Muutamme Herttoniemeen- mitä tulis pelätä?

Pääosin se on ihana paikka ja kaipaan välillä takaisin. Liikaa suomalaisia juoppoja ja huono ala-aste. Itse muutin pois siinä vaiheessa, yksi juoppo moottoripyöräilijä meinasi ajaa lapseni ylitse leikkipuisossa ja aloin nähdä tätä enemmänkin kun liikennemerkit ja lyhtypylväät ajettu kumoon. Ja en tahtonut lastani siilitien ala-asteelle. Yleisesti ottaen ihana paikka, hyvä sijainti, loistavat ulkoilumaastot, meri ja palvelut lähellä. Siilitiellä asuu aika vähän lapsia ja paljon vanhuksia. Muuttaisin mielelläni vielä vanhaan herttoniemeen, mutta johonkin toiseen osoitteeseen kuin siilitielle.

Pääosin ovat ihan harmittomia. Ainoa, mikä itseä pelottaa, on huumeidenkäyttäjät. Niitäkin tosin taitaa löytyä joka paikasta. Ala-aste on kylläkin hyvä. Miksi se kakkosen mielestä on huono koulu?

T. kolmonen

Kyllähän se tiedetään, että herttoniemeläiset hyökkäävät kimppuun joukkovoimalla. Omaa kokemusta ei tosin ole.

ei siellä ole mitään pelättävää.

Toivon että ette joudu koskaan sossuun, koska Herttoniemen sossun maine ei ole tuulesta tempaistu...kamala paikka ja päätöksissä kestää! Samoin terveysaseman palvelut jättävät parantamisen varaa: tilaa olisi useammassa kerroksessa vaan nyt kun Roihuvuorikin on tungettu samaan kerrokseen Herttoniemen kanssa (ja alle 5km pläntti rikkaiden aluetta omassa kerroksessaan ylempänä!), ruuhka on aika kamala ja aikoja lähes mahdoton saada.

Terveysasema on ihan toimiva ollut lasten asioilla. Sossuista ei kokemusta. Asun vaan kai sitte niitten rikkaiden puolella en siilitiellä. Ainut asia mistä olen kuullu uutisissa herttoniemestä on joku hullu koiran ulkoiluttaja. Enpä ole törmännyt.

Mopoja nyt on joka puolella.

Koulut ja päiväkodit on ihan ok.

Huumeongelmaankaan en ole törmännyt toisin kuin jossain muualla Helsingissä.

Mukavampi kuin esim. vuokin tai maunulan.

Käytin tuota Siilitien metroa opiskeluaikana monen vuoden ajan. Itse en muuttaisi mistään hinnasta metron läheisyyteen, enkä Siilitielle, metroasema vetää ongelmaisia, todella syrjäytyneitä puoleensa. Siellä katoksen alla on hyvä ryypätä ja pummata ohikulkijoilta rahaa. Eihän tuo ole ainoa, josta onhyvät yhteydet. Asuin myös Etelä-Haagassa, josta oli hyvät yhteydet keskustaan ja lähikuntiin, sinne voisin muuttaakin. Rauhallinen alue, ei ongelmatapauksia.

Käytin tuota Siilitien metroa opiskeluaikana monen vuoden ajan. Itse en muuttaisi mistään hinnasta metron läheisyyteen, enkä Siilitielle, metroasema vetää ongelmaisia, todella syrjäytyneitä puoleensa. Siellä katoksen alla on hyvä ryypätä ja pummata ohikulkijoilta rahaa. Eihän tuo ole ainoa, josta onhyvät yhteydet. Asuin myös Etelä-Haagassa, josta oli hyvät yhteydet keskustaan ja lähikuntiin, sinne voisin muuttaakin. Rauhallinen alue, ei ongelmatapauksia.

Olen asunut lähes koko ikäni metrojärjestelmän läheisyydessä, puolet kouluajastani käytin päivittäin molempiin suuntiin ja vapaa-ajallani/asioille menneessäni lähes poikkeuksetta joudun matkustamaan sillä. Ei ole kertaakaan pummattu rahaa. Ei edes pennejä lippua varten. Joskus on kyllä ihmisiä ryyppäämässä asemilla ja metrossa, mutta eipä heistä muuta haittaa ole ollut, kuin hiukan kovempi ääni ja nuotin vierestä laulaminen. Itsekkin olen tätä harrastanut. :)

Jos on asuntoa ostamassa,kannattaa valita alue tarkkaan. Herttoniemellä on huono maine. Itselläni on kokemusta Viikistä ja Etelä-Haagasta, molemmista ostaisin asunnon. En kaipaa pummeja viereeni. Opiskeluajan jälkeen en myöskään julkisia käytä, vaan omaa autoa.

Siilitietä pidetään kenties Herttoniemen pahamaineisimpana alueena. Näin ollen olen aina pitänyt Siilitien metroasemaa jokseenkin epämiellyttävänä asemana. En ole koskaan törmännyt siellä tappeluihin tai muuhun. Juopuneita olen kyllä nähnyt, mutta niitä näkyy kaikkialla.



Siilitien metroasema on kusenhajuinen, likainen ja syrjäytyneen oloinen metroasema. Se on ulkoasema lasikatolla, mainokset täynnä tuherruksia. Hissiä juopuneet tuntuvat käyttävän yleisenä vessana. Laituri näyttää paljon pitemmältä kuin vaikkapa viereisellä asemalla Herttoniemessä. Ulos pääsee vain toisesta päästä, joten opin jo pienenä, että keskustasta tultaessa jäädään ensimmäiseen vaunuun ja idästä tultaessa viimeiseen. Muuten pitää kävellä laituria pitkin pitkiäkin matkoja. Ja kun kaikki muut ehtivät ulos, tuntuu epämiellyttävältä jäädä laiturille yksin.



Laiturilla metroa odottaa hyvin harva. Koskaan en ole törmännyt ruuhkaan. En edes silloin, kun talvipakkasella lumipyryisen yön jäljiltä odotin metroa, joka saapuisi asemalle kahdeksan minuutin kuluttua. Enkä edes sitten, kun metron saapumiseen olisi kahdeksan minuuttia vielä viidenkin minuutin kuluttua.



Siispä välttelen Siilitien metroasemaa. En ehkä niinkään sen maineen takia, vaan koska en viihdy siellä.

Siilitietä pidetään kenties Herttoniemen pahamaineisimpana alueena. Näin ollen olen aina pitänyt Siilitien metroasemaa jokseenkin epämiellyttävänä asemana. En ole koskaan törmännyt siellä tappeluihin tai muuhun. Juopuneita olen kyllä nähnyt, mutta niitä näkyy kaikkialla.

Siilitien metroasema on kusenhajuinen, likainen ja syrjäytyneen oloinen metroasema. Se on ulkoasema lasikatolla, mainokset täynnä tuherruksia. Hissiä juopuneet tuntuvat käyttävän yleisenä vessana. Laituri näyttää paljon pitemmältä kuin vaikkapa viereisellä asemalla Herttoniemessä. Ulos pääsee vain toisesta päästä, joten opin jo pienenä, että keskustasta tultaessa jäädään ensimmäiseen vaunuun ja idästä tultaessa viimeiseen. Muuten pitää kävellä laituria pitkin pitkiäkin matkoja. Ja kun kaikki muut ehtivät ulos, tuntuu epämiellyttävältä jäädä laiturille yksin.

Laiturilla metroa odottaa hyvin harva. Koskaan en ole törmännyt ruuhkaan. En edes silloin, kun talvipakkasella lumipyryisen yön jäljiltä odotin metroa, joka saapuisi asemalle kahdeksan minuutin kuluttua. Enkä edes sitten, kun metron saapumiseen olisi kahdeksan minuuttia vielä viidenkin minuutin kuluttua.

Siispä välttelen Siilitien metroasemaa. En ehkä niinkään sen maineen takia, vaan koska en viihdy siellä.

Noin muuten: sekä Siilitien että Herttoniemen metroasemien ympärillä pyörii jonkun verran ns. epätoivottua ainesta, mutta Kettutien kirjaston ja Treffipubin väiin jäävä alue on aivan käsittämättömän rauhallinen! Ei siellä ole mitään niin jännittävää/tuhottavaa/varastettavaa, että sinne eksyisi muut kuin asukkaat.

Käytin tuota Siilitien metroa opiskeluaikana monen vuoden ajan. Itse en muuttaisi mistään hinnasta metron läheisyyteen, enkä Siilitielle, metroasema vetää ongelmaisia, todella syrjäytyneitä puoleensa. Siellä katoksen alla on hyvä ryypätä ja pummata ohikulkijoilta rahaa. Eihän tuo ole ainoa, josta onhyvät yhteydet. Asuin myös Etelä-Haagassa, josta oli hyvät yhteydet keskustaan ja lähikuntiin, sinne voisin muuttaakin. Rauhallinen alue, ei ongelmatapauksia.

Minäkin käytän nykyäänkin Siilitien metroasemaa joka päivä, olen käyttänyt jo 8 vuoden ajan. Enkä ole kyllä sen kummempiin juttuihin törmännyt kuin muuallakaan. Ihan normi asema.

Erikoista, miten ihmiset voivat tulkita samaa asiaa eri tavoin.

Onpa hassu aloitus keskustelulle; miksi Herttoniemessä pitäisi pelätä ylipäänsä yhtään mitään? Täällä Herttoniemessä asuneena jo yli 10 vuotta voin vain sanoa että aivan mahtavan hieno paikka on asua , ja ei tarvitse pelätä yhtään mitään; siis jos nyt ei pelkää vanhoja ihmisiä, eko-ihmisiä, luomu-ruokapiiriä, julkkiksia ; joita heitä  asuu täällä), kaunista luontoa, lapsiperheitä, työssäkäyviä hyvin toimeentulevia ihmisiä, kauniita vanhoja rakennuksia, kylä-fiilistä ja kohteliaita ja ystävällisiä naapureita:) ) Tervetuloa Herttoniemeen:)

Mikä alue Herttoniemeä on parasta asua?

Itä-Helsinki on hienoa aluetta, jossa sosiaaliluokat sekoittuvat, vanha ja uusi rakennuskanta ovat vieri vieressä, luontoa ja merta löytyy.

Toki suurkaupungin elämä näkyy täällä, kaikilla ei mene niin hyvin kuin itsellä, toiset taas kylpevät rahassa ja maineessa. Minusta Helsingissä onnellisesti asuminen vaatii tarpeeksi reflektiokykyä ymmärtää elämän vaihtelevuus ja välittää tätä tietoa myös lapsille.

Koulut Helsingissä ovat monimuotoisia, ja lähes jokaisen oppilaan geeniperimään on jossain lähihistoriassa livahtanut jokunen prosentti geenejä Suomen rajojen ulkopuolelta.

Jos vanhemmat ovat päättäneet Helsingissä asua, on jälkikasvun syytä oppia luonnollinen suhtautuminen erilaisuuteen. Monikulttuurinen ympäristö valmistaa lasta yhteiskuntaan, johon heidän vanhempansa eivät ole kouluaikana päässeet tutustumaan. Erilaisuus kannattaa nähdä hyvänä puolena, koska 90% siitä on hyvää. Toki osan lapsista pahoinvointi heijastuu koulussa huonoon käytökseen, mutta uskokaa minua, siihen hyvä keino on tarjota tilalle parempia, terveempiä toimintamalleja ja kannustavia ihmissuhteita. Ahmedin, Gerdrudin, Güntherin ja Xiun kanssa on ihan yhtä hyvät leikit kuin Matin ja Maijan.

Suosin koulua, joka ei ole kovin hyvämaineiseksi rankattu, sillä yleensä siellä vanhemmat ovat koulutusmyönteisempiä ja omalla asenteellaan auttavat luomaan kouluun hyvää henkeä. Koulu ei siis ole vain rehtorin ja opettajakunnan kuva, vaan suurimman osan hengestä sinne luovat lapset, jotka vanhemmat ovat kasvattaneet omien arvojensa mukaisesti.

Muista siis koulun oppilaita arvostellessasi, että samaa logiikkaa noudattamalla jonkun perheen näkökulmasta sinun lapsesi voi olla sitä epätoivottua roskasakkia. Jos tällainen ajattelumalli leviää, kouluista tulee pian todella eriarvoisia, mikä ei palvele ketään.

Hei,



olen asunut Siilitiellä yli 16 vuotta. Lapset ovat kasvaneet, käyneet Siilitien päiväkotia, Herttoniemen ala-astetta ja Herttoniemen yhteiskoulua. Mitään en ole pelännyt, vaikka olen joskus yöllä kävellyt Itäväylän bussipysäkiltä kotiin.



Täällä on paljon yhteisöllisyyttä ja harrastuksia jumpista Ruokapiiriin ja vanhan talon kunnostukseen.



Tervetuloa!

Ei kannata pelätä. Ainakaan ruokapiiriä, kylätilaa, neulekahvilaa, MLL:n vilkasta toimintaa, hyviä kouluja, kivoja leikkipuistoja, äitien jalkapalloilua, mukavaa jumppaseuraa, ystävällisiä naapureita... sanalla sanoen kaupungin parasta kylää!

Asuimme vanhassa kivitalossa sen aikaa kun meidän taloa remontoitiin. Talossa asui huumakauppias, joka piti huolen, että kauppa oli auki 24/7 eli jos alaovi meni lukkoon niin se kävi heti avaamassa sen ja laittoi oven väliin jotain. Huumehörhöjä pyöri siis nurkissa koko ajan, mihin kellonaikaan tahansa jne. Polkupyörät menetimme kaikki siinä muutamassa kuukaudessa eli joku tarvitsi niitä. Osa hertsikkaa on ihan ok, osa kaameaa slummia. Helsinki on muutenkin aika kaamea paikka asua lapsiperheelle, en koskaan muuttaisi takaisin ja ihmiset ei sano eikä puhu mitään, sellainen lasittunut vittuuntunut katse silmissä jos vaikka hississä vahingossa törmää. Usein ne kuuntelee, ettei kukaan muu vaan liiku portaissa, ettei tarvitse kohdata ihmisiä :)