Yksinäisyys kaivertaa
Heippa
Päivittäin tulee ajateltua, et mihin ne kaikki ihmiset on ympäriltä kaikonneet. Olen se, joka yrittää pitää yhteyksiä, mutta vastakaikua ei saa. Olen sosiaalinen, huomioonottava, valmis kaikenlaisiin treffipaikkoihin ja tilaisuuksiin, mutta kukaan ei pyydä.
Oikein odotan, että kohta pääsen takaisin töihin 3 vuoden kotona olon jälkeen, että saisi aikuista juttuseuraa edes päiviin. Kahden pienen kanssa kotona pää hajoaa, vaikka kaikenlaisia touhuja riittäisi talon ja koulun kanssa.
Minulla ei ole yhtään ystävää, jonka kanssa olisin säännöllisesti kontaktissa. Ennen älomaa painoin hulluna töitä, eikä uudessa kaupungissa ollut tukiverkkoja. Pelkään, että jään "ilman oikeita ystäviä" lopunelämäksi. Voi kun minulla olisi tyttöporukka, jonka kanssa tavata säännöllisesti.
Muita?
Kommentit (12)
minä helsingistä ja olen huomannut ihan saman, että ystäviä ei ole. lapset 5v ja 8v...
Muutin Helsingistä keväällä tänne, sitä ennen asuin Lahdessa.
Ajattelin, että kaverisuhteita syntyisi mamma-ajalta tai jos menee uuteen duuniin jne. Mistään ei tunnu löytyvän sellaista. Itseäänhän tässä alkaa eniten syyttämään ja etsimään vikoja. En tiedä mitä tekisin toisin.
minä helsingistä ja olen huomannut ihan saman, että ystäviä ei ole. lapset 5v ja 8v...
Hesasta. Oon yrittänyt pitää yhteyttä ihmisiin, mutta
ketään en tapaa kuin harvoin.
Nro 2
Sen sijaan miehellä riittää kavereita ja menoja, nytkin oon taas koko viikonlopun yksin lasten kanssa. Asun kehyskunnassa.
laita anonyymi osite, niin me muut laitetaan postia! tehdään nyt ihmeessä treffit vaikka vkl jonnekin, hittoakos täällä manaillaan? meinaan että mitä? kaikki asuu suht lähellä toisiaan, itse ehdottaisin esim tikkurilasta Sinirikon puistoa jos tavataan lapset mukana. Siellä on tekemistä eri ikäisille muksuille ja sinne on helppo päästä junalla tai bussilla.
Oon käynyt monissa mammatapaamisissa, eikä siellä pohdita kuin lapsiin liittyviä asioita. Ei sillä, että ne ovat äideille tärkeitä ja ajankohtaisia.
Se on niin pintapuolista tutustumista.
Olisi kiva löytää nainen, ei vain äiti, joka on oma itsensä ja ymmärtää sen.
Et sikäli vois sopia toi puistohomma... Ehkä... En oo tällaista ennen tehny :) Mutta tottahan se on et ilman lapsia se vasta kiva ois nähdä, lähteä vaikka terassille! :)
Nro 6
Helsingistä! :) Tosiaan tuntuu, että kukaan nainen ei ole seurastani kiinnostunut. Erosin keväällä miehestäni ja sen jälkeen miesseuralaisia on kyllä riittänyt. Ylipäätään olen aina ystävystynyt vain miesten kanssa. Kaipaisin niin sitä tyttöporukkaa!
Mulla ei ole pieniä lapsia.
Kakkonen
Mua kaivertaa myös. Yksi ystävä kauempana. Käytännössä mullax ei ole ketään.
En kestä tätä...