Miksi ihminen joka on tapellut itsensä irti huumeista ja alkoholista, haluaisi tehdä itsemurhan?

Jos elämä ilman niitä ei tunnukaan elämisen arvoiselta?

Kunhan ihmettelen ystävää, joa viimeisen parin vuoden aikana on onnistunut sössimään lähestulkoon kaikki ihmissunteensa oudolla käytöksellään ja muita asioitaan. Nyt hän on todella toivoton itsensä kanssa ja siis harkitsee itsemurhaa.



Ei ainakaan myönnä sortuneensa, mutta ei osaa selittää käyttäytymistään. Itsemurhaa hautoo kuulemma siksi kun kaikki menee pieleen.

Aiemmin oli pakoreittinä päihteet, jos ahdisti että on sössinyt asiat. Nyt ei ole mitään, mihin pääsisi tuskaa ja epäonnistumisen tunnetta karkuun. Silti mikään ei edelleenkään suju, ei osaa elää täällä ja saa koko ajan kipeitä muistutuksia siitä. Itsemurha tuntuu nyt ainoalta pakotieltä ahdistuksesta ja häpeästä, kun ei "paremmaksi" ihmiseksikään, joka hallitsisi käytöstään ja saisi pidettyä hommat hoidossa, osaa muuttua.

itsemurhaa paljon, ja voin samastua myös tuontyyppiseen päihteistä vapautuneen tilanteeseen, vaikkei mulla ole päihdeongelmia ollutkaan.



päihteitä monesti käytetään ikään kuin "lääkkeenä". joku masennukseen, joku adhd:hen, joku mielialahäiriöön. lääkitsemisestä helposti seuraa riippuvuus. kun riippuvuuden ahdingosta pääsee, ei välttämättä kuitenkaan pääse siitä ap ongelmasta. oireet voivat olla esim. masennuksessa niin kauhea, että itsetuho tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jatkaa elämää, vaikka olisikin taistellut esim. päihderiippuvuudesta irti.

Itselleni ei tule muuta mieleen kuin että olisi sortunut, mutta ei halua myöntää sitä.

Ne syyt, joiden takia aloitti päihteiden käytön, ovat edelleen jäljellä ja nyt ne joutuu kohtaamaan selvin päin.

Itselleni ei tule muuta mieleen kuin että olisi sortunut, mutta ei halua myöntää sitä.

Ne syyt, joiden takia aloitti päihteiden käytön, ovat edelleen jäljellä ja nyt ne joutuu kohtaamaan selvin päin.

Kun alkoholisti jättää alkoholin, hän kohtaa uudelleen ne samat mielenterveydelliset ongelmat, joiden oireita helpottamaan hän alunperin alkoi viinaa juoda.

Itselleni ei tule muuta mieleen kuin että olisi sortunut, mutta ei halua myöntää sitä.

Ne syyt, joiden takia aloitti päihteiden käytön, ovat edelleen jäljellä ja nyt ne joutuu kohtaamaan selvin päin.

Kun alkoholisti jättää alkoholin, hän kohtaa uudelleen ne samat mielenterveydelliset ongelmat, joiden oireita helpottamaan hän alunperin alkoi viinaa juoda.

Siitä, mitä ne ennen olivat. Sekä käytännössä ja esim ihmissuhteissa ja taloudessa, että pään sisällä aivokemiassa. Päihteet siis aiheuttavat masennusta ihan välittäjäainetasolla ja vaikutus kestää sitäpitempään, mitä enemmän ja kauemmin on käyttänyt. Pikkujoulujen jälkeen morkkis kestää viikon, vuoden putken jälkeen ehkä jopa pari vuotta.

Mutta ennen pitkää oma hormonitoiminta palautuu ja sitten alkaa tuntua taas paremmalta. Sitä voi myös auttaa tekemällä asioita, joista yleensä saa hyvää mieltä. Liikunta, ulkoilu suklaa ja auringonvalo lisäävät sereotoniineja ja endorfiineja. Myös asioiden kuntoon saanti esim työelämässä ja taloudessa ja ihmissuhteissa auttaa, kunhan sinne asti pääsee. Entinstä ei ehkä voi korjata, mutta voi luoda jotain uutta?

Itselleni ei tule muuta mieleen kuin että olisi sortunut, mutta ei halua myöntää sitä.

Ne syyt, joiden takia aloitti päihteiden käytön, ovat edelleen jäljellä ja nyt ne joutuu kohtaamaan selvin päin.

Kun alkoholisti jättää alkoholin, hän kohtaa uudelleen ne samat mielenterveydelliset ongelmat, joiden oireita helpottamaan hän alunperin alkoi viinaa juoda.

ja plussana joutuu kohtaamaan sen kaiken paskan mitä on päihdepäissään tehnyt ja hukkaan heitetyn ajan.

Näkee asiat ja omat mokansa liian selvästi.



Tiedän miehen, joka käytti huumeita. Joutui linnaan huumeiden diilaamisesta. Istui vuosia. Kotona odotti lapsi ja vaimo. Mies pääsi irti huumeista ja vankilasta päästyään sai todella hyvän työpaikan ja pikkuhiljaa siellä vastuuta. Kaikki oli paremmin kuin vuosiin. Niinpä kuitenkin hyppäsi junan alle. Tunsi ilmeisesti ettei ollut snsainnut tuota kaikkea hyvää. Surullista. Omaisille ihan karmeaa.

Elämää on paljon vaikeampi kestää ilman huumausaineita tai muuta riippuvaisuutta, varsinkin jos taustalla on traumoja tai neurologinen sairaus (on tutkittu, että esim. ADHD:sta kärsivät vetävät muita useammin esim. kannabista ja kannabiksen ainesosat taas auttavat lieventämään henkilön oireita). Nykyaika on aika rankka, jos asiat eivät olekaan menneet ihan putkeen, etenkin nuori ja yksinäinen ihminen syrjäytyy todella helposti.