Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Väitän, että lapsena saatu oppi ei kanna pitkään
29.06.2012 |
Olin neljä päivää hoitamassa kaverini lapsia. Voi vitsi sitä sekasotkua. Minä siivosin aamusta iltaan. Nalkutin ensimmäistä kertaa elämässäni, että kuka näitä tavaroita levittelee ympärilleen.
Jatkuvalla syötöllä - vaikka juuri olisin itse siivonnut tai laittanut lapset siivoamaan - oli toinen puoli olohuoneesta täynnä legoja, keskiosa täynnä sarjiksia, telkkarin edusta täynnä pelejä. Ja kaiken maailman tilpehööriä joka pöydällä ja penkillä, puhumattakaan lastenhuoneista.
Tämän perheen äiti oli neljä vuotta lasten kanssa kotona. Joka ikinen päivä siivottiin lelut päivän päätteeksi pois. Lapsi itse siivosi legot laatikkoon. Päivän sai lelut olla valloillaan, mutta yöksi pois.
Äiti perusteli, että näin lapset oppivat siivoamaan. Automaattisesti ja ihan itse. Äiti on koulutukseltaan lto.
Nyt lapset ovat 8 v ja 11 v.
Minulla on samanikäiset lapset. Me siivosimme kerran viikossa. Ja aina yhdessä, minä siis osallistuin lelujen siivoamiseen. Ja minun lapseni eivät sotke tänä päivänä edes puoliakaan tämän äidin lapsista. Enkä minä koskaan nalkuta omille lapsilleni, yksinkertainen pyyntö riittää siivouspäivänä.
Tämä aloitus on vähäpätöinen, mutta sai minut silti epäilemään, että kaikki suunnitelmat ovat turhia. Ihan sama, mikä on periaate, kun lapset ovat pieniä - ei se kuitenkaan kanna hedelmää.
Vähän provosoiva olen, joo, mutta tämä vain kuvastaa sitä kuinka turhautunut olen siihen tavaroiden levittelyyn.
(Se pitää vielä todeta, ettei sotkeaminen johtunut siitä, että minä olin paikalla. Sekasotku on samaa myös silloin, kun vanhemmat ovat paikalla).
Kommentit (5)
ja oikein piti mainita että kaveri on lto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oikein piti mainita että kaveri on lto.
Mainitsin, että kaverini on lto, jotta tämä tieto antaisi lukijalle tietoa tämän auktoriteetista ja siitä, että hän tietää miten tehdään "oikein". Että kaverini ei ole mikään whitetrashmamma, joka tekee mitä lystää.
Lisäksi minusta minä vain TOTEAN, että meillä on siistimpää. Jos kaikki toteamiset käsitetään kehuskeluksi, taitaa olla parempi sanomatta mitään. Faktat ovat faktoja.
ap
Kamala kaveri kyllä olet
Puhuin kaverini kanssa tästä samasta asiasta. Sanoin hänelle tismalleen samat asiat ja hän sanoi itse loput, mitä kirjoitin.
Minulle ei tullut mieleenikään, että hän ajatelisi minua kamalana kaverina, kun huomaan saman asian kuin hän itse...
Tässä yritän kehittää av:lle keskustelua siitä, pätevätkö pienenä saadut opit vai ei. Ilmeisesti onnistumatta...
ap
Alue: Aihe vapaa
Minä olin pienenä kova siivoamaan. Joka ilta katsoin tarkasti, että kaikki tavarat ovat täsmälleen oikealla paikalla, en saanut nukuttua jos oli sotkua. Imuroin ja moppasin ja tamppasin mattoni omasta huoneestani jo ihan pienestä pitäen viikottain täysin omasta halustani. Siskoni oli täysi vastakohtani, tavarat aina levällään eikä olisi saanut siivoamaan millään. Teininä siivosin siskonkin huoneen.
Nyt aikuisina olemme päinvastaiset. Siskoni koti (3 lasta + koira) on aina tiptop, siskoni imuroi päivittäin, leluja on vain lastenhuoneissa jne. Minä jaksan tuskin kerran parissa viikossa imuroida, vielä harvemmin moppaan. Tykkään kyllä edelleen siitä, että tavarat ovat paikoillaan, mutta varsinaisesti siivoaminen on minusta ihan työn ja tuskan takana.