23-vuotiaana äidiksi tulleita?

1. Oliko sopiva ikä tulla äidiksi? Mitkä hyviä puolia, mitkä huonoja? Minusta oli ihan "tavallista" tulla äidiksi tuossa iässä, miehellä ja minulla oli kummallakin vakituinen työ jne. Haaveilin kyllä jatko-opinnoista.



2. Oliko raskausaikasi minkalainen. Mitä vaivoja? Entä synnytys, kivulias vai helppo? Vaivoja ei ollut, ei pahoinvointia tms. Synnytys oli todella helppo ja nopea.



3. Miten palautumisesi sujui tuossa iässä? Miltä rinnat, vatsa ja alapää näyttivät lapsen saannin jälkeen? Palautuminen tapahtui "itsestään", tietenkin vartalo muuttui mutta minusta dramaattisemmin toisen raskauden jälkeen.

Mielestäni ikä sinällään on ihan hyvä. Itselläni vain oli koulu kesken, joten se vähän hankaloitto kuvioita. Tein mm. opinnäytettä äitiyslomalla, mikä tietysti verotti omansa siitä "lomailusta". Myös ystäväni ovat alkaneet saamaan vasta nyt omia lapsia kun meidän lapsemme on jo 3 vuotias. Minulla ei siis hirveästi ollut vertaistukea vauva-aikana ja nyt en jaksa enää vaippakeskusteluista innostua.



Raskaus oli kamala. Pahoinvointia 4 kk ja synnytys vielä hirveämpi. Fyysisesti olen toipunut melko hyvin, vaikka eihän se kroppa entisellään ole. Henkinen puoli kyllä koki kovemmat kolhut.



Mutta nyt 26 vuotiaana eletään jo ihanan seesteistä aikaa :)

1. Oliko sopiva ikä tulla äidiksi? Mitkä hyviä puolia, mitkä huonoja?

Ikä oli minulle juurikin sopiva, 5v yhteistä taivalta miehen kanssa takana ja elämä muutenkin tasaisen varmaa. Henkisesti koin myös jo olevani valmis äidiksi, ja humputtelemaankin olin jo ehtinyt ja huomannut ettei se ole mun juttuni ollenkaan :) Huonoja puolia en tässä oikein näe..

2. Oliko raskausaikasi minkalainen. Mitä vaivoja? Entä synnytys, kivulias vai helppo?

Raskaus superhelppo, synnytys vielä helpompi ja kipuja synnytyksessä toki oli, mutta ei sietämättömiä. Palkinto sitäkin parempi!!

3. Miten palautumisesi sujui tuossa iässä? Miltä rinnat, vatsa ja alapää näyttivät lapsen saannin jälkeen?

Palautuminen tapahtui itsestään, synnäriltä lähtiessä oli omat farkut jalassa ja loput pari kiloa karisi imettäessä. Vatsa näytti yhtä litteältä kuin aina, rinnat muuttuivat hieman mutta ovat yhä ihan ok, alapää ainakin tuntuu hyvältä ja mieskin tuntuu tykkäävän edelleenkin ;)

Nyt olenkin JO 24v, esikoinen on 1v ja toinen napero tekee tuloaan :) Elämä on ihanaa ja juuri näin tämän minun elämässäni kuului mennäkin. Tärkeintä ei ole ikä, vaan se, missä vaiheessa itse kukanenkin tuntee olevansa valmis äitiyteen. Loput sujuu siten miten sujuu, siihen ei oikein voi vaikuttaa (raskaus, synnytys jne..)

Olisin voinut aikasemminkin hankkia perheen mutta opiskelin loppuun ja kävin töissä ensin. Oli vakipaikka silloin.



Arki oli lepposta silloin. Lapsi ei muuttanut oikeastaan mitään. En ole jäänyt kaipaamaan biletyksiä ja vielä muutaman lapsen jälkeenkin 30+ ikäsenä on päässyt juhlimaan.



Palautuminen oli OK, samoin kakkosesta. Toisen lapsen jälkeen urheilukärpänen puri ja sen jälkeen syntyneet lapset on tulleet mukavasti ja palautunut nopeammin. Vaikka kyllähän kohtukin osaa uudelleensynnyttäjällä olla tehokas.



Kahden lapsen jälkeen näytin mielestäni siltä että kaipaa mamma liikuntaa ja aloitinkin rankasti harrastamaan jonka jälkeen oikeastaan koko elämäntapa muuttui: tupakointi jäi, pääsin kokoon 34 ja olin itsevarma. Paremmassa kunnossa olin silloin kuin aikaa ennen lapsia.



Nyt eletään vauva-arkea ja odotan kesäyön viileitä lenkkipolkuja, parempaa ne on kuin teininä baariyöt.. ;)

Sain tosin kolmannen 23-vuotiaana. (Ja ei olla minkään sortin uskovaisia)



Raskaus oli helpoin kolmesta, loppuvaiheessa kova turvotus ja inhottava närästys. Ja yli meni lasketun ajan, niin kuin muutkin. Synnytys kesti kuutisen tuntia, oli melko kivulias. Epiduraalin sain, myös aiemmissa synnytyksissä.



Palautuminen sujui hyvin. Nännit sojottaa kolmannen jälkeen jo hieman alaspäin, mutta melko täyteläinen D-kuppi löytyy. Vatsa on kamala, ekasta raskaudesta on kaikki arvet peräisin, eikä ne koskaan kokonaan häviä. Ja kilojakin voisi vähän tiputtaa, helposti lähtis jos sais aikaiseksi. Alapää on ulkoisesti samannäköinen kuin aina. Ja tuskin on kauheasti löystynyt tai sitten miehen kalu on kasvanut.

1. Oli minulle ihanteellinen ikä, ura luotu ja koti ostettu. Parisuhde kuosissa. Vielä ei ole tullut huonoja puolia esille, lapsi nyt 10kk.

2. Raskausaika oli kavereiden kokemuksiin verrattuna tosi helppo. Alussa oli aamupahoinvointia n. 2 kk, lopussa vessassa ravaamista ja alhainen verenpaine. Kävelin paljon ja uskon että väitin sillä pahimmat säryt.

Supistukset olivat kyllä kipeät mutta minusta migreeni on paljon pahempi kipu. Itse synnytys päätyi hätäsektioon.

3. Palautuminen sujui hyvin. Raskausarpia ei tullut yhtään kun rasvailin hyvin alusta asti. Rinnat ovat yhden kuppikoon isommat ,mutta kiinteät. Vatsa on itse asiassa pirteämpi kuin ennen, imetys ja nyt lapsen perässä juoksu kuluttaa yllättävän paljon.. Raskauskiloja tuli 15 ja nyt on lähtenyt 22kg vaikka syön hyvin että maito riittäisi vielä. Alapää nyt ei siis kärsinyt yhtään, vatsassa sektiohaava joka parani hyvin. Eihän se kaunis ole, mutta muisto sekin.

Pienihän lapsesi vielä on.

Itse sain esikoisen 23- vuotiaana. Jotkut oli olleet minuakin nopeampia ja osa vielä sinkkuja nyt 30+ ikäisenä.



Samaan ikäsarjaan sinä saat lapsia kuin ystäväsi jos sinulla on taapero.

1. On juuri oikea ikä äidiksi tulemiselle. Olen opiskellut, ollut useita vuosia töissä kuten mieskin, on kaikki edellytykset lapsen tulolle: hyvä suhde, hyvä rahatilanne, omistusasunto. Minusta on hyvä saada lapset nuorena, saa elää vielä lasten aikuistumisen jälkeenkin aikuisen elämää eikä ole eläkeikänen sillon. Jaksaa hyvin ja ei ole iso ikäero lapseen.

2. Raskausaika tuskallista, paljon pahoinvointia, lihomista, turvotusta, närästys, levottomat jalat.. Synnytyksestä en osaa sanoa, se on vielä edessä (laskettu aika 3 viikon päästä)

3. Nyt raskaana ollessa maha ja kyljet ihan arpiset, pelottaa jo valmiiksi miltä näytän synnytyksen jälkeen.

1. Oliko sopiva ikä tulla äidiksi? Mitkä hyviä puolia, mitkä huonoja?



Minulle tuo ikä oli passeli. Vauva sai alkunsa häämatkalla, eli olimme onnellisesti naimisissa. Meillä molemmilla oli opiskelut takana ja yhteinen yritys.



2. Oliko raskausaikasi minkalainen. Mitä vaivoja? Entä synnytys, kivulias vai helppo?



Raskausaika sujui hyvin, ei sen kummempia vaivoja. Synnytys oli pitkä ja kivuliaskin mutta ihan normaali ensisynnytys käsittääkseni. 2. ja 3. ovat olleet huomattavasti helpompia. Eppari tehtiin ekassa, muissa ei ollut tarvetta.



3. Miten palautumisesi sujui tuossa iässä? Miltä rinnat, vatsa ja alapää näyttivät lapsen saannin jälkeen?



Palauduin nopeasti, paino oli jälkitarkastuksessa (6vk synnytyksen jälkeen) sama kuin ennen raskautta 169/62. Arpia ei tullut, venyneestä vatsanahasta toki näki, että synnyttänyt olen. Alapään parantuminen "uutta vastaavaksi" kesti ehkä 2kk.

Imetin vuoden ja rinnat nuupahti. Mutta ilokseni voin kertoa, että nyt kolme lasta imetettyäni ja kun kuopuksen syntymästä on 6v, niin rinnat on taas luomusti kelpuutettavassa kunnossa! On vaatinut toki rintalihaksen treeniä.

Olen 22 ja opiskelen toisiks vikaa vuotta koulua. Kova vauvakuume. Onko paha koulu loppuun ja sitten pitää paussi ja lapsi?

Mun sisko tuli äidiksi 23v ja 35v sille tuli menovaihe... Alko hillumaan baareissa monta krt viikossa ja marttyyrina julisti kuinka ei oo koskaan päässyt minnekään ja hän haluaa viä mennä ja bailata. Tämä siis 4 lapsen jälkeen,pienin 2v kun menovimma iski. Nyt ollut sinkkuna 7v ja ei tuo kovin onnelliselta vaikuta vaikka sen vapautensa sai. Juu ei olla oikein väleissä hänen lukuisten tempaustensa takia.

[quote author="Vierailija" time="08.04.2012 klo 11:55"]1. Oliko sopiva ikä tulla äidiksi? Mitkä hyviä puolia, mitkä huonoja?


2. Oliko raskausaikasi minkalainen. Mitä vaivoja? Entä synnytys, kivulias vai helppo?


3. Miten palautumisesi sujui tuossa iässä? Miltä rinnat, vatsa ja alapää näyttivät lapsen saannin jälkeen?
[/quote]

1. Oli hyvä ikä. Jaksoin hyvin vauva-ajan ja ehdin tekememään vielä toisenkin ennen kuin täytän 30 vuotta. Ei huonoja puolia oikeastaan ole ollut...

2. Ei ollut edes pahoinvointia, ei sitten mitään oireita (toki vatsa kasvoi ja rinnat paisui). Synnytys toki sattui, mutta tekisin uudestaan!

3. Rinnat pienenivät kuppikoon verran, vatsa täysin ennallaan ja alapää on hyvässä kunnossa.

[quote author="Vierailija" time="08.04.2012 klo 11:55"]1. Oliko sopiva ikä tulla äidiksi? Mitkä hyviä puolia, mitkä huonoja?
Ihan minulle sopiva ikä, koulutus löytyi ja töitä oli jo tehty ja säästöjä saatu, vakava suhde ja menojalkaa ei ollut vipattanut kolmeen vuoteen, mitä nyt kotihiiri olen muutenkin ollut mieluiten. Vauvan kanssa jaksoi valvoa hyvin ja sen semmoista. Mitään huonoa nyt tule mieleenkään muuta kun synnytyksestä ja raskaudesta!


2. Oliko raskausaikasi minkalainen. Mitä vaivoja? Entä synnytys, kivulias vai helppo?
Raskausaikani oli vaikea, jatkuvaa oksentelua ja pahoinvointia, väsymystä ekat kolmannekset, loppuaika onneksi helpompaa. Synnytys oli traumaattinen, pitkittynyt ponnistusvaihe ja lopulta imukuppi, toooodella pitkä ja kivulias synnytys joka kuitenkin onneksi päättyi hyvin ja muuta sellaista pientä...


3. Miten palautumisesi sujui tuossa iässä? Miltä rinnat, vatsa ja alapää näyttivät lapsen saannin jälkeen?

Vatsa palautui todella nopeasti, eikä näkyviä arpia mutta löysää nahkaa alavatsalla jonkin verran on edelleen. Rinnat kyllä roikkuu enemmän kuin ennen mutta on kohtalaiset, yllätyin vähän ettei ole ihan patalaput kun rintani oli pienet ennen raskautta. Alapää näyttää ihan normaalilta, ei mennyt pilalle eikä ole ammottava aukko tai muutakaan, repeämiä ei synnytyksestä tullut vaikka ponnistus pitkittyi ja jouduttiin imukupilla ottamaan ja aika hyvin palautui suorituksesta, jotain mikä haittaa edelleen niin tuli siitä lievää kohdunlaskeumaa joka siis lähinnä kuukautisten aikana tuntuu todella ikävänä paineena mutta ei kuulemma ole liikaa laskeutunut että tarttisi toimenpiteitä tehdä, lantionpohjanlihaksia kyllä treenasin synnytyksen jälkeen kovasti kun ne huonontui koetuksesta.
[/quote]

Oli hyvä ikä. Tulin heti raskaaksi ehkäisyn jättämisen jälkeen ja raskaus oli helppo. Synnytyksessä oli vähän ongelmia napanuoran lyhyyden vuoksi, ja hapenpuutteen vuoksi vauva oli vähän aikaa teholla.

Painoa tuli 17 kiloa, mutta laihduin imetysaikana niin, etten koskaan aikuisena ole ollut niin laiha. Rinnat ja alapää palautuivat nopeasti, seksiä 2 vk synnytyksestä.

Vauva nukkui hyvin yöt ja olin virkeä äiti. En täysin luopunut "ulkona" käymisestä vaan kävin silloin tällöin kavereiden kanssa kuten vieläkin kahden lapsen äitinä. Esikoinen on nyt 16-vuotias.

Toinen raskaus oli yhtä helppo, synnytys helppo ja ihana hyväuninen vauva:) Nyt hänkin jo 12. Toisen vauvan jälkeen palautuminen omiin mittoihin oli myös nopeaa, eikä jälkiä raskauksista jäänyt. Olen nyt lähes nelikymppisenä samoissa mitoissa kuin ennen raskauksia.