Olenko ainoa? Syöminen on naurettavaa ja noloa puuhaa.

:o)

jos kyse ei ole ulkonäöllisistä seikoista (sinulla on ylipainoa tai anorektista tuastaa), niin kuulostaa sangen freudilaiselta ajatukselta eli siltä, mitä sinulle on tapahtunut, kun oraalinen vaihe on kehittynyt...

Itsekin syön mieluiten yksin. Tosin nykyään syön päivällisen perheen kanssa, että lapset saavat " normaalin" mallin. Mutta totta on, että ruoka maistuu kaikista parhaimmalle ja on helpointa syödä yksin.

en ole ylipainoinen enkä anorektikko.

en ole mitenkään perhtynyt freudilaisuuteen, mutta freudihan uskoo, että lapsella on eri kehittymisen vaiheet varhaislapsuudessa. Jos silloin menee jotain vikaan, niin se heijastuu aikuisuuteen asti.



Esim. parivuotiaalla on anaalinen vaihe. Siksi lasta ei tämän vuoksi saisi opettaa potalle, koska tämä anaalinen vaihe häiriintyy ja voi aiheuttaa vaikka mitä.



Se kaikista enimmäinen vaihe on oraalinen vaihe, koska vauva vain imee ja saa mielihyvää sitä kautta. Jos siinä on häiriöitä, niin se heijastuu kaikkeen suun kautta tulevaan isompana.



Freudilaisuudestahan ollaan montaa mieltä...

Olen kyllä ollut koko ikäni masentunut, joten mistäpä sen tietää.

Esim. parivuotiaalla on anaalinen vaihe. Siksi lasta ei tämän vuoksi saisi opettaa potalle, koska tämä anaalinen vaihe häiriintyy ja voi aiheuttaa vaikka mitä.



Vai että oikein vaikka mitä! Tosiaan, et taida olla kovin perehtynyt...



: DDD

" Esim. parivuotiaalla on anaalinen vaihe. Siksi lasta ei tämän vuoksi saisi opettaa potalle, koska tämä anaalinen vaihe häiriintyy ja voi aiheuttaa vaikka mitä."



Mutta jos tästä kakkaamisesta ym. tekee likaista ja yököttelee ja suhtautuu siihen kuin maailman inhottavimpaan asiaan ja on niin kuin lapsikin olisi saastainen esim. jos vahinko tulee housuihin jne. Sillon saattaa lapsi kokea lopun elämäänsä likaisuuden ja häpeän tunteita aivan luonnollisesta asiasta. Jos tässä anaalivaiheessa lapsi kokee näitä likaisuuden tunteita vanhempien taholta, lapsesta voi tulla esim. todella, todella pedantti ihminen.

Eli jos asiaan suhtautuu aivan luonnollisesti, sillon ei ole hätää. Eli pottalle opettamisella ei ole mitään merkitystä, ellei siitä tehdä inhottavaa kokemusta.

Sori, lukihäiriö näyttää vaivaavan. Totta kai lapsen saa " opettaa" potalle, minun piti siis kirjoittaa, että lasta ei saa " Pakottaa" potalle.



Ap: nämä ovat asioita, joita ei ehkä voi koskaan selvittää. Mitä voisi olla tapahtunut alle vuoden ikäisenä juuri oraalisessa kehitysvaiheessa? Tai ehkä Freud ei ollutkaan oikeassa.

Oraalisen vaiheen laiminlyönnit saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että ihminen on epäileväinen ja ajattelee aina kaikesta pahinta mahdollista. Oraalinen vaihe jättää jälkensä ihmiselle kehittyvään perusluottamukseen, joka tietysti heijastuu myös aikuisen uskonnollisuudessa

tervemenoa sitten hedelmöityshoitoihin kun alat lasta hankkia kun naisen keho ei jostain syystä toimi normaalisti ilman ruokaa..



anorektikot on RUMIA luuviuluja!!

Oraalinen vaihe kestää syntymästä suunnilleen ensimmäisen ikävuoden loppuun. Tällöin tyydytyksen saaminen ja viettienergian purkaminen tapahtuu suun kautta, vaikkakin pikkulapsen koko ruumis ottaa vastaan kosketusaistimuksia, jotka ovat tärkeitä hänen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselleen.





Oraalisessa vaiheessa tyydytyksen saaminen tapahtuu imemisen kautta. Lapsen persoonallisuus lähtee kehittymään sen vuorovaikutuksen avulla, joka liittyy ravinnonsaamistilanteeseen sekä siihen fyysiseen kontaktiin, joka sisältyy kaikkeen lapsen hoivaamiseen. Lapsen kyky tehdä havaintoja on rajoittunut, ja hänen maailmansa on kokonaisvaltainen. Lapsen ravinnontarve, sen tyydyttäminen, ja tätä seuraava miellyttävä tunne ovat kaikki yhtä ja samaa miellyttävää kokonaisuutta. Tähän liittyy myös se ihminen, joka on tullut tyydyttämään hänen tarpeensa, sekä myös lapsi itse. Vastaavasti tarpeen tyydyttämättä jättäminen ja jännityksen jatkuminen ovat yhtä ja samaa epämiellyttävää kokonaisuutta. Lapsi ei alkuvaiheessa erota edes itseään omaksi erilliseksi olennoksi, eikä hänellä ole kykyä erotella tunnetiloja fysiologisista aistimuksista.





Tämän kehitysvaiheen tärkeitä vaatimuksia ovat lapsen ihmissuhteiden ja ympäristön riittävä pysyvyys ja riittävä oraalisen tyydytyksen saaminen. Tänä aikana kehittyvät lapsen perusluottamuksen tai perusepäluottamuksen juuret. " Hyvän kokonaisuuden" vallitessa kehittyy perusluottamus siihen, että ulkomaailma on hyvä, mikä samalla merkitsee, että lapsi itse on hyvä. Pysyvyys on edellytys lapsen minäkäsityksen muodostumiselle.





Psykoanalyyttinen teoria on ns. virstapylvästeoria. Tämä tarkoittaa, että kehitys etenee kumuloituen: edellisen kehitysvaiheen onnellinen läpikäyminen on aina seuraavaan vaiheeseen siirtymisen edellytys. Mitä varhaisemmalla kehitystasolla käyriö syntyy, sitä vakavampi se siis on. Oraaliseen tyydyttämättömyyteen pohjaa Freudin mukaan depressio. Egopsykologi Kernberg esittää, että psykoosin, rajatilan ja vakavampien luonnevaurioiden juuret ovat tämän ensimmäisen ikävuoden riittävien kehitysedellytysten puuttumista

kyllä osa terapeuteista uskoo, että jos imemisen tarve ei tyydyty, niin se heijastuu tulevaisuudessa syömishäiriöinä. Jotkut jopa väittävät, että se heijastuu tupakoitsijoihinkin: ihmisellä, joka ei sitten millään pysty lopettamaan polttamista, on oraalinen vaihe mennyt pieleen. Eli tutti otettu väkisin pois tai jotain.. (No, tietääkseni Freud ei kyllä ollut tätä mieltä).



5

Vierailija:

tervemenoa sitten hedelmöityshoitoihin kun alat lasta hankkia kun naisen keho ei jostain syystä toimi normaalisti ilman ruokaa..

anorektikot on RUMIA luuviuluja!!

olen hyvinkin perehtynyt asioihin. Tarkoituksenani ei ole väittää mitään, minä vain referoin, mitä eri suuntaukset ajattelevat ja uskovat.



5

Mutta hyvä, että korjasitkin jo asian.

Mua oikeesti melkein ällöttää katsoa kun ihmiset syö, se on jotenkin vaan tosi vastenmielistä. Ja, mulla ei ole syömishäiriötä, olen ihan normaalipainoinen (57kg/166cm), eikä lapsuudessakaan tiettävästi ole mitään traumoja ollut. Jotenkin vaan toi syöminen on tosi ällöttävän näköistä.