Huhhuh, jos yhtäkkiä yllättäen syntyisi tämän näköinen lapsi
Kommentit (10)
että mitenhän sitä itse suhtautuisi jos tosiaan syntyisi tuommoinen. Ensimmäinen ajatukseni oli että toivoisin melkein että kuolisi pian pois. Toisaalta, kun se lapsi kuitenkin siinä olisi ja eläisi ja hengittäisi, niin mahtaisikohan sitä kuitenkaan pystyä niin ajattelemaan vai toivoisiko sitä sittenkin lääkäreitä tekemään kaikki mahdollinen lapsen pelastamiseksi, sittenkin vaikka kaikki ne operaatiot tuottavat lapselle suurta kipua ja stressiä eikä lapsesta silti tule todennäköisesti kovin normaalia.
Mä tuskin abortoisin down-sikiötä, mutta jos tällainen löytyisi kohdusta 100% varmuudella, niin abortoisin.
Jos taas tietämättäni tulisin synnyttäneeksi tällaisen, toivoisin kyllä kovasti että kuolisi pois. En pysty mitenkään uskomaan, että elämä voisi olla ihmisarvoista jos on noin epämuodostunut, enkä välttämättä sen vuoksi pystyisi motivoitumaan hankkimaan suuria määriä rahaa tällaisen lapsen hoitoa ja leikkauksia varten (varmasti Kela ei kaikkea korvaisi kuitenkaan). En myöskään haluaisi sitoa itseeni lapseen niin kokonaisvaltaisesti kuin tässä tapauksessa vaadittaisiin.
Yrittäisin varmaan kieltää lääkäreitä elvyttämästä, jos lapsi heikkenisi ja olisi vaarassa kuolla. Jäin miettimään, olisiko se laillinen teko vai olisiko lääkäreiden pakko tehdä kaikkensa hengen säästämiseksi.
En voi kuin toivoa tuolle lapselle ja hänen kaltaisilleen apua ja kaikkea hyvää tässä elämässä!!! Toivottavasti he saavat kaiken mahdollisen avun, ovat maailman vahvimpia henkisesti, kohtaavat vain elämässään vain puhdas sydämisiä hyviä ihmisiä, heidän elämänsä täytyy hyvästä. Myös heidän perheilleen, läheisilleen ja ystävilleen toivon kyvyn toimia tilanteessa nyt ja aina oiekin, ja kaikkea hyvää.
että synnytin tuollaisia ja vastaavia muita epämuodostuneita olentoja. Joka yö sama juttu, milloin tuli epämuodostuneita lapsia, milloin jopa pelkkää jauhelihaa tai vaikka skorpioneja sieltä unissa. Ahdisti hieman synnytys kun oli jo kuukausikaupalla öisin visioinut "hirviölapsia".
Joillekin niitäkin kuitenkin syntyy.
että mitenhän sitä itse suhtautuisi jos tosiaan syntyisi tuommoinen. Ensimmäinen ajatukseni oli että toivoisin melkein että kuolisi pian pois. Toisaalta, kun se lapsi kuitenkin siinä olisi ja eläisi ja hengittäisi, niin mahtaisikohan sitä kuitenkaan pystyä niin ajattelemaan vai toivoisiko sitä sittenkin lääkäreitä tekemään kaikki mahdollinen lapsen pelastamiseksi, sittenkin vaikka kaikki ne operaatiot tuottavat lapselle suurta kipua ja stressiä eikä lapsesta silti tule todennäköisesti kovin normaalia.
töissä ja olen hoitanut useampaakin todella epämuodostuneena syntynyttä lasta. Jokainen heistä on ollut vanhemmilleen maailman rakkain lapsi ja päiväkodin henkilökuntakin on kiintynyt heihin kovasti. Ihania lapsia. Osa heistä on ollut normaaliälykkäitä, osa hitaammin kehittyviä. Kaikki ihania ihmisiä rujosta ulkonäöstään huolimatta. Kun yhden heistä tapaa ei voi enää kuvitellakaan aborttiajatuksia.