Mitä tekisit tässä tilanteessa: alle 3v lapsi,exä tekee henkistä väkivaltaa joka yhteydenotolla.
Lapsi on isällään jokatoinen vloppu pe-ti ja välillä viikolla päiväkylässä. Eli lapsen asioista joutuu lähes joka viikko puhumaan (mitä nyt ex suostuu puhumaan) koska lapsi ei osaa itse kertoa että mitä isän kanssa teki ja jos on ollut jotain tarhasta hakiessa tms. Yhteishuoltajuus on. Ero henkisen ja fyysisesn väkivallan vuoksi. ex mies edelleen JOKA viestiin/puheluun/kasvokkain tapaamiseen vetää henkistä väkivaltaa,haukkuu ja ivaa. miten toimisit?
Kommentit (17)
olen alkanut käyttämään yhteydenpitona tekstiviestiä, mutta nyt hän alkanut haukkumaan minua siten..joskus laittaa pitkiä viestejä ja kertoo kuinka inhoo mua jne..en ota muutoin yhteyttä kuin lapsen asioissa,eikä puhuta muusta. Olemme pitäneet linjan että ilmoitan jos lapsi sairastuu tai jos tapahtuu jotain merkittävää esim päiväkodissa tai muutenkin..pitäisikö jättää nämä väliin ja pysyttäytyä vain tapaamisten sopimiseen. Tekisi mieli sanoa viikolla kun hän haluaa lasta kylään että meillä on muuta..se olisi taas lapselta pois?
Erostanne ei ilmeisesti ole vielä kovin pitkä aika, 2 vuotta max...? Tässä sulle muutama vinkki. Älä reagoi miehen käytökseen millään tavoin, ole täysin neutraali ja viileä vaikka kuinka innostuisi solvaamaan. Yleensä tuon tyyppiset miehet vain nauttivat ja innostuvat jos näkevät sinun loukkaantuvan/hermostuvan. JOs yrittääkin vielä fyysistä väkivaltaa, heti ilmoitus poliisille ja tieto lastensuojeluviranomaisille. Voit myös tehdä rikosilmoituksen solvaavista viesteistä mitä olet exältäsi saanut.
tosin tuo perseilijä on miehen ex. Yksikään yhteydenotto ei ole sujunut hyvin sen jälkeen, kun mies muutti minun kanssani yhteen. Katkeruus... jos miehellä ei ole varaa heittää pariasataa euroa johonkin lapsen ulkoiluvaatteeseen, niin johan tulee kommenttia "sä vaan käytät kaikki rahat siihen huoraan".. Plaah
Että hoidat kaiken yhteydenpidon s-postilla tao tekstareilla. Tai hommaatte ihan reissuvihon, johon kirjoitatte. Ajatuksena se että kaikki "sanomiset" on sitten mustaa valkosella. Ja kaikki kannattaa tallentaa.
Tapaamiset pitää sopia kerralla niin kuntoon, ettei niissä enää ole mitään lisäsovittavaa. Tämän jälkeen yhteydenpidon voi lopettaa.
ja sit joustavasti viikolla päivä kyläilyjä..mutta toi on kyllä totta,että sit vois lopettaa yhteyden pidon. Mä oon varmaan jotenki hysteerikko äiti,mutta tahtoisin tietää miten esim.vloppu on menny,lapsi kun on pieni eikä osaa kertoa.Ap
Haluatko tiedottaa exällesi lapsen asioista ja kysellä häneltä asioita, joita ilman voit mainiosti elää (ja tuskin hän edes vastaa kysymyksiisi), vai haluatko päästä eroon henkisestä väkivallasta.
Minulle tuo valinta ei olisi vaikea.
Puhuu täältä etä-isi... Pojan äiti hirviö, en saa mitää positiivisia puheiluita koskaan poikamme ollessa äidin luona. Sieltä tulee raivopuheluita, "kuuntele nyt taas tuota, tuollainen se on... jo tulepas ja potkaisepa vielä. Ei ole minun syy jos hän itse valitsee että saa tukkapöllyä....". Joku varmaan kommentoi tätä takaisin mutta meillä täällä isin luona näitä ei ole, ja tiedän lastensuojelulain, työskentelen alalla. Harmittaa vetää äiti pois pojalta mutta eihän tuollaista voi/saa hyväksyä että tulee sitä fyysistä väkivaltaa, tukistaminen yms.Vai mitäs olette kanssakasvattajat mieltä kuinka suhtautua... Silloin kun poikani on luonani pyrimme soittamaan hänelle aina kun jotain mukavaa, myös hänen mieleistään ja toiveittensa mukaista on tapahtunut... Itse en sitten saa kyllä kuulla kuin noita negativiisia puheluja :-((
ps. "sanoin pojallesi että menepä isäsi luokse raivoamaan, kiukuttelemaan ja VITTUILEMAAN" Nämä kirjaimellisesti tämän naisen sanat
joudumme olemaan keskenämme tekemisissä lapsen vuoksi. Oletan, että sekä sinä että minä haluamme lapsen parasta.
Lapselle olisi parasta, jos kykenisimme aikuisiin väleihin emmekä vittuilisi toisillemme emmekä sotkisi lasta mukaan riitoihimme.
Olemme eronneet, asia ei muuksi muutu huolimatta siitä, kuinka kommunikoimme keskenämme. Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa, mutta lapsemme on syytön tulehtuneisiin väleihimme.
Pystyisitkö käyttäytymään kuten aikuinen? Jos et, mitä ehdotat?
Puhuu täältä etä-isi... Pojan äiti hirviö, en saa mitää positiivisia puheiluita koskaan poikamme ollessa äidin luona. Sieltä tulee raivopuheluita, "kuuntele nyt taas tuota, tuollainen se on... jo tulepas ja potkaisepa vielä. Ei ole minun syy jos hän itse valitsee että saa tukkapöllyä....". Joku varmaan kommentoi tätä takaisin mutta meillä täällä isin luona näitä ei ole, ja tiedän lastensuojelulain, työskentelen alalla. Harmittaa vetää äiti pois pojalta mutta eihän tuollaista voi/saa hyväksyä että tulee sitä fyysistä väkivaltaa, tukistaminen yms.Vai mitäs olette kanssakasvattajat mieltä kuinka suhtautua... Silloin kun poikani on luonani pyrimme soittamaan hänelle aina kun jotain mukavaa, myös hänen mieleistään ja toiveittensa mukaista on tapahtunut... Itse en sitten saa kyllä kuulla kuin noita negativiisia puheluja :-((
ps. "sanoin pojallesi että menepä isäsi luokse raivoamaan, kiukuttelemaan ja VITTUILEMAAN" Nämä kirjaimellisesti tämän naisen sanat
Auttaisikoo jos nauhoittaisit puheluita ja vaatisit niiden perusteella valvottuja tapaamisia.
juuri tänään päädyin tuohon nauhoittamiseen..........
Laitapas vielä esimerkki, niin nähdään oletko todella herkkänahkainen vai onko tuo oikeastikin henkistä väkivaltaa.
Kun lapsi on isällään, niin isä hoitaa, kun sulla, sä hoidat. (Vain jos jotain pahoinpitelyepäilyä tmv. niin asia on monimutkaisempi)
mitä on tehty, mitä syöty tms eksältään?
Toivottavasti se lapsi pian oppii puhumaan.
ai mitä todisteita.... no jos mm. läksyjen teko ei onnistu niin poikani saa valita tekeekö läksyt vai ottaako selkäänsä... "sehän on hänen oma valintansa, tekeekö läksyt vai haluaako piiskaa vai tukkapöllyä..."
kun mukaan tulee jotain asiaan kuulumatonta, luuri kiinni tai poistut paikalta. Et ainakaan lähde mukaan haukkumiseen yms.