Kuinka kuritat leikki-ikäistäsi? (ov)

ovat mitään pahaa tehneet, eli kuritusta ei juuri ole harrastettu. Moni asia on hoidettu ihan puhumalla.

Suurin osa lapsista ymmärtää puhetta. Ja valitettavasti suurin osa lapsista oppii paremmin esimerkeistä kuin puheesta eli jos vanhempi kieltää jotain, mutta itse sitä samaa tekeen, niin lapsi toimii sen teon mukaisesti eikä sanan.



En muista rangaisseeni lapsiani, sillä jos jotain hirveää on tapahtunut, sanon hyvin hitaasti ja painokkaasti, että nyt suutun. Siinä vaiheessa lapset siirtyvät omiin huoneisiinsa ja ilmestyvät esille vasta sitten, kun uskovat vihani hetken menneen ohi.



Lapsiltani hyväksyn samat asiat kuin ystäviltäni. Hekään eivät nimittele minua kuin silloin, kun siihen on aihetta.

perseelle kunnon viivat risusta niin oppii käyttäytymään!

Tuttavani pitää iltasadun poisjättämistä liian kovana rangaistuksena, koska iltasatu on niin tärkeä. Olin tästä vähän yllättynyt. Onko se oikeasti niin paha rangaistus jos käytös on usein epätoivottavaa, eikä puhumisella ole tehoa?

Niin se lapsi oppii, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Suosittelen vihdalla piiskaamista. Se toimii. Viimeksi sai meidän 14-vuotias kun kertoi, että oli ihastunut toiseen tyttöön. Myös tukkapölly ja korvapuusti käyvät. Kannattaa!

ja äidin itku ja suru:) mä oikeesti olen opetellut itkemään. toimii kuin häkä, varsinkin tyttöjen kanssa. kun lapsi huomaa, että äitille tuli tosi paha mieli ja että äiti on surullinen ja pettynyt, jää se varmasti paremmin mieleen kuin karjuva ja raivoava äiti.



mut 'kuritettiin' lapsena tunteiden avulla ja se toimi. äiti kertoi sanallisesti, kuinka pahalta tuntuu, että oma lapsi käyttäytyy huonosti jne, muistan, kuinka paha fiilis siitä tuli mulle. ja TAJUSIN homman nimen.



koittakaa.