Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten nuori (18-25v) pysyy asunnottomana?
17.02.2012 |
Itse en tavallaan käsitä nuoren ihmisen asunnottomuutta, eli siis sitä miten sellainen on mahdollista. Voin vain arvailla syitä:
1. Nuori on ongelmatapaus ja päihteidenkäyttäjä, ja/tai hän on menneisyydessä pistänyt asunnon remonttikuntoon, ja hän ei tästä syystä saa uutta vuokrasopimusta.
2. Nuori kieltäytyy ylpeyttään hakemasta toimeentulotukea.
3. TAI hän ei saa toimeentulotukea koska on tienannut verovuonna liian paljon.
4. Voiko nuori olla niin pahasti veloissa että ulosottomies ei tee niin pientä takaisinmaksusuunnitelmaa joka mahdollistaisi halvimman mahdollisen vuokrayksiön saamisen toimeentulotuen avulla?
Tuohonpa ne arvaukset loppuvatkin. Valistakaa mua. Mitä syitä nuoren ihmisen pysyvään (>1 kk) asunnottomuuteen voi olla?
Kommentit (8)
asunnottomana ihan siitä syystä, ettei asuntoja yksinkertaisesti ollut vapaana. Kaupunki ei tullut vastaan, koska asunnot olivat pääsääntöisesti vanhuksille ja alkkiksille. Yksityisillä vähän sama tilanne. Asuntoja ei ollut paljoa ja ne vähätkin menivät muille, koska ilmeisesti he eivät halunneet tt-tuella asuvaa vuokralaiseksi (toki ymmärrän sen hyvin, mutta ainakin vuokrat sun muut olisivat hoituneet takuuvarmasti.
Joten punkkasin sitten yhden kaverin luona ja postiosoite oli posti restante.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä se on todennäköisesti helppoa (muistelen siis millaisia tarinoita oli tuossa artikkelissa):
-muuttaa Helsinkiin opiskelemaan muualta
->ei ole ole minkäänlaista kohtuuhintaista asuntoa tarjolla ja päätyy ensin hätämajoitukseen, hätämajoituksesta päätyy kavereiden sohvalle nukkumaan
->henkilö on sen verran kranttu, ettei halua HOAS:in solua huonojen kulkuyhteyksien päästä eikä ole varaa maksaa 600 euron vuokraa opiskelijatuloilla
-> eli ei tarvi olla mikään päihteidenkäyttäjä tai ongelmainen, että päätyy asunnottomaksi
useamman vuoden eteenpäin, kunnes sain yksityiseltä asunnon.
Kaupungilla olin siis jonossa lähes kuusi vuotta. Asuin vanhempieni luona, mutta silti vailla vakinaista asuntoa, koska heillä ei enää ollut velvollisuutta elättää minua. Paperini olivat siis _kiireellisenä_ kaupungin hakemksissa kuusi vuotta, eikä mitään, yhtä ainoaa asuntoa, tarjottu koko sinä aikana. Hakemusta piti pitää vireillä käymällä uusimassa se kuuden kuukauden välein.
En tiedä mistä kiikasti. En ollut huumeissa enkä humalassa, opiskelin ja myöhemmin vakituisessa työssä. Velkaa ei ollut penniäkään.
Näin se vaan on.
Siskoni sai asunnon ennen minua, oli ollut jonossa 3 kuukautta. Mitään muuta eroa tilanteissamme ei ollut.
Eroa meillä oli vain sukupuolessa, joten naurattaa kun kaupungilla sanotaan, että sukupuolta ei oteta huomioon hakemuksissa.
mulla oli sama tilanne paitsi et lisäksi jaoin siskoni kanssa huoneen. Eipä vuosien jonossa ykköstarpeet kaupunkia kiinnostaneet, kun sehän on ihan normaalia et sisarukset jakaa huoneen. Ai täysikäisetkin... Ja tosiaan olen nainen et se siitä sukupuolesta.
No asuntojen huono saantikin kävi mielessä mutta sitten heti ajattelin että ei kai kukaan tuollaista ala 1-2 kk kauemmin hyväksymään... Eli voidaan kai lisätä sitkeys ja periksiantamattomuus listaan sitten? Tai, niin loukkaavalta kuin tämä saattaa kuulostaakin, lamauttava epätoivo tai tietämättömyys vaihtoehdoista tai jopa alitajuinen halu elää kurjasti, ikäänkuin etsien haastetta omaan elämään? Tai ehkä sitten liian moni rakas asuu samassa kaupungissa ja muualla asuminen ei ole vaihtoehto?
Meinaan vaan, ensimmäisen kuukauden jälkeen olisin itse vaihtanut paikkakuntaa, jonnekin mistä saa sellaisen pikkujutun kuten esim. katon pään päälle kohtuuhintaan.
Paikkakunnan suurin vuokranantaja pitäisi kai velvoittaa varoittamaan asunnonhakijaa jos asuntojen saatavuus on hälyttävän huono.
- AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No asuntojen huono saantikin kävi mielessä mutta sitten heti ajattelin että ei kai kukaan tuollaista ala 1-2 kk kauemmin hyväksymään... Eli voidaan kai lisätä sitkeys ja periksiantamattomuus listaan sitten? Tai, niin loukkaavalta kuin tämä saattaa kuulostaakin, lamauttava epätoivo tai tietämättömyys vaihtoehdoista tai jopa alitajuinen halu elää kurjasti, ikäänkuin etsien haastetta omaan elämään? Tai ehkä sitten liian moni rakas asuu samassa kaupungissa ja muualla asuminen ei ole vaihtoehto? Meinaan vaan, ensimmäisen kuukauden jälkeen olisin itse vaihtanut paikkakuntaa, jonnekin mistä saa sellaisen pikkujutun kuten esim. katon pään päälle kohtuuhintaan.
Ei kai kukaan nyt ala paikkakuntaa vaihtaa jos ei siellä mitään työtäkään ole, ja tulevaisuudessakin todennäköisesti huonommin saatavilla kuin pk-seudulla? Sen takiahan täällä moni roikkuu kun toivoo että täältä voisi jotain hommaa edes löytyä itselle, isossa kaupungissa isommat mahdollisuudet.
Useimmat näistä nuorista asunnottomista kun eivät ole onneksi sellaisia että ei olisi lainkaan kattoa pään päällä, vaan moni asuu vanhempien tai kaverien luona. Eli tilanne ei ole riittävän kamala että kuitenkaan lähtisi muuttamaan jonnekin takahikiälle, vaikka varsin epämiellyttävä onkin.
jos vanhemmat antaa olla kotona tekemättä mitään ja ruokaa riittää, pyykit pestään valmiiksi kaappiin niin kukapa sellaisesta hotellihuolenpidosta lähtee pois?
varsinkin kun on varmaan kavereita jotka asuu jo yksin ja on mahdollisesti nähnyt ja kuullut että ei olekaan automaattisesti siistiä ja ruokaa aina kaapissa.
tiedän muutamiakin tällaisia tapauksia, ei mitään muuta syytä miksei voisi muuttaa pois, työt ja kaikki löytyy.
Alue: Aihe vapaa
Vuokra-asunnoista, varsinkin niistä kaupungin edullisista, on ainakin pk-seudulla huutava pula. Yksityisiilä on kyllä tarjolla mutta useimmat vaativat 3 kk vuokratakuut mitä ei nuorella todennäköisesti ole maksaa, ja vuokrat ovat myös työttömille yleensä liian korkeat.