Lue keskustelun säännöt.
Liika valvominen ja mielenterveys
04.04.2012 |
Vauva 9 kk on ollut kipeenä ja valvottanut joka ikinen yö, niin että pisimmät yöunet on olleet rikkonaiset 5 tuntia yhtenä yönä. Miten tällasta pitäisi jaksaa?
Oon ihan poikki, joudun yksin hoitamaan vauvan yöllä kun mies ei herää / jaksa nousta hoitamaan lasta. Menetän jo hermoni ja huudan lapselle ja rehellisyyden nimissä pelkään että teen jo kohta jotain lapselle kun en jaksa.
Syynä tähän valvomiseen on siis se kun pieni on ollut kipeänä. Yleensä nukkuu yöt hyvin, syö pari kertaa vielä tissiä mutta muuten nukkuu, vieressä osan yötä. Mä kestän unenpuutetta näemmä tosi huonosti. Musta tuntuu että tuun hulluksi.
Miten tällasta jaksaa?? Just äsken kilahdin lapselle ja revin sen poikkeuksellisesti olkkariin, räväytin valot päälle ja levitin lelut lattialle ja keitin itselleni kahvit. Hereillä oon ollut jo yhdestä alkaen... Nyt päätin että valvotan tota vekkaria samperi ainakin viiteen asti. Ja ite vedän kahvia jotta jaksan...
Pahinta on stressi mitä tää aiheuttaa kun pitäis pystyä luomaan samalla (opiskelen) ja mulla on hommat pahasti jäljessä jo muutenkin.
Nyt mä en enää jaksa. Jos teillä on jotain apukeinoja miten kestää väsymystä niin otetaan vinkkejä vastaan. Ja miten saada 9-kuinen nukkumaan kun ei osaa itsekseen nukahtaa niin siitäkin mielelläni kuulisin... Äidin tassuttelu on yhtä tyhjän kanssa. (ja mulla on siis ennestään yksi -erittäin helppo- lapsi joten en oo ekaa kertaa vauvan kanssa)
*haukotus ja vitutus*
Kommentit (9)
Liika valvominen ja mielenterveys.........Tämäkin viestisi on kirjoitettu 02:50 joko mielenterveytesi alkaa järkkymään?
24/7 nettielämää 365 päivää vuodessa !!! Et ole vuosiin nukkunut..millä ihmellä pysyt valveilla ja jaksat nöpytellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa kun eka lapsi oli vuoden, eli opiskella ym. En jaksanut, pidin välivuoden. Voisitko ajatella tekeväsi niin? Yks stressi vähemmän. Lapsi kuitenkin tärkeempi ja oma jaksaminen.
Jokin tekstissäsi mättää. Et tunnu voivan hyvin. Miten jakselet päivisin? Mieliala?
Tarvisit kyllä apua. Vauva tarvii sinua ja miestäsi. Ei tahallaan sinua valvota. Jos miehestä ei apua, pitänee keksiä jokin muu ratkaisu.. Voimia sulle!
Jos mies ei herää yöllä niin katsoisiko lasta päivällä että saat nukuttua enimmät velat pois? Tai voitko pyytää jotain muuta ystävää tai vaikka mummoa käymään vauvan kanssa vaikka lenkillä jos ei niin kipeä tai muuten katsomaan lasta että saat hieman nukkua?
Tilanne on teillä kuitenkin ilmeisesti väliaikainen? senkin voimalla varmaan jaksaa kun tietää ettei se loputtomiin kestä!
Itse kärsin univajeesta 8kk ennenkuin sain miehen ymmärtämään että minunkin pitää saada välillä kunnolla nukkua, olin silloin jo aivan sekoamispisteessä =(
Lämmin kylpy illalla ennen nukkumaanmenoa. Kokeilepa antaa vauvalle yks sun paidoista unirätiksi, jotain mikä tuoksuu sinulta. En tiedä toimiiko mutta lämmitä vauvan sängyn patjaa juuri ennen tämän nukkumaanmenoa, vaikka omalla kropallasi. Mukavampi mennä lämpimään sänkyyn nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt isot pyörät pyörimään!
-Mieheltä vaaditaan nyt panostusta tuohon valvomiseen. Edes osan yötä, että saisit muutaman tunnin yhtäjaksoisen pätkän.
-Nuku päikkäreitä.
-Kerro neuvolassa, että olet katkeamassa ja sekoamassa, vaadi perhetyöntekijä auttamaan sua. Se vois viedä vaikka lapset aamulla ulos, niin saisit nukkua sen aikaa. Kerran viikossa, tai jopa useammin!
-Hankkikaa siivooja.
-Onko isovanhemmista apuja? Pyydä heiltä lastenvahtiapuja, tai ruoanlaittoapuja.
-Opiskelut jäihin siksi aikaa, että saat itsesi tolpillesi.
Tiedän niin, mistä puhut. Aloin itsekin pelätä, että mulla vaan filmi katkee, ja voin sen aikana tehdä jotain pahaa lapsille. Valvominen tekee ihmisestä aivan zombin! Vaadi apua, et jaksa yksin pitkään!
Minkä ikäinen esikoinen on? Laita se "videovalvontaan" ja nuku itse sohvalla. Käytä KAIKKI liikenevä aika nukkumiseen, sillä selviää aina seuraavaan hetkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli se valvottaminen lienee aika turhaa. Laita päikkäreille ja ota unet itsekin, jaksat paremmin.
Mä olen vähän huono muuten neuvomaan tuossa jaksamisessa, nytkin tässä kirjottelen oltuani yövuorossa viime yönä klo 21-07, enkä ole nukkunut vielä yhtään. Vieressä touhuaa 3- ja 1-vuotiaat lapset, ja tehdään just uloslähtöä. Nukun sitten heidän kanssaan puolilta päivin kolmisen tuntia, ja toiset torkut kun mies tulee töistä. Eli ilmeisesti jaksan itse aika hyvin, mutta ymmärrän, että kaikki eivät jaksa (kuten eivät vuorotyötäkään).
Sen vinkin voin antaa, että lähde ulos, vaikka olisit kuinka väsynyt. Ulkoilu auttaa aina jaksamaan, ja sen jälkeen on paljon virkeämpi olo, niin kropassa kuin pään sisälläkin.
Kun vauva paranee, niin elama palaa entiselleen. Ja sitten pistat miehesi valvomaan seuraavan yon, tai ilmoitat etta mies saa kustantaa lapsenvahdin yhdeksi yoksi etta saat nukuttua. Miehen vastuulla ne lapset ovat yhta paljon kuin sinunkin.
Hoida ensin sairaudet pois ja mieti sitten vasta unikouluja.
Tsemppia!