Lue keskustelun säännöt.
Näsäviisaudesta ongelmia koko ajan
30.03.2012 |
lapsi saa jatkuvasti palautetta siitä, että on näsäviisas tai nenäkäs (lähinnä aikuisille). Kotona kuin ihmisen mieli, mutta hoidossa (eskari) kuin murkkuikäinen uhmittelija. Mitäs tälle voisi tehdä? Vinkkejä nenäkkyyden kitkemiseen? Olen yrittänyt puhua, puhua, puhua ja esimerkillä osoittaa, että ihmisille vastataan kauniisti & kunnioittaen ja näin tekeekin vanhempien seurassa (kotona, kylässä jne.). Jostain syystä kyseenalaistaa hoitajien säännöt. Asia ei tietysti ole haudanvakava, mutta ärsyttää ja mietityttää kun palautetta tulee enemmän ja enemmän joka suunnasta. Kyse on 7-vuotiaasta, jolla on kyllä ikäisiään kavereita ja tulee heidän kanssaan hyvin toimeen, osaa olla reilu jne. HELP!
Kommentit (13)
luulen jonkin verran liittyvän ikäkauteen ja ehkä luonteeseenkin, meillä pahin vaihe toistaiseksi nuorimmaisella nyt. vastaa kaikkieen suht töykeästi myös kotona vaikka ollaan tapakasvatusta koitettu iskostaa. poika on muutenkin hirveän itsepäinen ja haluaa olla kovasti itsenäinen ja iso. vanhempien apu ei kelpaa ei. sarkasmi taitaa periytyä myös isänsä viljelemästä huumorista - tuohan tarttuu kyllä lapsiinkin helposti jos vanhemmat kommentoivat toisilleen sarkastisesti, niin lapsi ottaa tästä esimerkkiä joka tulkitaan näsäviisaudeksi. meidän poitsu on myös hirveän pikkuvanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aikuiset sanoi jotain tyhmää, niin saattoi sarkastisesti kuittailla. Koulussa ei siitä ole ollut ongelmia, ope kuulemma fiksumpi.
Mulla on nopeat hoksot ja vahva oikeudnmukaisuudentaju. En ole myöskään ollut auktoriteettikammoinen. Iän myötä opin, että viisaampi väistää välillä.
Mä jouduin hankaluuksiin oudoista säännöistä ja saatoin just sanoa jos jotakuta oli kohdeltu väärin. Sen lisäksi kun hoksasin nopsaan, niin keksin oikeat vastaukset helposti, mutta huomautin opettajien virheistä tai epäloogisuuksista.
Koulussa olin hyvä, mutta haastava. Nyt keskisuuren yrityksen keskijohdossa. Rahkeita olisi ehkä enemmän, mutta ei kunnianhimoa kolmen lapsen äitinä. Mä tajusin tuon viisaampi väistää vasta reilusti 20+.
Mun viesti, että tuo voi viedä pitkällekin ja eduksi on oppia sosiaalisia taitoja.
Unohda puheet ja määrää lastasi tässä asiassa, jos hän kestää sitäkään vai? Sittenpähän pääsette harjoittelemaan samaa kotona.
En ole koskaan sietänyt kodissani lasten määräilyä ja uhittelua ja meillä on tiukka kuri, sanoisin. Ainakin yleisellä mittapuulla (tuttavapiiriin nähden). Eli meillä on kotona tiukat säännöt, joita jokainen lapsi noudattaa, ja harvemmin tuleekaan ongelmia.
Siksi tämä onkin niin vaikeaa, ihan kuin lapsi olisi eri ihminen hoidossa. Hän on herkkä eikä kestä arvostelua, joten ilmeisesti kokee hoitajien komentelun jotenkin "vakavampana". Olen miljoona kertaa sanonut, että hoitajia on toteltava ja päiväkodin sääntöjä noudatettava. Juuri eilen peruutin kirjastoreissun, jota odotti kovasti tuon huonon palautteen pohjalta, mutta oli tänäänkin ollut sanonut rumasti hoidossa (sanonut hoitajalle, ettei tykkää hänestä YHTÄÄN). Kovapäinen ja pitkävihainen tapaus eli ilmeisesti kantaa hoitajille nyt kaunaa eilisestä komentelusta vielä.
Kotona ei pahemmin tarvitse komentaa enää, kun on aika kuuliainen ja kiltti muuten. 3-4-vuotiaana olikin sitten järkyttävä uhmaikä, jolloin tapeltiin joka asiasta. Siksi onkin hassua, kun kotona menee hyvin, niin tulee hoidosta palautetta toiseen suuntaan.
Huolestuttavinta on, että mieheni mielestä tietynlainen kapinointi auktoriteettejä vastaan on vain hyvä asia. Taitaa olla samanlainen.
Varsinkin kun siihen yleensä liittyy vielä ylimielinen asenne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummallisen merkinnän, että lapsi huokailee merkitsevästi ja kapinallisesti koulussa. Ei saisi kuulemma huokailla. Aika hämmentävää, en ole ikinä kuullut tuollaisesta. Näsäviisauden ymmärtäisin, mutta huokailu! Lapsi ei oikein tiedostanut asiaa kun kysyin huokaileeko hän koulussa jotenkin merkitsevästi.
Mulla on nopeat hoksot ja vahva oikeudnmukaisuudentaju. En ole myöskään ollut auktoriteettikammoinen. Iän myötä opin, että viisaampi väistää välillä.
Mä jouduin hankaluuksiin oudoista säännöistä ja saatoin just sanoa jos jotakuta oli kohdeltu väärin. Sen lisäksi kun hoksasin nopsaan, niin keksin oikeat vastaukset helposti, mutta huomautin opettajien virheistä tai epäloogisuuksista.
Koulussa olin hyvä, mutta haastava. Nyt keskisuuren yrityksen keskijohdossa. Rahkeita olisi ehkä enemmän, mutta ei kunnianhimoa kolmen lapsen äitinä. Mä tajusin tuon viisaampi väistää vasta reilusti 20+.
Mun viesti, että tuo voi viedä pitkällekin ja eduksi on oppia sosiaalisia taitoja.
mun lapsi,oikeudenmukainen ja aika välkky josta on seurannut todella paljon ongelmia:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se ilmenee ylimielisyytenä ja vastaan jankkaamisena, ihan vaan jankkaamisen takia,
niin se onkin näsäviisautta.
Jos se taas on asioitten kyseenalaistamista, sitä että haluaa perusteluita asioille ja haluaa keskustella eikä niele purematta ihan kaikkea, se onkin oikeanlaista "näsäviisautta".
Eikä tämä viimeksimainittu edes ole näsäviisastelua.
Useat autoritääri-orientoituneet aikuiset vaan joilla ei ole tarjota tällaisille lapsille vastauksia,
nimeävät tällaisen ominaisuuden
hyvin mielellään näsäviisaudeksi.
Siis meillä on tyttö yläasteella ja opet valittaa asenteesta, ylimielisyydestä ja kotonakin on ärsyttävän "näsäviisas".
Hän ei siis yhtään kestä, että aikuiset huomauttaa jostain asiasta, komentaa,kieltää tai määrää vaan vetää heti herneen nenuun... se ja se inhoo/vihaa/jahtaa mua nyyh nyyh...
Eli olen äitinäkin tosi kyllästynyt ja on puhuttu ja puhuttu lisää,huudettu ja annettu arestia ym ym mutta minkäs teet kun järkipuhe ei tehoa ja elämä nyt teineillä pyörii oman navan ympärillä! Ja on yritetty ainakin kasvattaa hyvin mutta ehkä se elämä opettaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi ei suostu ottamaan apua vastaan sitä tarjottaessa ja vastaa "ikävään sävyyn", kun haluaa siis yrittää viimeiseen asti itse. Tietyllä tavalla huomaan, että hän pitää itseään aikuisten kanssa tasaveroisena eli hermostuu, jos häntä pidetään pienenä lapsena, jota ohjataan kädestä. Välillä näsäviisaus on varmaan jankkaavaakin, mutta välillä sitä, ettei niele sääntöjä vaan haluaa esittää eriävän mielipiteensä (jota pitää oikeana). No, jännä nähdä miten koulussa alkaa menemään.
ap
Jos se ilmenee ylimielisyytenä ja vastaan jankkaamisena, ihan vaan jankkaamisen takia,
niin se onkin näsäviisautta.Jos se taas on asioitten kyseenalaistamista, sitä että haluaa perusteluita asioille ja haluaa keskustella eikä niele purematta ihan kaikkea, se onkin oikeanlaista "näsäviisautta".
Eikä tämä viimeksimainittu edes ole näsäviisastelua.
Useat autoritääri-orientoituneet aikuiset vaan joilla ei ole tarjota tällaisille lapsille vastauksia,
nimeävät tällaisen ominaisuuden
hyvin mielellään näsäviisaudeksi.
lapsi on oikeudenmukainen ja huomauttaa jos kokee toisen puolesta vääryyttä.Kova vääntö ollut koulun kanssa ja käytiin psykologilla joka sanoi lapselle ettei kaikkeen tarvitse puuttua.Olen samaa mieltä,vaikka lapsi perustelikin asian ettei kaikki ymmärrä/pysty puolustamaan itseään(yleensä opettajien)mielivallalta.
On kuulemma nenäkäs ja tarttuu opettajan virheisiin hyvin hanakasti tai juurikin tuohon epäloogisuuteen.On fiksu kun saisi sen älykkyyden kanavoitua oikeisiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi on oikeudenmukainen ja huomauttaa jos kokee toisen puolesta vääryyttä.Kova vääntö ollut koulun kanssa ja käytiin psykologilla joka sanoi lapselle ettei kaikkeen tarvitse puuttua.Olen samaa mieltä,vaikka lapsi perustelikin asian ettei kaikki ymmärrä/pysty puolustamaan itseään(yleensä opettajien)mielivallalta.
On kuulemma nenäkäs ja tarttuu opettajan virheisiin hyvin hanakasti tai juurikin tuohon epäloogisuuteen.On fiksu kun saisi sen älykkyyden kanavoitua oikeisiin asioihin.
ja välillä kyllä ohjeistaa kovasti myös ikätovereitaan, mutta sen olen saanut kitkettyä enimmäkseen pois, kun huomasi itsekin ettei lapset tykkää siitä.
hirveän vahva pyrkimys siihen, että asiat tapahtuvat "oikein". Pilkulleen.
kuulostaa lapsen tulevaisuuden suhteen. Itse sanoisin lapselle hyvin tiukasti, että en hyväksy enkä siedä näsäviisasta ja huonoa käytöstä päiväkodin aikuisia kohtaan. Jos on säännöt, niin niitä noudatetaan piti tai ei. Jos homma ei alkaisi pian muuttumaan, kertoisin lapselle että saa kotona rangaistuksen joka kerrasta kun pk:sta tulee valitus. Jotain hauskaa pois tms. Hyvin käyttäydytystä viikosta jotain mukavaa.
Unohda puheet ja määrää lastasi tässä asiassa, jos hän kestää sitäkään vai? Sittenpähän pääsette harjoittelemaan samaa kotona.