Lue keskustelun säännöt.
Tähderuoat mummon ja ukin luona - avautuminen
30.12.2012 |
Isäni joka on pula-ajan lapsi ei hyväksy että ruokaa jätetään lautaselle.
Taas kerran käydessämme siellä tuli pieni erimielisyys tähteistä.
Isäni tempaisee lautasen jolla on tähderuokaa ja syö sen omien reilujen annostensa päälle.
Meillä molemmilla on ylipainoa.
Sain vihdoin sanottua mitä olen pitkään ajatellut sanovani. "On hyvä että lapset osaa säännöstellä syömisensä, ettei käy niin kuin meille" ja taputin vatsaani. Jättipä sillä kertaa syömättä lapsen annoksesta lopun.
Ruokaan on kotonani aina liittynyt tuo että lautanen pitää syödä tyhjäksi olipa valmiiksi annosteltu tai itse otettu.
Minkälaisia ajatuksia kertomani aiheuttaa. Tapahtuuko muualla tällaista.
Minusta on ällöttävää kun kaapii toisten lautasilta ruoan tähteitä.
Kommentit (22)
Enemmän minua ällöttää ne ahneina lautaselleen mättävät jotka sitten jättävät suuren osan syömättä.
Eiköhän isäsi ole ihan aikuinen ihminen, kasva sinäkin aikuiseksi pikkuhiljaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi huutaa että lautanen tyhjäksi. Minä en sitä vasdi, koska sitä on aikoinaan vaadittu minulta.
Joten olen vain hiljaa.
Mummo valitettavasti möykkää kaikesta muutenkin.
En usko, että sellainen tapa mitenkään lihottaa. Toisten jätteiden syöminen on sitten toinen asia.
Lapset pitää opettaa ottamaan ruokaa sen verran kuin on nälkä, eli aluksi vain vähän ja sitten lisää, jos vielä tekee mieli. Meillä ainakin sukulaistäti teki aina niin, että annosteli vieraan lautasen kukkuraisilleen. Olin aina aivan tainnoksissa, kun ruokailu päättyi. Itse olisin ottanut huomattavasti pienemmän annoksen ruokaa, mutta valinnanmahdollisuutta ei annettu.
Molemmat ylipainoisia ja isäni terveys siitä on kärsinyt jo paljon. Täällä meillä ollessa sitten ärähdin, kun ennen ruokaa alkoivat tekemään leipää, kun ei oltu syöty mitään koko aamuna. Ja sitten ruualla mätetään se lautanen täyteen ja syödään vielä vähän lisää leipää.
Toisaalta olen myös sitä mieltä että jos itse ottaa ruokaa niin pitää opetella ottamaan sellaisia annoksia jotka jaksaa syödä. Tokikaan en pakota ketään syömään itseään ähkyyn.
tehty myöskään niin. Lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi, jos ei jaksa, oli laittanut ruuan kuka tahansa siihen. Kylläisyyden tunne on osa aivotoimintaa ja kuten sanottu se ei kehity, jos sitä ei kuunnella/kunnioiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ruokaa jää, sitä jää. Ei sitä tarvitse syödä vain sitä varten, että ei menisi hukkaan. Huonompi on syödä itsensä täyteen ja lihavaksi vain, ettei joutuisi heittämään ruokaa pois.
Mun mummi on samaa sukupolvea (pula-aika) ja heitän lautaselle jääneet ruuat "salaa" pois, jos olemme syöneet yhdessä. Meillä lapsille ja aikuisille katetaan samaan aikaan omille lautasille. Otan lapsen lautaselle omaan suuhun vain, jos minulla on vielä oikeasti nälkä.
Olisi tosi huonoa käytöstä, jos isovanhemmat hyökkäisivät lapseni lautaselle.
toisen ruoan jäämien syönnissä on jotain inhottavaa.
En osaa selittää syytä enkä todellakaan tuomitse ihmisiä jotka niin tekee mut mä en pysty syömään edes omien lasteni jämiä vaikka olen itse tehnyt ruoan omassa keittiössäni eikä lautaseen ole koskenut kukaan muu kuin lapset jotka ovat minusta tulleet.
Joka kerta oksettaa ajatuskin joten kaikki menee roskiin.
Ymmärrän pula-ajan elänyttä ihmistä joka syö kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koetan opettaa itseni pois tuosta tavasta. En ole jätemylly. Ylipainoa on minullakin ja oman lautaselliseni mitoitan sellaiseksi että siinä on riittävästi. Jämien syöminen, vaikka mielestäni ruokaa ei saa pois heittää, on minulle liikaa.
Lautasen tyhjäksi syömisen vaatiminen on typerää. Itselläni takoo jatkuvasti takaraivoa pelko siitä, että lapsesta tulee myös ylipainoinen. Toistaiseksi on säästynyt, itse saman ikäisenä olin jo melkoinen pallura. Joten, koetan pitää syömisen kaikin puolin mahdollisimman neutraalina juttuna.
ja onneksi lapseni ovat normaalipainoisia.
Koetan opettaa itseni pois tuosta tavasta. En ole jätemylly. Ylipainoa on minullakin ja oman lautaselliseni mitoitan sellaiseksi että siinä on riittävästi. Jämien syöminen, vaikka mielestäni ruokaa ei saa pois heittää, on minulle liikaa.
Lautasen tyhjäksi syömisen vaatiminen on typerää. Itselläni takoo jatkuvasti takaraivoa pelko siitä, että lapsesta tulee myös ylipainoinen. Toistaiseksi on säästynyt, itse saman ikäisenä olin jo melkoinen pallura. Joten, koetan pitää syömisen kaikin puolin mahdollisimman neutraalina juttuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne ei oo muussannut ruokaa tai heitellyt sitä ympäriinsä. En syö jos oon itsekin jo ihan täys. Mua ällöttää myös jos joku meidän perheeseen kuulumaton tulee syömään lasten jämät.
Jos ne ei oo muussannut ruokaa tai heitellyt sitä ympäriinsä. En syö jos oon itsekin jo ihan täys. Mua ällöttää myös jos joku meidän perheeseen kuulumaton tulee syömään lasten jämät.
Syöt lastesi jämät, jos he eivät ole heitelleet sitä ympäriinsä ??!!
Jos ruokaa ei saa heittää roskiin ja lautanen on syötävä tyhjäksi, miten ihmeessä lapset sitten voivat käyttäytyä niin, että HEITTELEVÄT RUOKAA YMPÄRIINSÄ!
En syö lasteni jämiä. Minusta se on ällöttävää. KUKAAN ulkopuolinen, esim kylässä oleva ystävä tai naapuri, sukulainen, ei myöskään ole koskaan vaatinut saada syödä lasteni lautasta tyhjäksi ??!!!
Annostelen lapsille sellaisen määrän, että jaksvat syödä. Aina ei kuitenkaan maistu, silloin se menee roskiin tai mahdollisesti jääkaappiin ja lämmitän myöhemmin.
Lapseni eivät -KOSKAAN- nakkele ruokaa lattialle, pöydälle tai seinille !?
Pöytätavat on sentään oltava!
Ja lattialle sitä joskus tippuu, mutta en hyväksy sitäkään; lusikkaan tai haarukkaan laitetaan sellainen määrä, mikä siihen "pesään" sopii ja mikä sopii suuhun. Ei kukkuraa, ei kahvaa myöten, suuhun ei tungeta niin että pureminen on vaikeaa ja tursuaa ulos.
Myös minä olen samass aruokapöydässä ja haluan syödä ilman, että katson sikailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisten napaan ei ahdeta joka ainoaa ruuanmurua? Jos lautaselle jää pari nökärettä? Afrikkalaisiltako se on pois, vai teurastetulta sialta?
"Pula-ajan lapsia" tuntuu olevan yhä nykyisessäkin nuoremmassa aikuisväestössä. Ja tuohan on tietysti äärettömän viisasta syödä muidenkin jämät pois ylipainoisena ihmisenä. Kumpa nämä ihmiset oppisivat hieman relaamaan.
tuumasi meidän 8v, sen jälkeen en ole syönyt jämiä :( olivat puhuneet kierrätyksestä. Ei onneksi koulussa ollut tuota sanonut, mutta sanoi kun mieheni tuumasi, ettei meille osteta kompostia koska vaatii hoitoa :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne ei oo muussannut ruokaa tai heitellyt sitä ympäriinsä. En syö jos oon itsekin jo ihan täys. Mua ällöttää myös jos joku meidän perheeseen kuulumaton tulee syömään lasten jämät.
Siis jos minun lapselleni tulisi pieneen mieleenkään muussata ruokaa, heitellä sitä ympäriinsä tai jollain muulla tavalla leikkiä sillä, lähtisi lautanen keittiöön samalla silmän räpäyksellä. Seuraavalla aterialla saisi sitten uudestaan ruokaa.
Eipä tuo ole kyllä koskaan ruokaa heitellyt, koska olemme opettaneet hänet kunnioittamaan ruokaa jo pienestä pitäen. Kun ei enää jaksa syödä, saa jättää ruoan nätisti lautaselle.
Minun äitini söi meidän lasten ruuanjämät ja lautaset tyhjiksi, paitsi jos olimme sössänneet ruuan ruman näköiseksi.
se oli niin normaali ilmiö, että äidillä ei koskaa ollut omaa annosta, vaan kaapi meidän jämät.
ja kun sitten olimme jossain sukulaisilla jossa oli tarjolla ruokaa, se sukulainen kysyi, ottaako "äitikin" ruokaa tms. Me lapset huudahdimme: ei meidän äiti syö, kun se syö meidän lautaselta meidän jämät!
Taisi mennä aikuiset noloiksi.
En itse ikinä, koskaan syö lasten jämiä. Yök.
Jos ne ei oo muussannut ruokaa tai heitellyt sitä ympäriinsä. En syö jos oon itsekin jo ihan täys. Mua ällöttää myös jos joku meidän perheeseen kuulumaton tulee syömään lasten jämät.
Syöt lastesi jämät, jos he eivät ole heitelleet sitä ympäriinsä ??!!
Jos ruokaa ei saa heittää roskiin ja lautanen on syötävä tyhjäksi, miten ihmeessä lapset sitten voivat käyttäytyä niin, että HEITTELEVÄT RUOKAA YMPÄRIINSÄ!
En syö lasteni jämiä. Minusta se on ällöttävää. KUKAAN ulkopuolinen, esim kylässä oleva ystävä tai naapuri, sukulainen, ei myöskään ole koskaan vaatinut saada syödä lasteni lautasta tyhjäksi ??!!!
Annostelen lapsille sellaisen määrän, että jaksvat syödä. Aina ei kuitenkaan maistu, silloin se menee roskiin tai mahdollisesti jääkaappiin ja lämmitän myöhemmin.
Lapseni eivät -KOSKAAN- nakkele ruokaa lattialle, pöydälle tai seinille !?
Pöytätavat on sentään oltava!
Ja lattialle sitä joskus tippuu, mutta en hyväksy sitäkään; lusikkaan tai haarukkaan laitetaan sellainen määrä, mikä siihen "pesään" sopii ja mikä sopii suuhun. Ei kukkuraa, ei kahvaa myöten, suuhun ei tungeta niin että pureminen on vaikeaa ja tursuaa ulos.Myös minä olen samass aruokapöydässä ja haluan syödä ilman, että katson sikailua.
tuliko mieleen että ruokia heittelevä voi olla myös alta vuoden ikäinen pieni lapsi?? meillä ainakin välillä saattaa käsi heilahtaa ja lautanen lentää. Av-mammojen lapset toki taitavat olla tässäkin täydellisiä.
Jos lapselta jää leivänkannikka, voin sen syödä. Jos perunaa ja kastiketta, sama juttu. Syön niitä vihanneksiakin, mitä yli jää. Ja en, en ole ylipainoinen, en vain ymmärrä sitä, että miksi hyvää ruokaa pitäisi heittää hukkaan. Voidaanhan tähän ottaa ne Afrikan ja Aasian ja muidenkin mannerten vähäosaiset: joka viides sekunti kuolee maailmassa lapsi nälkään tai sen aiheuttamaan sairauteen. Mikä tässä sitten kuvottaa, kysynpä vaan.
Roskiin menee.
Jos ei jaksa, silloin lopetetaan syöminen, mahahan on täynnä!!!
Nämä lasten lautaselta syöjät eivät sitä paitsi osaa lopettaa ajoissa, vaan saattavat vielä teini-ikäisten lasten lautasilta napsia paloja. Eikä lapsi uskalla sanoa vastaan, vaikka häntä ärsyttää.
jos he eivät jaksa kaikkea, ruoka on hyvää ja itselle vielä mahtuisi. Sekä minä, mies että vanhempani syövät lasten jämiä. En pidä sitä mitenkään ällönä, kysehän on lähisukulaisista. Tietysti jos on ylipainoa, kannattaisi jättää jämien syöminen vähemmälle, ihan kuten muukin syöminen.