Jos vanhus vuodeosastolla ei enää syö syötettynä, laitetaanko hänet letkuihin?

Ei meillä ole mitään syömispakkoa tarhaa lukuunottamatta.

Vaan aloitetaan ns. passiiviinen eutanasia, elleivät omaiset pistä kovasti vastaan.

Riippuu mikä on johtanut siihen ettei syö. Pitkälle edennyt alzheimerintauti usein aiheuttaa ruokahaluttomuutta.



Tärkeää on pohtia onko tavoiteellista ruokkia muita reittejä, Nenä-mahaletkulla, suonensisäisesti. Vaikuttaako se potilaan ennsuteeseen?

on sanonut, että he eivät pakkosyötä, elleivät omaiset kovasti vaadi. Ja silloinkin yritetään keskustella omaisten kanssa.



Riippuu varmaan tapauksesta myös.

Julma fakta, moni kuolee nälkään.

Mutta jos ajatellaan vaikkapa sairaalan vuodeosastoa, jossa vanhus ollut jo pidempään, ikää paljon ja sairauksia. Pääsääntöisesti laitetaan vanhus tippaan, mutta hoitolinjoista on myös voitu sopia omaisten, hoitajien ja lääkärin kanssa yhdessä niinkin, että tippaa ei laiteta, huolehditaan vain kipulääkityksestä yms ja muut lääkkeet on voitu laittaa tauolle. Vanhusta myös yritetään joka ruokailukerralla syöttää, mutta mikäli se ei onnistu, niin sitten ei. Jos tilanne on jo siinä vaiheessa, että vanhus ei enää todellakaan niele ja on tukehtumis vaara, mikäli suuhun ruokaa laitetaan, on syöttämisen yrityskin parempi jättää.

kirjattiin, että nenämahaletkua ei laiteta ja lyhyt aikainen nesteytys on mahdollinen. Eli kun pissatulehdukset oli välillä tosi rajuja niin niiden aikana nesteytys suoneen, mutta ei muuten.



Eikä niitä suoneen pitkään voi muutenkaan nesteyttää ko suonet ovat jo niin heikot etteivät kestä.

ihmisen kunto jo heikennyt, ruoka ei maistu, ei puhu ja on passiivinen ja ei liiku, tekee alleen ja ikääkin jo yli 80?

ihmisen kunto jo heikennyt, ruoka ei maistu, ei puhu ja on passiivinen ja ei liiku, tekee alleen ja ikääkin jo yli 80?

70-v ko pitäs pistää letkuihin muutamaksi vuodeksi?

lääkärin ja omaisten kanssa. Parasta olisi, ettei laiteta, mutta joillain omaisilla se luopuminen ja läheisensä "nälkään kuoleminen" ovat vaikeita hyväksyä, eli joissakin tapauksissa jos omaiset hankalia niin voi olla että laitetaan. Miksi meidän ihmisten on niin vaikeaa tehdä hoitolinjauksia, kertoa omaisille tai kirjoittaa paperille toiveita siitä, miten hoidetaan jos jotain kamalaa tapahtuu. Omaiset osaavat välillä olla sellaisia, etteivät todella ajattele läheisensä parasta ja vaatimalla vaativat antibiootteja, tippaa, letkuruokintaa, vaikka selvästi potilaalle olisi helpompi päästä pois. Vaikka puhutaan, että saattohoito on surullista, mutta hoitajat jotka tajuavat tilanteen, ovat usein helpottuneita iäkkään, vakavasti tai parantumattomasti sairaan kuolemasta. Vaikeinta on surevan omaisen kohtaaminen.

ymmärtäisin menettämisen tuskan, mutta toivottavasti näin hoitajana osaisin olla järkevä myös silloin jos oma läheinen olisi tuossa tilassa. Ja ruokailuaikoina ruokaa tarjotaan, mutta ketään ei pakoiteta syömään jolloin omaisille ja lääkärille voidaan kuitenkin sanoa, että ruokaa on tarjottu muttei se maistu.

pitäisi mielestäni tipassa antaa ettei kuivu kuoliaaksi. Ruokintaletkuja ei pidä laittaa. Suolaliuos ei pidennä elinaikaa merkittävästi, mutta on inhimillistä kun janoon kuoleminen. Kyllä se rakas pneumonia armahtaa pienen ajan kuluttua

Mitä järkeä siinä nesteytyksessäkään on jos elämä on lopulla? Se neste vain kertyy elimistöön ja turvottaa jalat sekä kädet. Lopulta elimistö ei enää vedä sitäkään. Ja kyllä se suolaliuos pitkittää sitä elämää ja kipuja. Siinä vaiheessa kun ruoka ei enää maistu, tuskin on nälkä/janokaan. Alzheimerpotilaallakin kuitenkin se luontainen suun avaaminen kun ruokaa tulossa (sama kuin vauvoilla) säilyy ja jos pää kääntyy pois tai suu aukeaa vain kerran eikä enempää kun sinne nestettä laittaa, eikö se ole ihan selkeä merkki siitä että elimistö alkaa lopetella eikä enää halua ravintoa? Miksi sitä pitää väkisin sitten sinne suoniin änkeä? Monesti siinä käy niin että vanha ihminen vähentää syömistä kokoajan ja lopulta sitten mikään ei enää mene ja tässä vaiheessa se kuolema alkaa olla jo aika lähellä. Mielestäni ei ole enää mielekästä potilaalle alkaa siinä vaiheessa kanyloimaan mitään. Eläimethän toimivat samalla tavalla (rumankuuloinen vertaus mutta jos vaistoista puhutaan..) Ne lopettavat syömisen ja juomisen kun loppu alkaa olla lähellä. Sillätavalla elimistö vain toimii. Itse olen ollut saattohoidossa töissä ja oli aika järkyttävää kun sinne tuli tavallisilta osastoilta iäkkäitä potilaita joiden omaiset olivat vaatineet esim juuri nesteytystä ja näki että neste oli vain kertynyt potilaiden elimistöön turvottaen kaiken ja tehden entistä kivuliaammaksi olon.