Diagnosoikaa 3-v. poika! Tässä "oireet":

Minkä ikäinen pikkusisko on? Voipi olla, että poika on myös mustasukkainen (siis tuon uhman lisäksi).

ap

jolla lienee myös temperamenttipiirre hidas sopeutuvuus, siihen viittaa tuo kaiken uuden pelkääminen.

http://www.oireet.fi/

Nukkuuko hyvin ? Jaksaako juosta ja telmiä ? Kasvaako hyvin ? Syöminen ?

Nukkuu yleensä ihan ok, nukahtaminen on vaikeaa. Yleensä nukkuu vielä päiväunetkin, kuitenkin.



Juoksee ja "riehuu" hyvin paljon. Liikunnallisesti hieman hitaammin kehittynyt kuin ikäisensä, mutta kuitenkin "normaalisti".



Kasvaa normaalisti.



Syö monipuolisesti ja hyviä määriä.

äiti ja isä ovat väsyneitä lastenhoidosta. Pikkusisaren "vuoksi" isoveli ei saa tarpeeksi huomiota ja rauhallista hänen tarpeisiinsa paneutumista ja siksi purkaa oloaan noin.



Tavallinen tilanne monissa perheissä, joissa lapsia pienellä ikäerolla ja jokin lapsista temperametiltaan vähän normaalia haastavampi.

Lisäksi varmaan kiukuttaa se ettei osaa vielä ilmaista itseään kunnolla puhumisen vaikeuden vuoksi.



Rauhoita arki. Kuuntele lasta, anna puheenvuoro ja kuuntele keskeyttämättä, älä hoputa!

Riehuu aamusta iltaan ja kiusaa/vahingoittaa siskoaan,hakkaa ja tekee pahuuksia

Ja edelliselle vastaajalle tiedoksi, turha syyttää vanhempia sellaisesta käyttäytymisestä. Huomiota on annettu, rajat on pidetty ja kuria myös. Pojan luonteelle ei vain voi mitään.

Yritän uskoa, että helpottaa joskus. Nyt aloittivat molemmat pk:n joten sielläkin saattaa uudenlainen käyttäytyminen tulla, kun ei ole vanhemmat kokoajan vieressä.

Ei auta huuto, tukistus ei mikään jäähy yms. Itse olen voimaton ja en usko muuhun kuin, että ehkä se kohta helpottaa.

Riehuu aamusta iltaan ja kiusaa/vahingoittaa siskoaan,hakkaa ja tekee pahuuksia

Ja edelliselle vastaajalle tiedoksi, turha syyttää vanhempia sellaisesta käyttäytymisestä. Huomiota on annettu, rajat on pidetty ja kuria myös. Pojan luonteelle ei vain voi mitään.

Yritän uskoa, että helpottaa joskus. Nyt aloittivat molemmat pk:n joten sielläkin saattaa uudenlainen käyttäytyminen tulla, kun ei ole vanhemmat kokoajan vieressä.

Ei auta huuto, tukistus ei mikään jäähy yms. Itse olen voimaton ja en usko muuhun kuin, että ehkä se kohta helpottaa.

Ei kukaan jää uhmaikäiseksi loppuiäkseen, eikä kukaan neurologiselta kehitykseltään normaali ole tuollainen enää 6-7 -vuotiaanakaan enää. Eli ei huolta, kyllä se siitä tosiaan menee kun vaan sinnittelette tuon kauden kuten parhaiten taidatte.

kokeilleet RAUHALLISTA selittämistä, syliä, halailuja ja positiivisen käytöksen vahvistamista negatiivisesta huomauttamisen sijaan.



Meillä nimittäin naapurissa kuvailemasi kaltainen perhe, jossa 3-vuotias ja vauva. Ja itse ulkopuolisena huomaan, että äiti ei väsymyksen vuoksi vain inhimillisesti huomaa isomman lapsen hienovaraisia vihjeitä tai tarpeita ennen kuin "paukkuu".

En anna diagnoosia. Kyseessä vaan teihin kohdituva kiukuttelu. Ei semmoisesta anneta diagnooseja. Omaa kasvatustanne hieman mietittävä koska lapsi haastavampi.



Muuten jos olisi muuallakin villi ja "tuhma" niin olisi viitteitä ADHD:hen.

WT?

tai mielellään pidemmäksi aikaa, myös piilosokerit (murot, sokeroidut jogurtit ym). Monet lapset ovat yliherkkiä sokerille, ja reagoi tuolla tavalla. Mutta voi vaan olla temeramenttinen uhmaikäinen joka joutuu jakaa huomiosi pikkusiskon kanssa.

On ollut alusta asti mukautuva ja melko harkitseva poika. Silti tahtoikä on muuttanut käyttäytymistä samaan suuntaan kuin ap.n lapsella. Uhmistelu alkoi vähän alle kolmivuotiaana, nyt poika on vähän päälle kolme. Sanoisin että tuo on normaalia uhmaikäiseltä, mutta oireita voisi helpottaa se, että lapsi saisi tarpeeksi virikkeitä, haasteita ja huomiota... Meillä esikoinen rakastaa sitä, että pääsee yksin, ilman pikkuveljeään minun tai isin kanssa ulos, käyn hänen kanssa pyöräilemässä ja isi pelaa jalkapalloa jne.. Kotona yritän välillä keksiä hänelle jotain mielenkiintoista, esim askartelua. Käymme kaksi kertaa viikossa avoimissa perhekerhoissa tai asukaspuistossa.

Minkä ikäinen pikkusisko on?

Meidän poika myös änkyttää, alkoi tasan kolmevuotiaana. Puheterapautille on kutsu tulossa, mutta uskon että se on ohimenevää. Hänellä on vain niin paljon sanottavaa, ja asioista päässä, ettei sanat meinaa tulla ulos. En ole juurikaan puuttunut änkyttämiseen, koska siitä ei ole mitään hyötyä.

Toiset lapset on temperamenttisempia, teidän on varmaan astetta ärhäkämpi tapaus. Koita pysyä rauhallisena ja asettua tilanteen yläpuolelle. Kyllä välilä hermot menee mullakin, ja huudan pää punasena. Meillä on jäähy käytössä, ja jos leluja heitellään, niin otan nekin muutamaksi päiväksi varastoon. Ja jos ulkona kiusaytaan muita, niin lähdemme sisälle rangaistuksena.

sensorisen integraation häiriöstä kirja Tahatonta tohellusta. En muista tekijää, mutta löytyy tuollakin tiedolla. Sun lapsella on samoja piirteitä, kun mun omallakin ja hänellä tuo si-häiriö. Ja vaikka ei häiriöksi asti diagnosoitavaa olekaan niin useimmilla meistä on jotain häikkää tuolla puolella (ei olla täydellisiä) niin kirjasta saa vinkkejä olemiseen ja pikku juttuihin, jotka voi helpottaa arkea. Ja jos sieltä mitään tuttua löytyy niin sekin auttaa, että sä tiedät, että lapsi ei tee hommiaan tahallaan ja mikä siellä taustalla mättää.

Niin, haluan vielä sanoa, että ihan varmasti isompi on mustasukkainen.

Meidän esikoinen katsoo aina niin totisena tai enemmänkin mietteliäänä kun lässytän ja leperrän kohta yksivuotiaalle pikkuveljelle. Olen jopa vähentänyt vauvan hellimistä isoveljen hereillä ollessa......toki isoveljeäkin halitaan, mutta hän huomaa niin selvästi että kaikki ihastelee tuota suloista mussukkaa enemmän kuin häntä. Esikoinen esittää usein vauvaa, puhuu vauvakieltä ja muutenkin matkii pikkuveljeään, tulee pikkuveljen kans samalla tavalla luokseni ja haluaisi tissiäkin, ainakin leikisti...! Yritän kyllä kehua häntä kaikesta uudesta mitä hän on oppinut, pottailu jne, mutta ei mikään taida riittää....

Tuo asia on tutkittu.



Kasvatustapa on pielessä jos lasta pitää tukistella.

Saatanan paska. Tukistus on rikos.

Toivottavasti joku näkee ja hakkaa sut muusiksi. Eihän sekään mitään, jos vähän äijä tirvasee nokkaan?

Paskaläjä.

Riehuu aamusta iltaan ja kiusaa/vahingoittaa siskoaan,hakkaa ja tekee pahuuksia

Ja edelliselle vastaajalle tiedoksi, turha syyttää vanhempia sellaisesta käyttäytymisestä. Huomiota on annettu, rajat on pidetty ja kuria myös. Pojan luonteelle ei vain voi mitään.

Yritän uskoa, että helpottaa joskus. Nyt aloittivat molemmat pk:n joten sielläkin saattaa uudenlainen käyttäytyminen tulla, kun ei ole vanhemmat kokoajan vieressä.

Ei auta huuto, tukistus ei mikään jäähy yms. Itse olen voimaton ja en usko muuhun kuin, että ehkä se kohta helpottaa.

Super nannyjä netistä jos ne viel näkyy. Lapseltasi puutuvat rajat ja siksi myös turvallisuuden tunne.