En kehtaa mennä luokkakokoukseen :(
Sain kutsun luokkakokoukseen. Siitä on 20v, kun viimeksi nähtiin. En vain taida kehdata lähteä, kun olen yli 50kg painavampi, kuin silloin lukiossa. Lisäksi olin nuorena kaunis ja hoikka. Pojat pörräsivät ympärilläni ja jopa tappelivat minusta. Haluaisin NIIN nähdä tyyppejä, mutta en mitenkään ehdi laihduttamaan. Ja pelkään, että kaikki olisivat ihan järkyttyneitä minut nähdessään. Miehet kiertävät minut nykyään kaukaa. Mitä sinä ajattelisit, jos joku missityyppinen luokkakaverisi olisi räjähtänyt ihan mahdottoman lihavaksi?
Kommentit (20)
Jos satut muistamaan, niin sinä nauroit silloin minulle ja läskeilleni. Minä olen nykyään laiha.
se nyt niin suuri ihme ole, jos 20 vuoden aikana on kiloja kerääntynyt. Tuskin siellä kaikki muutkaan on samoissa mitoissa kuin kouluaikoina. Minä olin kesällä luokkakokouksessa ja lähes kaikki miespuoliset näyttivät kasvattaneen kunnon elintasokummun, erityisesti ne korkeammin koulutetut, naisillakin muutos oli samansuuntainen.
Uskon, että lähes kaikille on tullut ainakin jonkin verran kiloja lisää, joten ei muutoksesi ole ainoa laatuaan. Voithan panostaa ulkonäköösi muuten, jos asia kovasti häiritsee, jotta voit sitten nauttia päivästä itsetunto buustattuna :) Ongelmasi kuulostaa aika pieneltä ja itse menisin varmaan tapahtumaan sinun sijassasi.
olimme n. 20-vuotiaita ja nyt 37-vuotiaita.
Monelle oli tullut kiloja mutta kaikkein säälittävimpiä olivat ne joilla oli tupakan mataloittama/käheyttämä ääni. Entiset heleä-ääniset kaameita raakkujia. Ja näki sen parikymmenen vuoden nikotiinihimon kyllä muussakin, mm. ihossa.
Itse en juuri kiinnittäisi huomiota entisen koulutoverin lihomiseen, mikäli kyseessä olisi minulle mieluinen tai edes neutraali tyyppi. Tosin jos kysymys olisi minua aikoinaan läskitelleestä kiusaajasta, olisin (ja olen ollutkin) vahingoniloinen.
20 v tuli kirjoituksista. Ollaan kyllä nähty 10 vuotistapaamisessakin. Joitakin luokkakavereita kohtaan kotikulmilla harvakseltaan. Kaikki olivat aika paljon oman oloisia.
Ainakin meidän luokkakokouksessa tuntui, että vain ne jättivät tulematta, joilla on jotain hävettävää nykytilanteessa... EI läskejä tarvii siinä mielessä hävetä. Ole aikuinen, elämä ei ole pelkkää kuorta.
Minua tosin haukuttiin läskiksi jo koulussa, vaikka olin ihan tavallinen. Nyt 20 vuotta myöhemmin olen tosiaan ylilihava enkä todellakaan mennyt luokkakokoukseen sitä todistamaan. Tosin ehkä he näkivät minut aina tällaisena kuin mitä olen nyt, joten sinänsä olisi varmaan ollut se ja sama.
kaikki naiset siellä on lihonneita ja imettämisen rupsauttamia. Miehillä on isot mahat ja pää puoliksi kalju. Ei kukaan säily ikuisesti teininä.
Uskon, että lähes kaikille on tullut ainakin jonkin verran kiloja lisää, joten ei muutoksesi ole ainoa laatuaan.
50 kiloa ei vaan valitettavasti ole "jonkin verran".
millainen olit toisia kohtaan koulussa. Jos olit mukava tyyppi, olisin varmaankin pahoillani puolestasi, koska olet lihonut niin paljon. Jos taas olit ylpeänoloinen, ns. täynnä itseään -tyyppi, niin tuntisin todennäköisesti vahingoniloa, vaikka sellaista hävettääkin myöntää.
Täytyy olla aika tollo, jos ei sitä ymmärrä.
Muuten noilla kiloilla ei ole väliä. Surullista olisi, jos elämä ja oma persoona perustuisi vuosien jälkeen teinien ulkonäkökekeiseen maailmaan. Yleensä näin ei ole.
Anna tällä kertaa muille kadehtimisen aihetta olemalla hyvän itsetunnon omaava!
muita kohtaan, esim läskejä? Jos mukava etkä kiusannut ketään, sinuna menisin. Koettaisin hieman pudottaa painoa. Vaikka nyt nutrilet kuuri tai joku niukka kalorikuuri. Luultavasti muutkin on lihoneet.
Käy vaikka kampaajalla ja kasvohoidossa, laitata kynnet ja osta uusia vaatteita. Mutta menet kokoukseen ja nauti siitä!
Mutta en kuitenkaan ajatellut mitään pahaa lihoneista. Heitä oli todella monta. Ihan hyvin monella tapaa menestyneitä, enimmäkseen akateemisesti koulutettuja ihmisiä kolmikymppisinä.
Että olet sellainen perusluuseri/siiderivalas, joita on lähiökuppilat täynnä