Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä saisin rohkeutta lähteä ovesta ulos?
05.09.2012 |
Tiedän että lasten kanssa tulisi ulkoilla joka päivä mutta miten ihmeessä saan oman mielen siihen tilaan että pääsisin tuosta ovesta ulos niiden kanssa? Haluaisin ulkoilla mutta ajatus siitä että istun siellä yksinään ja naapureiden tuijoteltava on vaan niin suuri että se voittaa sen halun sen ulkoilun tarpeen.
Minusta on ihana olla lasten kanssa kotona kun tiedän että minun ei ole pakko astua tuosta ovesta ulos. Kavereitakaan minulla ei täällä ole kenelle voisi soittaa ja ehdottaa yhteistä ulkoilua mikä helpottaisi omaa ulkoilua kun olisi juttukaveri. Kaipaan juttuseuraa ihan todella paljon kun ei miehestäkään siihen ole kun kotiintultuaan käy heti nukkumaan ja nukkuu siihen asti että lapset käy nukkumaan.
Joskus olisi ihana myös voida kutsua ihmisiä kylään mutta niitäkään ihmisiä ei ole ellei lasketa miehen kavereita joita mies kutsuu viikonloppuisin ryyppäämään.
Kaipaan ulkoilua mutta kynnys astua ulos tuosta ovesta kasvaa päivä päivältä enkä tiedä mitä tehdä sen ehkäisemiseksi :(
Kommentit (8)
asiaa kun ei edes auta se että lapset pyytävät päästä ulos. Suutun vaan kun he kiukuttelevat siitä etteo pääse ulos. Helpommalla päästäis kaikki jos minä pystyisin adyumaan ulos ovesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa ei ole heti ihmisten tuijoteltavana kun ovesta astuu? Minuakin jonkin verran ahdisti ulosmeno kun asuimme Helsingissä ja tosiaan, joka puolella leikkipuiston ympärillä ja oman taloyhtiön pihan ympärillä jne taloja joista pystyy pällistelemään ja ihmisiä kulki joka puolella. Oon sen verran metsäläinen vaan että se ahdisti, vaikka pystyinkni pakottamaan itseni ulos ahdistuksesta huolimatta.
Nyt kun asutaan syrjemmällä on ihana mennä ulos, kun siellä on oma rauha eikä pällistelijöitä missään.
[iMinuakin jonkin verran ahdisti ulosmeno kun asuimme Helsingissä ja tosiaan, joka puolella leikkipuiston ympärillä ja oman taloyhtiön pihan ympärillä jne taloja joista pystyy pällistelemään ja ihmisiä kulki joka puolella.
[/quote]
Ihanko oikeasti kuvittelit, että stadissa ihmiset olis "pällistelleet" sua ikkunoistaan ja niitä olis kiinnostanut sun vaatimaton olemus leikkipuistossa? Ei hyvänen aika....
Me taas just muutettiin vähän syrjemmälle mutta rivitaloihin niin täällä ulkoilu loppu heti. Helsingissä kun aduttiin viihdyin puistoissa jossa oli paljon muitakin kun oli lapsille kavereita ja itsekin vähän hukkui sinne ihmisten joukkoon. Täällä taas tunnen olevani niin esillä että ei ole minkäänlaista paikkaa mihin piiloutua. Ahistaa kun tiedän että naapurit näkee minut ja sit taas mietin etyä mitähän nekin minusta ajattelee..
Minkä ikäisiä sun lapset on? Onnistuisiko toi ulkoilu niin, että käytte jossain metsässä retkellä tai käytte vaikka lenkillä niin että sinä kävelet ja lapset ajaa pyörillä? Näin ei tarttis seisoskella vaan pällisteltävänä paikallaan ja jossain lenkkipolulla on muutenkin vähemmän ihmisiä.
Onks teillä lähellä mitään muuta kuin pihaa ja kaupunkialuetta?
Muakin alkaa ahdistaa jos vaan ajattelenkin jotain puistossa kökkimistä, tai kaupungilla kävelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahistaa kun tiedän että naapurit näkee minut ja sit taas mietin etyä mitähän nekin minusta ajattelee..
Mitä väliä sillä on mitä ne ajattelee?
Oletko muuttanut sinne jostain syrjäisimmältä maaseudulta?
Ei hyvä nainen, kaupungeissa ja kirkonkylissäkin on ihmisillä paljon muuta tekemistä kuin vahtia sinua. Sitä paitsi siellä on niin paljon muitakin ihmisiä pällisteltäväksi, että tuskin sinusta(kaan) piittaavat.
Et sinä niin ihmeellisen erikoinen ole, että kaikki vain sinua tuijottaisivat.
Nehän katsovat kauniita ja rohkeita, ja salkkareita. Mene ulos siihen aikaan, kun ne tulee televisiosta.
Alue: Aihe vapaa
Taidat olla ihan vitun ruma. No, ajattele positiivisesti!
Eipä joudu kukaan muu katselemaan petulinnunperse naamaasi, kun pysyt pelkuri kotonasi häpeämässä. :D !