Miten mä saan ton lapsen nukkumaan?

Vauva nukkuu omassa sängyssä vanhempien makuuhuoneessa ja on pulloruokinnalla.

Kuulostaa ihan siltä, että korvissa on painetta, joko tulehduksen tai hampaiden tulon vuoksi. Ootteko kokeilleet antaa särkylääkettä?



Meillä vauva on sairastanut nyt peräkkäin kolme korvatulehdusta tasan noilla mainitsemillasi oireilla - flunssaa tai kuumetta ei ole ollut, mut silti korvassa on ollut tulehdus.

Mitään muuta uutta ei olla aloitettu kun maistelemaan pikku hiljaa soseita, mutta sekin puolen päivän aikaan. Voiko se muka vaikuttaa noin rajusti yöuniin?

Voi vaikuttaa. Nimittäin meidän allerginen lapsi oireili vain yöheräilyillä sopimattomiin ruokiin (tai pyllyn reiän ympärys oli myös kirkkaan punainen).

Kokeile jättää kiinteät vielä hetkeksi pois ja seuraa paraneeko tilanne. Jos se auttaa niin sitten aloitat muilla ruuilla uudestaan ja kokeilet yksi aina kerrallaan mistä tulee yöheräilyjä ja mistä ei.

Meillä yhdelle aiheutti ongelmia porkkana ja maito, toiselle peruna ja tomaatti. Eli aiheuttaja voi olla mikä vaan joten tarkkana kokeilemaan. Ja aiheuttajia on usein monta eli tarkkana saa olla.

Jos kiinteiden poisjättö ei auta niin käytä lasta lääkärissä niin tarkistavat ainakin korvat.

Tsemppiä ja jaksamista.

Ollaan tosiaan keretty maistelemaan porkkana-perunasosetta ja maissisosetta, yhteensä viikon ajan. Täytyypi siis kokeilla josko tuo noiden pois jättäminen auttaisi.



Ei tullut pieneen mieleenkään, että soseiden aloitus voisi vaikuttaa noin. Ja tuosta korvatulehduksestakin olen kuullut vain, että harvemmin tuon ikäisillä on korvatulehduksia.



Aina sitä oppii uutta, vaikka on jo toinen lapsi kyseessä. Esikoinen kun oli ja on edelleen helppo tapaus nukkumisien kun syömisienkin suhteen :)



-ap

Ei ole olemassa yhtä oikeaa paikkaa, jossa vauvan pitäisi nukkua. Paras järjestely on sellainen, missä kaikki perheenjäsenet saavat riittävästi lepoa.



On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.



Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.



Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä



Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille.



Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle.



Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin.



Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä.



Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.



Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.



Enemmän unta perhepedissä



Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.



Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.



Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat



Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.



Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.



Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.



Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.



Unikoulu ei ole hyväksi lapselle



Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.



Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.

mutta se ei sopinut pidemmän päälle meille, kaikki nukkuivat ahtaasti ja huonosti ja vauva heräili meidän vanhempien kääntyilyihin. Paremmin alkoi nukkumaan kun pääsi omaan sänkyynsä. Nykyään alkaa heti kikattelemaan jos näkee minut, joten tuskin siirrytään takaisin perhepetiin vaikka helpottaisi itseä sillä, ettei koko ajan tarvitsisi nousta sängystä ylös.



Pyrin muutenkin yöllä hoitamaan syötöt mahdollisimman vähällä hälyllä, en laita valoja päälle enkä lepertele, ettei vaan vauva enempää piristy. Yö on meillä nukkumista varten (tai siihen ainakin pyrin :D), päivällä seurustellaan, leikitään ja ollaan lähekkäin :)



-ap

ettei sun tarvi nousta sängystä.



Ja korvatulehdus voi kyllä olla vaikka kuukauden vanhalla vauvalla.



Heräily taas voi johtua ihan mistä vaan. Meidän esikoinen on aistiherkkä, joten se heräili aikuisten kuorsaukseen tai ulkoa tuleviin ääniin, ja sitä heräilyä saattoi sitten olla vaikka puolen tunnin välein.



Kolmas lapsi taas oli allerginen, ja lähinnä oireina oli tuo yöheräily.



Ja sitten mahdollisuuksina on vielä nuo sairastamiset, hampaat, kehitysvaiheet (fyysiset ja henkiset), jne.