Kylmä ja etäinen äiti

Miksi olet äitiisi noin takertunut? Ihan normaalia on, että veljesi lapset kiinnostavat häntä nyt enemmän, koska ovat pienempiä kuin omasi.

veljen lapsien kanssa enemmän tekemisissä kun he ovat nyt pieniä. Mutta ehkä sitten olen takertunut kun olisi mukava että 1 km päässä asuva äitini poikkeaisi joskus, soittaisi silloin tällöin, muistaisi lapsiani jotenkin kohtuullisesti merkkipäivinä ja olisi ystävällinen ja empaattinen. Jos olen siis takertunut niin kysyinkin että mitenkä tästä tilanteesta pääsisi pois. Osaisi olla soittamatta, kertomatta omien lasten kuulumisista ja olla haluamatta olla tekemisissä oman äitinsä kanssa??? Syytä varmaan olisi ottaa vähän etäisyyttä kun vetää vain mielen ankeaksi olla tekemisissä. Mutta miten tehdä se niin ettei olisi liian dramaattista?

mulla samanlainen muori, tosin vielä pari kaliiperia kylmempi, sen verran siis että ei yhtään välitä lapsenlapsista, ei ole ikinä hoitanut, leikkinyt tai edes ottanut syliinsä, ei ole ollut kertaakaan ristiäisissä, synttäreillä, jouluna tms. Näiden kuuden vuoden aikana jona lapsia mulla on ollut, äitini on nähnyt lapset kahdesti.



Soittaa kerta vuoteen nuivan puhelun, puhuu vain omista asioistaan ja jos yritän itse sanoa jotain niin puhuu vaan päälle ja keskeyttää - ja jatkaa omista asioistaan. Ikinä ei ole auttanut vaikka olisi ollut hätä (on tiennyt hädästä, ja pari kertaa olen hädän hetkellä apuakin pyytänyt, ei antanut) joten ei häntä perheemme kiinnosta.



Niinpä ensin lopetin sen ehdottelun että tulisiko hän meille käymään. Sitten en enää laittanut mailia. Sitten soitin enää vain kahden kuukauden välein. Tälläkään ei vielä mitään reaktiota tai vaikutusta. Sitten lopetin soittelun kokonaan. Ei mitään vastinetta.



Joten, kun ei äitiäni kiinnosta, niin miksi sitä pitää itse vaivautua. Lopetat vaan vähissä erissä. Sellainen "step-by-step" prosessi.



Nyt ei olla kolmeen vuoteen oltu missään yhteyksissä, ei nähty, ei soitettu, ei mitään. Äiti ei halua mitään yhteyttä lapsenlapsiin (nämä ovat ainoat lapsenlapset hänelle) joten en minä ala väkisin pakottamaan.



Toki tämä siis loukkaa, satuttaa, suututtaa, turhauttaa, kiukuttaa, v***ttaa, ja ties mitä muuta, mutta kyllä surkeinkin ja huonoinkin ihmissuhde on VUOROVAIKUTTEINEN. Kun ei äitini tee elettäkään pitää mitään yhteyttä, niin ei se niin mene että minä sitten yksin ponnistelen yksipuolisesti.



Joten ap, kokeilet kuten minä, ensin jättää jotain pois ja sitten harventaa kontaktia. Jos äitisi välittää perheestäsi ja sinusta, hän kyllä reagoi (soittaa esim "miksi sinusta ei ole kuulunut kuukauteen") mutta jos hän ei reagoi, niin suomennettuna se on silloin sinulle että EVVK. Ja sen jälkeen voit sitten jatkaa omaa elämääsi.

kun et ole lainkaan tekemisissä? Olen pahoillani että äitisi on noin kylmä. Tiedän ettei omani ole lainkaan pahimmasta päästä, mutta ankean yksipuolista tämäkin on. Tai sitten on vain tottunut siihen että se olen aina minä joka soitan ja minä joka pyydän iltakahville ja syntymäpäiville yms. Mutta todellakin hoitaa pyydettäessä nuorimmaistamme sen pari päivää vuodessa, jonka pyydämme lähinnä koulujen lomien takia tai kerran viiteen vuoteen syynä voi olla puolison ja minun kahden päivän reissu. Olen yrittänyt joskus satunnaisesti olla soittamatta mutta pitkälti toista viikkoa on mennyt eikä mitään soittoa ole meille päin kuulunut. Täytyy etsiä joku muu läheinen ihmissuhde, johon pitää yhteyttä kun se ei voi kerran olla äitini. Harmi ettei ole siskoa ja joo kyllä minulla on hyvä mies, jonka kanssa voi jutella mutta joskus olisi kiva jutella ihan vaan naisten juttuja läheisen ihmisen kanssa.