Pitäisi kirjoittaa teinirakkaustarina, mut ei candyliinityylillä!

Pitäisi kirjoittaa teinirakkaustarina, joka alkaa lukiossa.



Teinipoika oli saanut potkut edellisestä koulustaan, koska poltti tupakkaa. Kaverit jotain varakkaita, joilla varaa ostaa viinaa kapsekit täyteen ja lähteä porukalla jonnekin. Kait niillä sit joku kuljetusvälinekin on ollut käytössä. Jos on ollut auto, niin on tarttenut olla jotain vanhempiakin kavereita. Minne menivät? Millä? Mitä naisia mukana? Yksi kaveri tiedetään ja hänestä tuli sittemmin rakennuttaja.



Koulussa syntyy siis rakkaustarina ja johtaa siihen, että pitää mennä naimisiin. Siis n k pakkoavioliitto kuten niin usein entisaikaan. Mutta totuus on sitten mikä: 1) olisimme muutenkin menneet naimisiin tai 2) emme koskaan olisi menneet naimisiin, jos lapsi ei olisi ollut tulossa.



Nyt pitäisi keksiä tämä rakkaustarina. Sehän tiedetään, että candyliinityylillä kirjoitettu teksti menisi kansaan kuin häkä, mutta näille teineille ei se candyliinityyli kyllä sovi ollenkaan, joten miten? Hesalainen tyyli ja puheltyyli "satavuottasitten". Jo kaksikymppinen saattoi olla pukumies ja tytöillä kauniit vaatteet. En sitten tiedä, mistä tommoiset hankittiin - missä räätäli ja missä ompelija? Tupakat kumpaisellakin aina suunpielessä.



Enpä usko, että monikaan tietää tämmöisestä maailmasta mitään. Onko sellaista ollutkaan? Kuitenkin nyt tarttis kirjoittaa! Kuka uskaltaa ryhtyä leikkiin? Kirjoitetaan yhdessä? Saisko joku jostain jotain apua?



Mutta se tyyli - ei aavistustakaan, että minkälaisella tyylillä ja minkälaisella tyylillä menee tommoisten jälkeläiset nykypäivänä? Ne vois vaikka tietää jotain. Candyliinityyli ei tunnu ollenkaan oikealta. Mihin porukoihin CandyGirl ja hänen Mikkosetänsä sijoittuivat? Jotain wt-porukoitako?