Ärsyttäisikö sinua tällainen asia?

Jos asuvat lähekkäin, niin lapsenlapsien ja isovanhempien välillä on vahvempi side, se aivan luonnollista.

Vähän sama asia jos asuu hyvän kaverin naapurina, niin siinä saatetaan ollaan "melkein samaa taloutta", vert. kaverin kanssa joka asuu kauempana.



Voi olla vähän vaikeaa olla "outojen" lasten kanssa VAIKKA nämä verisukua ovatkin. Ihminen yleensä on läheisempi niiden kanssa joita näkee päivittäin vert. harvemmin.



Ja loppujen lopuksi ette välttämättä tiedä mitä isovanhemmat saavat vastaan toiselta perheeltä. Vaikka (omasta halustaan?) heitä paljon auttavat, niin ehkä homma on vastavuoroista. Mummo saattaa puhua käyneensä vesijumpassa, mutta ei välttämättä kerro että "Liisa" häntä aina sinne kuljettaa. Samoin ehkä tuovat ruokakassin mukanaa, mummo sitten kokkaa jne.

ON tismalleen oma valintanne asua niin kaukana, että yhteistä mukavaa tekemistä ei synny.



Enkä oikein ymmärrä sitä, mitä ihmeen apua kotonaan perheensä kanssa asuva terve aikuinen nainen tarvitsee lastensa isovanhemmilta. Katkaise napanuora ja ymmärrä, että sinä itse autat itseäsi ja isovanhemmat ovat teillä kyläilemässä, ei siivoamassa tai pesemättä pyykkiä.

ja koen samaa appivanhempien suunnasta. Yksi perhe on heillä suorastaan täysihoidossa, lapsia hoidetaan tuntikausia päivässä, perhe tulee mummolaan syömään, kun on "kiljuva nälkä" ja lapsenhoitoduunipäivänsä jälkeem mummo käy vielä perheen kotona siivoamassa. Olen meinannut ehdottaa, että tämä perhe muuttaisi pysyvästi mummolaan, olisi helpompaa kaikille.



Jos kysyn omille kahdelle lapselle vaikka yhden yön kyläilyä, mummo ei jaksa ottaa.

Mua ei niinkään haittaa se jos ei hoida meidän lapsia, vaan se että kehtaa silti miehellä teettää jos itse tarvitsee jotain.



Miksi ei korjauta vävyllään, ja tyttärellän, jonka talon on rakentanut, lapset hoitanut, ruokkii usein töiden jälkeen, autot huolttaa jne...

miehesi vanhin lapsi? Vanhimmista ajatellaan usein, että pärjäävät omillaan ja ovat itsellisiä. Näin on meidänkin tapauksessa.



Jollain tavoin tuntuu, että mummolassa ajatellaan, että tämä nuori perhe "ei kertakaikkiaan pärjää" ilman mummolan apua. Mielestäni vanhemmat ovat paaponeet nuorimmaisensa uusavuttomiksi. Sekään ei mielestäni ole hyvä medodi, ettei lasten ole tarvinnut tehdä kotitöitä. Ei tulisi kuuloonkaan, että meidän perheelle esim leivottaisiin tai poimittaisiin 150 kilsan päästä marjoja, koska eivät itse saa aikaiseksi.