Vauvan sormiruokailu vaarallista?
Olemme antaneet vauvamme (10 kk) syödä monenlaisia sormiruokia soseiden lisänä sillä periaatteella, että vauvan kakomisrefleksi toimii. Olemme yrittäneet antaa vain turvallisia ruokia, esim. perunaa, banaania yms.
Eilen eräs kaveri kertoi kaveristaan, jonka lapsi (2-vee) tukehtui kananpalaan ja kuoli. :( Aloin miettiä tuota sormiruokailua uudestaan. Onko ollenkaan turvallista? Olemme antaneet kurkkutikkujakin ihan itse popsittavaksi, mutta kyllähän sellainenkin voi jäädä jumiin henkitorveen. :( Kuinka isoja paloja sitä vauvalle uskaltaa antaa? Ja mites ne, jotka eivät anna soseita ollenkaan, vaan pelkkää sormiruokaa? Eikös se ole aivan hirvittävää leikittelyä kohtalon kanssa, jos kaikki ruoka on "vaarallista"?
Kommentit (26)
Moni aikuinenkin on tukehtunut lihanpalaan, itse olen kakonut appelsiinia kurkusta henkeäni haukkoen, ja ihan aikuinen olin silloin.
En usko että 2-vuotiaan tukehtumisella ja sormiruokailulla on mitään tekemistä toistensa kanssa. Normaali 2-vuotias on jo hyvän aikaa syönyt ihan tavallista karkeaa ruokaa ja tukehtuminen on vain huonoa tuuria. Tuon ikäinen osaa jo syödä ja pureskella vaikkei olisikaan saanut sormiruokaa.
Eikä tietenkään saa antaa hampaattomalle sellaista ruokaa mikä vaatii pureskelua, se nyt luulisi olevan jokaiselle selvä asia.
missä iässä tahansa, vaikka 35-vuotiaana. Pitäisiköhän tästä päätellä, että on syötävä soseita loppuikä?
silti lapset on kautta aikojen oppineet syömään itse ja monipuolisesti jo varhain, vaikka ovat syöneet ihan soseita. Sormiruokailu on vauvalehtien lanseeraama trendi, kun ei siitä vauvavuodesta muuten riitä juttua joka lehteen. Silloin arkipäivän triviaaleista asioista (kuten missä vauva nukkuu, mitä syö ja miten häntä kannetaan) tehdään isompia kuin ne onkaan.
"Tiesitkö, että joka vuosi tuhannet lapset tukehtuvat nakkiin?", sanotaan amerikkalaisessa tv-mainoksessa.
Ruokaan tukehtuu Suomessa keskimäärin 80 ihmistä vuodessa.
Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tulee vuosittain kymmenkunta tukehtumisvaarassa olevaa aikuista ja 5-10 lasta.
Mun lapsi vietiin sinisenä sairaalaan ambulanssilla porkkanasta 5-vuotiaana.
Kaivaa ruoka kurkusta?
Taputella selkään?
Jonka aikuinen 40v poika tukehtui leivänpalaseen.
Itse olen antanut sormiruokaa kaikille lapsille. Yksi lapsista suostui syömään ainoastaan itse, lusikkaa ei huolinut missään vaiheessa ennen kuin alkoi itse syömään. Kunhan ruoka on tosiaan tarpeeksi pehmeää, niin en alkaisi turhaan murehtimaan.
Jotkut kakoo heti kun on vähän enemmän suussa, jokut pystyvät nielemään isommankin erän. En tiedä, mutta en usko, että edelliset tukehtuu helpommin. Itse olen heimlichin otteella saanut neljävuotiaan kurkusta omenanpalan, ja puolitoistavuotiaan kurkusta riisikakun. Jälkeenpäin kuulin, ettei niin pienille saa tehdä heimlichiä, mutta sainpahan jumittuneen riisikakunpalan pois.
Mielestäni vauvan sormiruokailu ei ole niin riskialtista, kuin ruoka suussa vaeltaminen saati juokseminen, tai ruokapäydässä pelleily ja naureskelu, jolloin saattaa vahingossa vetää ruuanpalan henkeen.
Sormiruokaa, enimmäkseen keitettyjä kasviksia, porkkanaa, kukkakaalia, perunaa, tuoretta kurkkua, ekaksi vain keskustaa
banaania
pihviä isohkona palana lihassyyt pitkittäin leikattuna, ettei saa siitä irtoamaan paloja, vaan imeskelee lihasta maut ja sylkäisee lopuksi palan pois...
Välillä on sattunut niin, että vauva on työntänyt suun täyteen vaikkapa pinaattilattua, siis nyt vuoden ikäisenä, ja alkanut hirveä kakominen. Jostain syystä kakomista ei juurikaan ole sattunut kasvisten kanssa, vaan aina leivän tai lettujen kanssa.
Ei kai se ihan vaaratonta ole, mutta mikäpä tässä elämässä olisi? Vauva nauttii sormiruokailusta enemmän kuin soseista.
kannattaa ainakin olla selvillä mitä teet jos lapsi meinaa tukehtua
lapset on erilaisia
itse muussasin kaiken kunnes lapsella melkein kaikki hampaat koska kokemusta siitä että tukehtuminen lähellä=lapsi ei osannut itse annostella eikä pureskella tarpeeksi hyvin
joten aikuisena piti arvioida
toiset varmaan hitaampia syömään tai rauhallisempia
Mutta kyllä 10kk voi syödä "mitä vaan" saatikka 2v. Se on sitten äärimmäisen huono onni jos tukehtuu.
...olis vielä pitänyt soseita tehdä??
Milloin sitten saa alkaa harjoitella pureskelua?
Pientä ei tietenkään jätetä yksin syömään, vaan syö yhdessä perheen kanssa, jolloin apu on vieressä kun alkaa kakoa!
ruokaan...Ennemminkin ajattelen,että harjoitus tekee mestarin. Eikähän lasta yksin voi jättää ruokailemaankaan.Riittävän ohuita siivuja esim. porkkanasta,kurkusta jne.Kana yms kannattaa myöhemminkin pilkkoa riittävän pieneksi. Ja se yksi tärkeä juttu: tiedä, mitä teet JOS pala jumittuu.
joissa on pitkiä kuituja kuten parsakaalissa. Mun lapsi meinas tukenhtua siihen 4-vuotiaana. Keitetty porkkana ei varmaan yhtä riskialtista. Mutta esim. liha pitää olla todella pieniä paloja samoin sitrushedelmät.
Ei se ihan kivikautta enää ollut, kun minun lapseni olivat vauvoja. Siihen aikaan oli tapana antaa soseita, mutta ei siitä mitään huutavaa hätää tullut, jos lapsi sai suuhunsa jotain kiinteämpää.
Silloin annettiin mm. veteen kastettua näkkileipää. Se pehmeni sopivasti, mutta kyllä siitäkin joskus melkoisia paloja irtosi.
En tiedä, millaista ainetta nykyiset sormiruuat tapaavat olla, mutta minun lapseni söivät mm. kalaa, lihaa, perunaa, lättyjä ym. Porkkanaa ja omenaa siten, että nakersivat sitä niin ettei lähtenyt isoja paloja.
... olin imeskellyt sitä joskus n. 8-vuotiaana ja se luiskahti kurkkuuni. Muistan vieläkin sen kammottavan tukehtumisen tunteen ja kun äiti hakkasi selkääni ja meillä oli talo täynnä vieraita, taisi olla synttärini. Onneksi se kuula lennähti ulos suusta ( muuten en tätä kirjoittaisi ) , mutta vieläkin minulla on kumma tukehtumiskammo , kai ihan tuosta lapsuuden traumasta johtuen. lähinnä siis pelkään lapsen tukehtumista ja pilkon ruuan hyvin pieneksi edelleen, tosin lapsikin on vasta alle 3v. Sormiruokailua meillä ei kauheasti harjoiteltu edes tuon lapsuuden traumani vuoksi... :(
Mutta tosiaan, kuka tahansa voi missä iässä vain tukehtua. Muistan kun asuin Espanjassa ja paikallisessa ravintolassa kuoli mies grilli-illassa lihanpalaan tukehtumalla :(...
Itse muistelin jostain ohjeista että nimenomaan pitäisi antaa tarpeeksi isoja paloja, ettei lapsi tukehdu. Siis aikuisen sormen kokoisia! Tällöin lapsi saa itse maistella ja näyhtää irti tarpeeksi pientä siivua.
Mikä ihme on sormiruokailu? Kun lapseni oli tekemässä hampaita, noin kymmenen vuotta sitten, neuvolan ohjeena oli antaa kovaa syötävää. Porkkanaa, leipää, kaikkea mahdollista mitä voi purra eikä tullut mieleenkään että siihen lapsi tukehtuisi.
Onko tämä sormiruokailu siis sitä että lapsi saa itse ottaa lautaselta sen keitetyn perunan palan sormin?
Olennaista noissa legendoissa on se, että se sattui "kaverille", jonka nimeä ei voi sanoa, ei myöskään sen tukehtuneen lapsen nimeä.
Mitä siitä voi päätellä?
En minä väitä, ettei kanapalaan tai ihan mihin tahansa voi tukehtua, ja ihan missä iässä tahansa. Jos se olisi niin tavallista, että jokaisen tuttavapiirissä sellaista sattuisi, olisi ihmiskunta kuollut sukupuuttoon ennen soseutusvehkeitten keksimistä.
Tukehtumiset, tapaturmat ja sairaudet.
Tukehtumiset on siis yksi yleisin tapa lapset kuolee. Se ei liity mitenkään siihen ettei lapsi osaa pureskella, syö ahmien tai jättää pureskelematta kuten joku tässä ketjussa väittää!
Aivan yhtä yleistä kuin tukehtuu ruokaan on että tukehtuu johonkin esineeseen taii palaan, kuten kivi tai lelunpala.
Ja hampaattomuus ei ole syy miksi joku tukehtuu.
Jollain ei ole mitään käsitystä mikä tämä tukehtuminen on tai mistä johtuu.
Ja ap.lle sellanen näkökulma että se 2- vuotias syö jo tottuneesti kiinteitä, sinulla on vauva. Moni aikuinenkin tukehtuu. Ei tuota kannata alkaa pelkäämään. Kaikki täältä joskus kuollaan, joku ehtii aikuisikään ja toinen ei.
Nim. lapsensa menettänyt, ei tosin tukehtunut.
No en ruvennut nimeä tivaamaan. Se olisi ollut aika törkeää tuossa tilanteessa. Luotan kaveriini. Jos hän sanoi, että hänen kaverin lapselle on näin tapahtunut, niin se on totta. Ja kaverillakin tuli kyynel silmään, eli oli ilmeisesti todella rankka asia myös hänelle.
Itse uskon, että jo kivikaudella hampaattomille vauvoille on annettu hienonnettua ruokaa äidinmaidon lisänä. Todennäköisesti äiti on jauhanut ruokaa omassa suussaan lapselle sopivaksi. Hienojakoisesta ruoasta ainakin ravintoaineet imeytyvät paremmin, kun vatsan ja suoliston on helpompi käsitellä niitä. Sen huomaa vauvan kakastakin, että isoina paloina annetusta ruoasta tulee könttejä läpi.
Mutta se on varmasti totta, että jos lapsi saa pelkkää sileää sosetta, oppii hän hitaammin varomaan isoja könttejä ruoassa. Ja siten tuo tukehtuminen voi olla jopa todennäköisempää taaperoiässä, jos ei lainkaan sormiruokaa saa.
Taidan siis nyt jättää ensipaniikkini sikseen, ja antaa turvallista sormiruokaa jatkossakin - tosin isoja lihanpaloja yms. en aio kyllä antaa ennen kuin lapsella on kunnon purukalusto niitä hienontamaan.
-ap