Voimia teidän perheelle ja todella uskon ja toivon että kaikki kääntyy hyväksi!