Työtön, miksi olet työtön?

Ns. dead end-hommiin en lähde, enkä huonosti palkattuihin käppätöihin. Haluan kunnollisen kokoaikatyön jossa on sellainen palkka jolla tulee kohtuullisesti toimeen. Mulla on aikaa odottaa ja etsiä, pärjään kyllä hetken pienilläkin tuloilla.

Koin jonkinlaisen loppuunpalamisen. Päätin, etten enää hae saman alan töitä, koska mielestäni ansaitsen parempaa. Olen siis hakeutumassa uudelle alalle. Vielä ei ole tärpännyt uisen vakitkokoäivätyön suhteen, mutta olen ihan tyytyväinen pätkiinkin. Välillä siis työssä, välillä työttömänä.

että en halua laittaa sitä vielä hoitoon ja kotihoidontuki on niin mitätön ettei sillä pärjäisi.

määräaikaisuuden päättyessä, eikä kukaan palkkaa raskaana olevaa naista.

Kerro mullekin, mistä niitä sit saa.



Olen työtön, koska 7 vuoden 'uraputkeni' määräaikaisten viidakossa loppui. Ja oli ihan laillisia kaikki alkaen harjoittelusta, tuntityöläisen kautta projektityöläiseen. Putki päättyi kun ei ollut enää syytä palkata.



Lisäksi en voi hakea kaikkeen mahdolliseen. Olen pölyallergikko, eläinallergikko, en voi käsitellä kemikaaleja enkä työskennellä kovin kosteissa tiloissa (iho menee rikki)... yms. Joten on haettava niitä mihin olisi edes potentiaalinen mahdollisuus päästä ja joissa voisin työskennellä ongelmitta.



Ja kyllä, tienaan tällä hetkellä myöskin paremmin olemalla työtön kuin ett menisin johonkin ns paskaduuniin.

kaikille ei vaan löydy töitä

Olin liki pari vuotta työtön sen jälkeen kun olin irtisanoutunut edellisestä työstäni v-mäisen pomoni vuoksi. Oli todella kriittinen tulevan työpaikan suhteen, sillä halusin kunnon vakituisen ja kokopäiväisen työpaikan, enkä halunnut olla minkään vuokrafirman listoilla tma. Pari vuotta tosiaan "makoilin kotona" kunnes onnisti ja pääsin sellaiseen duuniin kun halusinkin. Nyt olen ollut työläisenä jo kaksi vuotta. Olen tyytyväinen, etten ottanut mitään paskaduuneja vastaan vain siksi, että olisin työllistynyt nopeammin.

edellisessä työpaikassani minut ajettiin burn-outiin ja vaikeaan masennukseen, lähes itsemurhaan.



Sanoin itseni irti ja päätin, etten enää koskaan hae sen alan töitä (kaupan ala). Nyt parantelen masennustani lääkkeillä, liikunnalla ja positiivisia ajatuksia herättävällä tekemisellä ja haen samalla puolivakavasti töitä (kiire ei ole mihinkään). Haen myös kouluihin.



Saan rahaa muualta kuin Kelalta ja sossusta, ja pärjään ihan hyvin, toistaiseksi.

edellytetäkään tällä hetkellä. Syy: opiskelen korkeakoulututkintoa ns. työttömän omaehtoisena koulutuksena, liiton päivärahaa saan + päälle verottoman 9€ jokaiselta opiskelupäivältä. Tämä mahdollistaa taloudellisesti sen, että pystyn opiskelemaan kk-tutkinnon perheellisenä ja asuntovelkaisena. Tällä systeemillä mennään kaksi vuotta, ja sen jälkeen jatkan puhtaasti opiskelijan statuksella ja opintotukea.

Kun olen käsittänyt, että tekevä kyllä löytää töitä.

Olet käsittänyt väärin.

Olen hakenut oman alan töiden lisäksi ns. paskahommiakin. Olen hakenut ihan kaikenlaista. Jo pelkkään työpaikkahaastatteluun pääseminen on temppu sinänsä.

Haluan ja pystyn tehdä töitä, mutta en saa mahdollisuutta, vaikka kuinka yritän. Toista vuotta olen työtön vasten tahtoani. Yhteiskunta ei vieläkään työttömyyttä ymmärrä, sillä työttömyys on monen mielestä valinta ja työtön ihminen on automaattisesti laiska, passiivinen, saamaton nahjus, joka tuhlaa varojamme.

Että edellinen työ loppui sunnuntaina ja uusi alkaa ens ma. Joten olen nyt sitten työtön tämän välin tässä.

Olen työtön keski-ikäinen nainen ja sellaisena pysyn - työnhausta huolimatta!

Onko työnteko hankalaa vai etkö vain halua tehdä töitä? Oletko masentunut tai sairas?

Eikö sinulla ole kulkuneuvoa? Oletko laista? Saatko enemmän käteen olemalla kortistossa?

Kun olen käsittänyt, että tekevä kyllä löytää töitä. Ja että ennemmin pitäisi käydä töissä kuin olla tekemättä töitä.

Ei mitään noista mainitsemistasi, paitsi että aiempien tulojen perusteella päiväraha on sen verran hyvä, että ei ihan helpolla löydy sen tasoista työt.

Olen käsittänyt aivan väärin, jos olet kuvitellut tekevän aina töitä löytävän.

Tai ehkä töitä kyllä, mutta PALKANMAKSAJAN löytäminen on paljon vaikeampaa. Nykyään kun otetaan kaikenlaista työkokeilijaa ja harjoittelijaa mieluummin ilmaiseksi kuin oikeaan palkkatyöhön.

Sinähän voit kokeeksi yrittää hankkia työtä vaikka minulle. Ei mitään muuta vaatimusta kuin että palkalla pystyy maksamaan asumisen työpaikkakunnalla sekä kohtuullisen elämisen. Noin 2000 € kuussa tai vähempikin riittäisi.

Täällä lähiseudulla ei ole töitä. Tarkistin juuri MOL:n sivulta. Omassa kunnassa on 24 ilmoitusta, joista muutama osa-aikatyötä tai puhelinmyyntiä, joilla ei elä. Yksi vaikutti hyvältä, mutta kun ei ole tarpeeksi ilmoituksessa mainittuja taitoja ja sitä paitsi se on jo täytetty - uudessa määräaikaisessa jatkaa se, jonka edellinen määräaikainen on juuri päättymässä.

Suurin osa on sellaisia, joihin ei todella ole riittävää koulutusta eikä ammattitaitoa.

Luuletko, että minut valitaan maisterin tutkinnolla pikaruoantekijäksi tai varastotyöntekijäksi?

Miksi minä tunnen itseni naurettavaksi, jos edes haen niihin? Mainittakoon vielä, että täältä löytyy ammattikoulutuksen käyneitä ja aiemmin alalla työskennelleitä molempiin tehtäviin.

Nuoren on vaikea saada töitä, koska työkokemusta ei ole. Työnantajia taasen ei koulutodistukset ja koulutukset kiinnosta, vaan juuri se kokemus. Yritä siinä sitten.