16v lukiolainen omaan vuokra-asuntoon vai soluasuntoon?
Solussa voi hyvinkin olla sitten vanhempia ja menevämpiä opiskelijoita. Oma taas on tietysti kalliimpi.
Kommentit (24)
ei jää niin yksin heti.
On tietyllä tavalla pehmeämpi lasku itsenäistymiseen...
oli sivuseikka.Omia lapsia en päästäisi alaikäisenä muuttamaan pois kotoa.
vaikka ne kämppikset olisivatkin menevämpiä, niin samalla katsovat vähän toistensa perään.
lukiolainen. Pitäisi kyllä olla lukurauha ja on paljon tehtäviä, eli soluasunto on ehkä huonompi sitä ajatellen, siellä on usein rauhatonta.
Ei todellakaan ne isommat siellä katso pienen perään. Se pääsee maskotiksi niiden viinan ja kannabiksenhuuruisiin bileisiin. Ne varastaa sen ruoat ja käyttää sen astioita ja jättää tiskaamatta. Ne meluaa, soittaa musiikkia, rakastelee ja tappelee öisin, myös koepäivien alla. Niiden lemmikkieläimet -joita soluun on salakuljetettu -pakenee sen lukiolaisen huoneeseen ja sotkee sängyn.
Omaa lastani en soluun laittaisi, muistan niistä sen verran.
Ei todellakaan ne isommat siellä katso pienen perään. Se pääsee maskotiksi niiden viinan ja kannabiksenhuuruisiin bileisiin. Ne varastaa sen ruoat ja käyttää sen astioita ja jättää tiskaamatta. Ne meluaa, soittaa musiikkia, rakastelee ja tappelee öisin, myös koepäivien alla. Niiden lemmikkieläimet -joita soluun on salakuljetettu -pakenee sen lukiolaisen huoneeseen ja sotkee sängyn.
Omaa lastani en soluun laittaisi, muistan niistä sen verran.
Asuin pari vuotta kolmen hengen solussa eikä todellakaan ollut mitään tuollaista. Ei ollut bileitä, alkoholia käytettiin ennen baariin menoa. Toisille annettiin opiskelurauha, musiikkia kuunneltiin järkevällä volyymilla päiväaikaan. Astiat ja ruuatkin sai olla rauhassa.
oli sivuseikka.Omia lapsia en päästäisi alaikäisenä muuttamaan pois kotoa.
olisiko mahdollista muuttaa samaan kämppään jonkun kaverin kanssa?
Ei se olisi saanut mitään tukea edes asumiseen. Itse olisi jouduttu kaikki kulut maksamaan eikä tosiaan olla rikkaita.
jos ei ole ihan välttämätöntä, siis etäisyyden takia esimerkiksi. Sitä kummasti alkaa fiksukin nuori lipsua ajoissa nukkumaanmenosta ja kokeisiin lukemisesta, kun ei ole kukaan pitämässä silmällä. Siis ihan oikeasti, se omillaan oleminen on alkuun niin vapauttavaa. Minulla on ollut solussa pari lukiolaiskämppistä ja ensimmäinen keskittyi niin juhlimiseen ja kaupan kassana oloon, että päätyi aikuislukioon liian vähäisen läsnäolon vuoksi. En tiedä onko ylioppilas vieläkään. Toinen kyllä lopulta sai todistuksen, mutta ei todellakaan hyviä arvosanoja saati jatko-opiskelupaikkaa. Aika meni töissä ja ihmissuhdedraamoissa.
Miksi tuon ikäisen edes pitäisi muuttaa omilleen.
Etenkin lukioikäisistä on liikaa varoittavia esimerkkejä olemassa lähipiirissä.
No voi jumankekka. Veljen oli pakko mennä soluasuntoon tuon ikäisenä, koska muuten koulumatkoihin olisi kulunut reippaat 1,5 tuntia joka aamu, eipä oikeen hotsittanut istua ensin junassa ja sitten vielä bussissa.
Itsekin muutin tuon ikäisenä pois kotoolta, sain paremman opiskelurauhan, kun asuin yksin. Tein siinä samalla töitäkin vielä.
Mikäli mun 15v pääsee haluamaansa lukioon, hänelle vuokrataan oma yksiö, soluun ei halua mistään hinnasta, on ihan persoonakysymys hänellä, muilla voi olla muita syitä.
Itse muutin yksiöön.
Omien lasteni ei tarvitse muuttaa pois kotoa, on aika huomattavan paljon paremmat välit kuin minulla ja omalla äidilläni, ja täällä pk-seudulla on kaikki mahdolliset erikoislukiot ja ne mitä ei ole, on sisäoppilaitosmaisia.
Soluasuntoja on monenlaisia, mutta mielummin laittaisin rauhalliseen soluun kuin yksin omaan asuntoon. Tuossa vaiheessa omilleen muuttaminen edellyttää lapselta itsenäistä luonnetta ja asioiden hoitamiskykyä, sekä sen verran sosiaalisuutta ettei tunne oloaan yksinäiseksi, vaikka perhe onkin kaukana. Itse muutin omilleni 19-vuotiaana ja vaikka itsenäinen luonne olinkin, olisin yksiössä tuntenut oloni kovin yksinäiseksi. Omassa asunnossa olisi rauhallista, mutta jos asiat eivät lähde sujumaan, ehtii yksin yksiössään murehtia kenties pitkäänkin, ennen kuin kukaan huomaa tai toisaalta jos bilevaihde jää päälle, ei ole valvomiselle ja ryypiskelylle minkäänlaista sosiaalista kontrollia.
Valitettavasti soluasuntoja ei usein saa kovinkaan tarkkaan valita, mutta alaikäisen ollessa kyseessä voisi kuvitella, että hakemusta laittaessa voi painottaa hakevansa alle 20-vuotiaita kämppiksiä ja halutessaan toivoa samaa sukupuolta (riippuu lapsesta, onko tämä rauhoittava vai villitsevä tekijä).
Yksiöön. Asuntolan solusta huonoja kokemuksia. Heräsin kerran siihen että kämppis harrastaa seksiä poikaystävänsä kanssa. Lisäksi inhosin sitä kyttäämistä. Siivoustarkastuksia, naurettavaa. Ohjaajat saattoivat milloin tahansa tulla yleisavaimella sisään. Yksityisyys oli niille ihan vieras käsite.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 14:25"]
Yksiöön. Asuntolan solusta huonoja kokemuksia. Heräsin kerran siihen että kämppis harrastaa seksiä poikaystävänsä kanssa. Lisäksi inhosin sitä kyttäämistä. Siivoustarkastuksia, naurettavaa. Ohjaajat saattoivat milloin tahansa tulla yleisavaimella sisään. Yksityisyys oli niille ihan vieras käsite.
[/quote]
Jossain sisäoppilaitoksen soluissa voi olla noin, mutta tavallisissa opiskelija-asuntosäätiöiden ym. soluissa ei ole mitään "ohjaajia".
No jos asuu jossai hevon
kuusessa josta matkaa joka paikkaan niin pakko kait se on muuttaa sinne koulujen äärelle jos meinaa opiskella.
Ei siinä mitään menetäkään. Solusta saattaa löytyä kavereitakin, oppii myös ottamaan muut huomioon jne. Ja aina sieltä pääsee omaankin asuntoon jos ei asuminen suju.