Lue keskustelun säännöt.
Välinpitämättömyys omaa kotia kohtaan,
19.04.2012 |
mistä voi johtua, että keski-ikäinen hyvin toimeentuleva nainen ei huolehdi kodistaan oikein mitenkään? Verhot riippuneet lähes kaksikymmentä vuotta vaihtamatta, kalustus ja matot , siis aivan kaikki ihan kulunutta, nukkavierua, jonkinlainen perussiivous kyllä tehty, mutta kaikki kaapit, varastot, laatikostot aivan sekaisia ja täynnä tavaroita ja vaatteita, jotka olleet pitkään käyttämättöminä. Kyse ei ole rahan puutteesta, joten mahdollisuuksia siinä mielessä on. Samoin piha rehottaa, ei mitään kaunista eikä mitään... siis miikä tällaista ihmistä oikein vaivaa?
Kommentit (16)
onhan näitä kaiken maailman ohjelmia mm. "sillä siisti", joita katsoessa voi vaan kauhistella: "kuinka ihminen voi elää noin". Joskus sitä miettii, onko se tottakaan. Ilmeisesti on. Jokainen tyylillään. Ehkä ei vaan ole tarvetta vaihtaa verhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin on varmaan tuollaista 20v kuluttua. Perussiivouksen jaksan tehdä, muut jutut on vain: tavaroiden säilyttämistä, tuoli on istumista varten, pöytä on syömistä varten, jne
Kaikki eivät välitä ulkoisista asioista niin paljon,
voi olla myös masennusta, voi kuvastaa ihmisen sisäistä tilaa jne.
koti-ihminen että mun on vaikea ymmärtää, että joku ei vaihda verhoja tai sisustustyynyjä edes kerran kymmenessä vuodessa. Jotenkin vaan ihmettelen, ettei mikään kodin "kaunistaminen" kiinnosta, varsinkin kun siihen olisi varaa ja aikaa. Ymmärrän toki, että tietyt laadukkaat huonekalut ja materiaalit kestävät vuosikymmeniä, mutta nyt ei ole kyse sellaisista, vaan täysi kuluneista ja kauhtuneista kalusteista ja tekstiileistä. Mutta niin kin sanottu, kukin tyylillään.Ap
koti-ihminen että mun on vaikea ymmärtää, että joku ei vaihda verhoja tai sisustustyynyjä edes kerran kymmenessä vuodessa. Jotenkin vaan ihmettelen, ettei mikään kodin "kaunistaminen" kiinnosta, varsinkin kun siihen olisi varaa ja aikaa. Ymmärrän toki, että tietyt laadukkaat huonekalut ja materiaalit kestävät vuosikymmeniä, mutta nyt ei ole kyse sellaisista, vaan täysi kuluneista ja kauhtuneista kalusteista ja tekstiileistä. Mutta niin kin sanottu, kukin tyylillään.Ap
Mulla ainakaan elämä ei ole kiinni materiasta ympärillä, arvoni ovat muualla kuin näkyvässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pois, jos huolehtii kotisa viihtyisyydestä ja pitää kauniista ympäristöstä, kovin mustavalkoista ajattelua jos noin ajattelee...
pois, jos huolehtii kotisa viihtyisyydestä ja pitää kauniista ympäristöstä, kovin mustavalkoista ajattelua jos noin ajattelee...
En sanonutkaan että sulkee pois mitään, en vaan jaksa innostua laittamaan mitään.
Niin paljon on muuta mikä vie ajatukset.
Mutta ehkä joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä tuntuu oudolta, ettei yhtään kiinnostusta laittaa kotia, varsinkin kun ei se rahaakaan aina kovin paljoa vaadi. Tekstiilejä ainakin saa edullisesti. Voihan olla tietenkin merkki jostakin muusta ongelmasta, masennusta yms.Toisaalta on hyvä ettei ole mukana tässä sisustuksen kertakäyttökulttuurissa, jossa pitäisi koko ajan uudistaa vaikka entinenkin on hyvää. Voisit tietenkin puhua hänen kanssaan sisustusjutuista, siinä nopeasti huomaat hänen asenteensa niihin...
Kieltämättä tuntuu oudolta, ettei yhtään kiinnostusta laittaa kotia, varsinkin kun ei se rahaakaan aina kovin paljoa vaadi. Tekstiilejä ainakin saa edullisesti. Voihan olla tietenkin merkki jostakin muusta ongelmasta, masennusta yms.Toisaalta on hyvä ettei ole mukana tässä sisustuksen kertakäyttökulttuurissa, jossa pitäisi koko ajan uudistaa vaikka entinenkin on hyvää. Voisit tietenkin puhua hänen kanssaan sisustusjutuista, siinä nopeasti huomaat hänen asenteensa niihin...
Kuten mainitsin, on niin paljon asioita jotka ovat suuria mielen pohjala, ei silloin kiinnosta mikä tekstiili on missäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Sisustaminen on vaivalloista. Vaatii aikaa kiertää kaupoissa, tutustua vaihtoehtoihin, pohtia mikä omassa kodissa näyttäisi hyvältä ja sopisi yhteen muun sisustuksen kanssa. Itselläni on tätä vikaa.
- Kiintyminen nykyisiin ja vanhoihin tavaroihin. Joillekin ihmisille ne ulkopuolisen mielestä rumat verhot ovat tärkeät. Ehkä ne hankittiin poikaystävän kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ehkä perittiin lapsuudenkodista ja tuovat mieleen ihmisiä menneisyydestä... Ei voi tietää, mitä tarinoita ja merkityksiä toisten ihmisten tavaroihin liittyy ja mikä niistä tekee omistajilleen tärkeitä. Veljeni on tällainen nostalgikko, hänen kodissaan on esineitä noin 30-35 vuoden takaa, ja veljeni on alle 40. Kaikki esineet - rumat, kauniit, arvokkaat, halvat - kulkevat hänen rinnallaan eri kodeissa ja elämänvaiheissa. Veljeni on perheetön, tämä saattaa vaikuttaa asiaan.
- Ekologisuus ja halu vähentää kuluttamista voi olla myös syynä. Monille materia ei ole tärkeää, vaan hyvää oloa syntyy siitä, että EI ole ostanut mitään tarpeetonta eikä kuluttanut luonnonvaroja turhaan. Tällainen ihminen voi tunnistaa, että sisustus ei ole se kaunein, ja vaikka hän saattaisi nauttiakin kauniista sisustuksesta niin ehkä hän nauttii enemmän siitä, että tietää toimivansa ympäristön hyväksi.
- Toisille elämä tapahtuu enemmän kodin ulkopuolella. Kotona käydään nukkumassa ja syömässä, hoidetaan asioita, mutta ei vietetä juuri aikaa. Ehkä esteettisiä kokemuksia ym. haetaan kodin ulkopuolelta, näyttelyistä, matkustamalla, tai sitten sisältö elämään tulee esimerkiksi kodin ulkopuolella tapahtuvasta sosiaalisesta elämästä. Vietän paljon aikaa Etelä-Euroopassa, missä tällainen on yleistä - oman kodin sisustukseen ei panosteta, koska halutaan panostaa siihen kodin ulkopuolella tapahtuvaan elämään.
Muitakin syitä varmaan on paljon, ja tärkeimpänä tuo ketjussakin usein mainittu arvomaailma, jossa esteettisyys ei ole ykkösasia. Tällaisia minulle nyt tuli äkkiseltään mieleen.
mistä voi johtua, että keski-ikäinen hyvin toimeentuleva nainen ei huolehdi kodistaan oikein mitenkään? Verhot riippuneet lähes kaksikymmentä vuotta vaihtamatta, kalustus ja matot , siis aivan kaikki ihan kulunutta, nukkavierua, jonkinlainen perussiivous kyllä tehty, mutta kaikki kaapit, varastot, laatikostot aivan sekaisia ja täynnä tavaroita ja vaatteita, jotka olleet pitkään käyttämättöminä. Kyse ei ole rahan puutteesta, joten mahdollisuuksia siinä mielessä on. Samoin piha rehottaa, ei mitään kaunista eikä mitään... siis miikä tällaista ihmistä oikein vaivaa?
ja ehkä kerrotkin :) ei ole mikään salaisuus etten ole sisustaja/pesänrakentaja/söpöstelijätyyppiä. Meillä tosiaan on lahjoituksena saatuja ikivanhoja mattoja esim. jotka vielä ihan hyvin menevät.
Mielestäni nyt vain on niin järkyttävää tuhlausta ostaa uudet sisusteet muutaman vuoden välein. Oma koti "uudistuu" kyllä, lapsenlapset sitten vastaavat siitä jätevuoresta mikä tuosta harrastuksesta syntyy.
No, pihaa laittelen kyllä, mutta mitään verhojen vaihtelua tai tyynyjen sommittelua en harrasta. Siihen en taivu enkä ehdikään. Ulkona puuhailu menee hyötyliikunnasta, joten sitä teen.
Ja, vaikka rahaa näyttäisi olevankin, niin ei todellakaan sitä vertaa että kämppä sisustettaisiin vimpan päälle, sen jälkeen olisi säästöt käytetty ja siihen ei lähdetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan yhtä hyvin voisit kysyä noin, ap. Kysymyksesi siis on yhtä järjetön.
Ei meitä kaikkia kiinnosta sisustus. Meillä on ollut samat verhot niin kauan kun ollaan oltu yhdessä, 20v, ne ovat aivan hyvät vielä. Melkein kaikki muukin on yhtä vanhaa, mutta minusta oikein mukavaa, en koe tarvetta muuttaa tätä mitenkään.
Kai ap ymmärtää että naistenlehtien stereotypia "kaikki naiset sisustaa" ei ole ollenkaan totta? En voi sietää sisustusohjelmia, - lehtiä tai sisustamista, en shoppaile, en laita kotia, on yhdentekevää miltä koti näyttää.
Kyse ei ole köyhyydestä (,tienaan hyvin), ei laiskuudesta (en ehdi levätä koskaan) eikä elämänhallinnan ongelmista (vietän aktiivista onnellista elämää). Mutta en vaan tykää sisustaa!
Mielenkiinnon kohteet ovat kaikkialla muualla ja panostan muihin alueisiin, en kotiin. Järkkyä jos joku tekee sisustamattomuudestani tuollaisia johtopäätöksiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikaansaamattomuutta ei voi perustella ekologisuudella, valitettavasti. Tiedän sen siitä, että perheen lapset ovat aikoinaan saaneet täyttää huoneensa kaikenlaisella tavaralla, joten harkitseva kulutus ei näyttäisi olevan periaatteena. En niinkään ajattele niin, että jokaisen naisen pitäisi olla kiinnostunut jatkuvasta sisustamisen uudistamisesta, mutta ihmettelen todella ettei koskaan halua mitään pientäkään uudistusta tehdä vaikka korjata rikkimenneen lattian tai käydä läpi kymmenen vuotta vanhoja lasten ja aikuisten vaatteita. Kaikki saavat toki tehdä nämä asiat niin kuin parhaaksi kokevat, ajattelin vain onko tutullani kaikki ihan hyvin, en halunnut olla pahantahtoisesti ihmeissäni...Ap
koti-ihminen että mun on vaikea ymmärtää, että joku ei vaihda verhoja tai sisustustyynyjä edes kerran kymmenessä vuodessa. Jotenkin vaan ihmettelen, ettei mikään kodin "kaunistaminen" kiinnosta, varsinkin kun siihen olisi varaa ja aikaa. Ymmärrän toki, että tietyt laadukkaat huonekalut ja materiaalit kestävät vuosikymmeniä, mutta nyt ei ole kyse sellaisista, vaan täysi kuluneista ja kauhtuneista kalusteista ja tekstiileistä. Mutta niin kin sanottu, kukin tyylillään.Ap
osa ihmisistä näkee tärkeämpänä sen, että kuinka viihtyisää on.. Kauneutta tärkeämpää on pehmeä sohva ja ihana viltti, lämpö jne..
Ei väliä vaikka sohva olisi ruma ja vilttikin paskainen.
tuollaiset asiat eivät kaikille merkitse mitään. Olen itsekin ennemmin auditiivinen kuin visuaalinen ihminen.