Kellään tietoa kuinka perinnönjako toimii kun asunto on vain toisen puolison omistuksessa?

Ei peri yhtään mitään, vaan saa pesästä oman puolikkaansa.

Oletus: ei ole muuta omaisuutta kuin tuo asunto. Vaimolla on avio-oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta eli tuohon asuntoon, loput on rintaperillisten eli lasten.



Miehen kuoltua puolet asunnosta ja lainasta olisi vaimon, puolet lasten.

Eli lapset ei voi heittää leskeä pihalle.



Lesken kuoleman jälkeen kaikki menee (miehen) lapsille.

Sitten saa mies omistaa yhteisen asuntomme jatkossakin. Hänellä on huomattavasti isommat tulot ja näin kikkaillen saisimme lainan korkovähennykset hyödynnettyä paremmin.



ap

jos ei ole avioehtoa niin asunto (+ kaikki muu) on silloin YHTEISTÄ, riippumatta siitä kenen nimi omistuspapereissa lukee.

Eli lapset ei voi heittää leskeä pihalle.

Lesken kuoleman jälkeen kaikki menee (miehen) lapsille.

Perikunta voi vaatia omaisuuden realisoimista.

Sitten saa mies omistaa yhteisen asuntomme jatkossakin. Hänellä on huomattavasti isommat tulot ja näin kikkaillen saisimme lainan korkovähennykset hyödynnettyä paremmin.

ap

on laina ja asunto 50%/50%, silti vähennämme kaikki asuntolainan korot miehen verotuksessa. On täysin sallittua.

Esittämäsi väite on täysin väärä. Suomessa on vuoden 1930 avioliittolaista saakka ollut voimassa puolisoiden omaisuuden erillisyys. Vain se on yhteistä, mikä on yhteiseksi hankittu, kuten tyypillisesti asunto.

Eli lapset ei voi heittää leskeä pihalle.

Lesken kuoleman jälkeen kaikki menee (miehen) lapsille.

Perikunta voi vaatia omaisuuden realisoimista.

Hänellä on oikeus asua asunnossa ja perikunta ei voi vaatia lesken kotinaan käyttämän asunnon realisoimista.

Kaiken muun omaisuuden realisoimista voidaan vaatia.

Esittämäsi väite on täysin väärä. Suomessa on vuoden 1930 avioliittolaista saakka ollut voimassa puolisoiden omaisuuden erillisyys. Vain se on yhteistä, mikä on yhteiseksi hankittu, kuten tyypillisesti asunto.

Eli lapset ei voi heittää leskeä pihalle.

Lesken kuoleman jälkeen kaikki menee (miehen) lapsille.

Perikunta voi vaatia omaisuuden realisoimista.

Hänellä on oikeus asua asunnossa ja perikunta ei voi vaatia lesken kotinaan käyttämän asunnon realisoimista.

Kaiken muun omaisuuden realisoimista voidaan vaatia.

En löytänyt laista:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378

En löytänyt laista:

<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378" alt="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378</a&gt;

Jaahas. Löysin sittenkin. Olikin toisessa laissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378

ne korot saa laittaa fifty-fifty, kaikki toiselle tai niin, että ensin toiselle ja se mikä jää yli niin käytetään toisen verotukseen. Ton takia ei kannata laittaa asuntoa vaan toiselle. Oletko ajatellut mitä tapahtuu jos eroatte? Sinä jäät puille paljaille. Ehdottomasti puoliksi se kämpän omistus jos sitä /elämää yhdessä maksetaan.

Mitenkäs silloin jos asunto on ostettu niin että kumpikin omistaa oman puoliskon, ja toinen kuolee? Periikö leski siis vaan tämän 'oman' 50% ja loput menee miehen muille sukulaisille?

Mitenkäs silloin jos asunto on ostettu niin että kumpikin omistaa oman puoliskon, ja toinen kuolee? Periikö leski siis vaan tämän 'oman' 50% ja loput menee miehen muille sukulaisille?

eli jos ei ole lapsia lainkaan (rintaperillisiä), saa leski haltuunsa koko pesän, ja perinnönjako avioparin sisaruksille tehdään vasta lesken kuoleman jälkeen eli silloin miehen suku saa puoet, naisen puolet.

tiedänpä tapauksen... äitini

Sitten saa mies omistaa yhteisen asuntomme jatkossakin. Hänellä on huomattavasti isommat tulot ja näin kikkaillen saisimme lainan korkovähennykset hyödynnettyä paremmin.

ap

Korkovähennys tehdään suoraan veroista, ei verotettavasta tulosta. Sen vuoksi vähennys on ihan yhtä suuri siitä riippumatta, kuinka isot tulot ovat. Tuloilla on merkitystä vain siinä tapauksessa, että ne ovat niin pienet, että koko vuonna maksettavat verot jäisivät pienemmäksi kuin koroista tuleva vähennys. Avioparin kohdalla tämäkään ei ole ongelma, sillä käyttämättä jääneen vähennyksen osan voi halutessaan siirtää puolison vähennykseksi.

Toisin kuin joku täällä väitti, ap ei jäisi myöskään avioerossa puille paljaille. Jos ap:llä ei ole omaisuutta, niin myös avioeron yhteydessä yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi. Tosin enemmän omistava saa kyllä päättää, mitä omaisuutta hän antaa toiselle. Jos eron sattuessa molemmat haluaisivat pitää asunnon ja maksaa toisen siitä ulos, on asunnon omistaja vahvemmassa asemassa.

Kyllä sen lesken voi heittää pihalle tiedänpä tapauksen... äitini

Lakia muutettiin muutama vuosi sitten niin, että leskelle tuli tämä asumisoikeus. Jos isäsi/äitisi mies on kuollut sitä ennen, ei asumisoikeus vielä koskenut häntä.

Toinen mahdollisuus on se, että leski omistaa jonkin toisen asunnon. Silloin hänellä ei ole asumisoikeutta.

Kolmas mahdollisuus on se, että pesä on niin velkainen, että asunto on pitänyt myydä velkojen maksamiseksi.

Muissa tapauksissa leskellä on oikeus jäädä asumaan asuntoon.

Mitenkäs silloin jos asunto on ostettu niin että kumpikin omistaa oman puoliskon, ja toinen kuolee? Periikö leski siis vaan tämän 'oman' 50% ja loput menee miehen muille sukulaisille?

leski saa oman osansa avio-oikeuden perusteella.

Yksinkertaistettu esimerkki:

Jos talo omistetaan 50%-50%, niin ne lasketaan yhteen. Kaikki muukin lesken ja vainajan omaisuus lasketaan yhteen (mökki, auto(t), moottorikelkat, astiat, talletukset jne jne). Summasta vähennetään kummankin velat. Leski saa tästä loppusummasta puolet = lesken omaisuus avio-oikeuden perusteella. Toinen puolisko on vainajan omaisuus = kuolinpesä, josta perintö jaetaan.

Kyllä sen lesken voi heittää pihalle

tiedänpä tapauksen... äitini

Voihan täällä murhatakin ihmisen, vaikka se on laissa kiellettyä.

Toki voi lesken heittää pihalle, vaikka se on laissa kiellettyä. Syyllistyitte silloin vain lain rikkomiseen eli rikokseen. Ei sen kummempaa