Miten saada 7.-luokkalainen poika lukemaan uskontoa ja historiaa?

lukea uskontoa? Minä olen ehdottomasti koulutuksen kannalla, mutta turhaa huuhaata ei tarvitsisi kenenkään opiskella.



Anna lapsen keskittyä niihin, missä on hyvä ja mitkä kiinnostavat. Ei siihen kukaan kuole, jos ei yläasteella lue into piukassa historiaa. Ole iloinen, että poikaasi ylipäätään vielä kiinnostaa koulunkäynti, voipi olla että vuoden parin päästä tulee ihan muut kiinnostuksenkohteet! :)

ja lähtökohtahan on tietysti se, että nämä ovat oppiaineita, jotka koulussa kuuluu opiskella. Siksi ne opiskellaan, kiinnosti tai ei.



Noin käytännön kannaltahan tässä on kaksi eri asiaa. ENsimmäinen on se, että sun pojallasi ei näytä olevan keskiarvon suhteen mitään hätää, vaikka ei näitä opiskelisikaan, ja sitäpaitsi päästötodistuksen lopullinen uskonnon numero annetaan vasta ysillä ja historian kasilla - ja kun kasilla tulee ne maailmansodat, joita lähes kaikki pojat ovat taistelleet useamman vuoden virtuaalipelikoineilla,, ainakin historiassa ne kiinnostusta yleensä tässä vaiheessa löytyy.



Toinen asia on sitten se, että sekä historian että uskontojen tunteminen on yleissivistystä, joka auttaa saamaan nyky-yhteiskunnasta enemmän irti, ymmärtämään sitä paremmin ja toimimaan siinä fiksummin. Mutta yläkouluikäinen tajuaa tamän vasta, kun se osoitetaan hänelle konkreettisin esimerkein. Eli kun niitä asioita on käsittelyssä (sun kannattaa vähän kysellä, että mitä milloinkin on), niin pyri ohjaamaan keskustelua sinne, että miten nämä jutut näkyvät jokapäiväisessä arjessa teidän ympärillä. Teillä on nyt jotain ameriikan sisällissotia, miettikää kenen perillisiä Obama ja Romney ovat. Mitä se vaikuttaa maailmantalouteen. jne. Maailmanuskonnoista riittää puhuttavaa, etiikasta samoin. Käsinkoskteltavia esimerkkejä omasta arjesta. Mut ei mitään saarnoja, vaan keskustelua ja havaintoja - vaikka hölmöjäkin, kunhan hänen havaintojaan...

Meillä pojalla on hyvä hissan ope, joka näyttää nuorille paljon elokuvia ja dokumentteja. Poika innostui yläkoulusta historiasta ihan eritavalla kuin alakoulussa ja numero nousi seiskasta ysiin.



Uskonto taas tällaisenaan on täysin turha aine, joten en kyllä tiedä miten siitä voisi saada nuoren innostumaan. Ja siinä ei kyllä jää mitään aukkoa sivistykseen jos ei tunne eri lahkoja ja niiden riitelyitä. Lukiossahan sitten tulee tärkeää asiaa muistakin uskonnoista ja uskon että se sitten taas kiinnostaa. Nää kristinuskon peruskamathan on jo puitu alakoulussa ja ne voi opettaa itsekin jos haluaa. Erotkaa kirkosta, niin nuorenne pääsee et-opetukseen, josta on sentään jotain hyötyä.

tekin kirkosta niin säästytte paljolta turhalta.

Uskonto taas tällaisenaan on täysin turha aine, joten en kyllä tiedä miten siitä voisi saada nuoren innostumaan. Ja siinä ei kyllä jää mitään aukkoa sivistykseen jos ei tunne eri lahkoja ja niiden riitelyitä. Lukiossahan sitten tulee tärkeää asiaa muistakin uskonnoista ja uskon että se sitten taas kiinnostaa. Nää kristinuskon peruskamathan on jo puitu alakoulussa ja ne voi opettaa itsekin jos haluaa. Erotkaa kirkosta, niin nuorenne pääsee et-opetukseen, josta on sentään jotain hyötyä.

Ei siellä yläkoulussa ole mitään lahkojen riitoja. Osa homasta on krstinuskon peruskamaa, eli esim miten seurakunta palvelee perhettä, mitä toimintaa on eri elämänvaiheissa ja mitä on etiikka. Seiskalla kurssiin kuuluu perusasiat maailmanuskonnoista etkä kai säkään voi väittää,e ttei Nyky-Suomessa tai Nykymaailmassa globaalisti ole ihan hyödyllistä tietää perusasioita siitä, mihin islamissa uskotaan, miten hindut ja kungfutselaiset ajattelevat ja miksi paavilla ei ole juuri sananvaltaa Venäjän kirkossa...

Uskonto taas tällaisenaan on täysin turha aine, joten en kyllä tiedä miten siitä voisi saada nuoren innostumaan.

Ainakin minun lasteni koulussa käsiteltiin juuri 7. luokalla maailmanuskontoja. Itse asiassa kristinuskosta ei taidettu puhua koko vuonna juuri mitään. Minusta nykyisin kuuluu jo yleissivistykseen tietää perusasiat muista suurista uskonnoista. Esim. omassa työssäni yliopistolla joutuu jatkuvasti tekemisiin muiden uskonnon edustajien kanssa.

Ennen kuin kysyn lisää niin haluaisin tarkentaa miten nämä seiskaluokan todistuksen numerot vaikuttavat päästötodistukssen.



Lasketaanko päättötodistukseen numero joka luokan kevättodistusten mukaan vai ainoastaan viimeisten luokkien numero?



Lainaus kolmoselta:



"sitä paitsi päästötodistuksen lopullinen uskonnon numero annetaan vasta ysillä ja historian kasilla"



Vastauksia on saattanut tulla tällä välin kun vastasin.

Jatkan edelleen kysymystä miten saada lapsi lukemaan reaalia?



Tai miten helpottaa realiaineiden opiskelua?



ap

Periaatteessa niissä otetaan huomioon aikaisempi kehitys. Kuitenkin viimeistä vuotta painotetaan huomattavan paljon.



Tämä tietysti tarkoittaa viimeistä vuotta kunkin aineen kohdalla. Joitain aineita ei ole enää seiskan jälkeen ja silloin ysillä päästötodistukseen tulee seiskan numero.(TÄllaisia aineita ovat köksä, käsityöt, musiikki, kuvaamataito - vaikka näitä ottaisi valinnaisiksi, seiskalla loppuneen pakollisen ja yhteisen osuuden numero jää todistukseen valinnaisen lisäksi. Historian kurssit taas loppuvat kasilla, joten siitä todistukseen jää kasiluokan lukuvuositodistuksen numero. Uskonto loppuu vasta ysillä, joten sen numeroita on vuosi kauemmin aikaa kohentaa.

Ja ihan ne samat kuin uskonnonopetuksessakin. Samoin myös kristinuskon perusjutut. Lisäksi uskontoja pohditaan eri näkökohdista ja aivan varmasti oppilas saa siitä paljon enemmän kuin tavisuskontotunneilta. Kummipojan äiti just päivitteli millaista pojan uskonnon opetus on. Oli pitkät muistiinpanot ja monisteet esim. lessulahkon toiminnasta, ei kai ne ketään muita nuoria kiinnosta kuin lessuja itseään, jos heitäkään. Varsinaista yleissivistystä :D



Ja ihan varmasti uskonnon numero on se viimeinen mikä vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen. Ja jos keskiarvo on 8,8 niin mitä ihmeen aihetta sitä on vieläkin nostaa??? Tuohan on loistava, ei mitään turhaa stressiä pojalle jostain uskonnosta!

"seiskalla loppuneen pakollisen ja yhteisen osuuden numero jää todistukseen valinnaisen lisäksi."

Periaatteessa niissä otetaan huomioon aikaisempi kehitys. Kuitenkin viimeistä vuotta painotetaan huomattavan paljon.

(TÄllaisia aineita ovat köksä, käsityöt, musiikki, kuvaamataito - vaikka näitä ottaisi valinnaisiksi, seiskalla loppuneen pakollisen ja yhteisen osuuden numero jää todistukseen valinnaisen lisäksi.

Eli se hissan numero tulee päästötodistukseen. Ysillä nimittäin tulee yhteiskuntaoppi.

"seiskalla loppuneen pakollisen ja yhteisen osuuden numero jää todistukseen valinnaisen lisäksi."

Periaatteessa niissä otetaan huomioon aikaisempi kehitys. Kuitenkin viimeistä vuotta painotetaan huomattavan paljon.

(TÄllaisia aineita ovat köksä, käsityöt, musiikki, kuvaamataito - vaikka näitä ottaisi valinnaisiksi, seiskalla loppuneen pakollisen ja yhteisen osuuden numero jää todistukseen valinnaisen lisäksi.

Esimerkiksi kuviksen pakollinen osuus loppuu seiskalla. Yhdeksännen luokan päästötodistukseen tulee siis seiskaluokan numero. JOS otat kuviksen valinnaiseksi 8-9 -luokille, ysiluokan todistuksessa näkee SEKÄ pakollisen kuvaamataidon numero sieltä seiskaluokalta ETTÄ valinnaisen kuvaamataidon numero ysiluokalta.

Ja se hissannumero tosiaan tulee kasiluokalta.

auttaa se, että aihe tehdään jotenkin eläväksi. Tähän voi auttaa esim. aihealueita sivuavat fiktiiviset teokset - elokuvat, romaanit tai jopa sarjakuvat.



Hienointa olisi tietenkin mennä paikanpäälle esim. museoihin, historiallisille tapahtumapaikoille (siis voidaan puhua myös kristinuskon historiallisista tapahtumapaoioista), mutta tämä on tietenkin kallista.



Kannattaa myös muistaa, että yläasteella teoriaa on vähän - eli asiat on helppo syöttää lapselle esim. tuon fiktiivisen materiaalin ohessa.



Tärkeää on kuitenkin muistaa, että koulussa opitaan myös oppimaan eli töitä pitää tehdä silloinki kun ei huvittaisi. Tulvissa opinnoissa törmää väistämättä pakko suorittaa- kursseihin ja sillion pitäisi olla valmiudet opisekella, vaikka ei kiinnostaisi.

Tästäkin olen samaa mieltä ;-))

ap

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että koulussa opitaan myös oppimaan eli töitä pitää tehdä silloinki kun ei huvittaisi. Tulvissa opinnoissa törmää väistämättä pakko suorittaa- kursseihin ja sillion pitäisi olla valmiudet opisekella, vaikka ei kiinnostaisi.