Ihanaa olla nainen ja äiti, kukaan ei huomaa kun olet olemassa mutta jos häviät...
Taatusti kaikki huomaa kun pyykit ja astiat ei peseydy etc. Lapset kaikki illat kavereiden kanssa ja mies nukkuu melkein aina. Aika surullinen olo välillä mutta ei silti aina jaksais yksinkään minnekkään lähteä.
Kommentit (6)
olis kivaa että joku joskus ees hiukan huolehtisi minustakin tai edes jollain lailla huomioisi. AP
mutta ottaa silti kaikki tekemiseni itsestäänselvyytenä, eikä osallistu mihinkään, ellei erikseen monta kertaa pyydä.
kun kuolet, niin sillä ei ole enää mitään väliä miten olet elänyt elämäsi. Elitpä sitten täysillä tai nyhjäsit kotona niin lopputulos on sama. Kuolet etkä voi edes muistojakaan ottaa mukaan. Ei ole mitään väliä olito surullinen, kuolitko liian nuorena tai miten.
Siksi en voi edes vaatia tekeen ja siis ei ole siitä kiinni ettenkö jaksais tehdä, harmittaa vaan kun kukaan ei huomioi millään lailla. Ap
Eikä asiaa auta yhtään se, että anoppilassa joutuu kuuntelemaan jatkuvaa hehkutusta, miten mies on hienoa ja ihana ja korvaamaton ja blaa blaa blaa, vaikka totuus on se, että minä olen se, joka kaiken tässä huushollissa hoidan.
Nillin nillin.