Lue keskustelun säännöt.
Mä en pääse koskaan harrastuksiin tms..
18.10.2011 |
Olen kotiäitinä ja mieheni on töissä alkuiltaan saakka. Sen jälkeen syö, lukee lehteä, eikä todellakaan jaksa eikä halua hoitaa lapsia. Jos lähden käyttämään koiraa pihalla niin siitäkin mies usein mussuttaa, että enkö voisi ottaa jotain lasta mukaan. Olen ollut omassa iltamenossa viimeksi 2 vuotta sitten (iltamenoksi siis lasken parinkin tunnin poissaolon).
Kommentit (15)
ota ero tai laita se ukko ojennukseen, äläkä täällä valiat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi miehesi ei halua olla omien lastensa kanssa? Halusiko hän lapsia?
Sun pitää vaan lähteä ja jättää ne keskenään. Miehellä on velvollisuus hoitaa niitä, vaikkei halua olisikaan.
Miehesi on surkea isä.
Tollanen mies lentäis meidän huushollista niska-perseotteella pihalle asap! Onneks tuli valittua aikoinaan kunnon mies!
paitsi ettei meillä ole koiraa.
eikä mulla ole ystäviäkään.
että koska käy töissä ja tienaa enemmän, on hänellä enemmän oikeus lepoon ja rauhaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on toisinpäin. Mies on kotona ja minä töissä. Lähes identtisesti sama tilanne, mutta toisinpäin.
Ratkean noin 2h viikossa. Sen ajan saa käydä harrastamassa, jos haluaa.
Hän ei käytä mahdollisuuttaan vaan harrastaa kotonaan autotallissa aamuisin ennen lapsen heräämistä ja iltaisin heti lapsen käytyä nukkumaan. Pelkästään matkoihin käytetty aika tulisi niin pitkäksi ettei hänen kannata lähteä mihinkään, enkä minä jaksa lapsia kaitsea, kun käyn töissä ja olen loppupäivän väsynyt. Mies hoitaa hyvin kotityöt ja tekee lapsille lounaan + koko perheelle päivällisen, joten olen hyvin avomimelinen hänen harrastuksiaan kohtaan. Siksi annan mahdollisuuden 2h viikossa käydä jossain.
myös tuo edellinen kommentti, jossa tilanne oli toisinpäin.
Mites sitten jos kummatkin käy töissä? Eikö teillä sitten kumpikaan "hoitaisi lapsia"?
Meillä onneksi harrastukset menee tasaisesti, mies voi harrastaa vain myöhäisiltaisin (jäävuorot) ja itse käyn harrastamassa heti kun meis tulee töistä (pari-kolme iltaa viikossa) ja ehdin takaisin kotiin iltapalan aikoihin.
En jaksaisi millään, jos ei olisi työn ja perheen lisäksi jotain omaa aikaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän oli päivät töissä ja illat omissa harrastuksissaan/kavereilla, ilman lasta tietenkin, mä en päässyt koskaan minnekään ilman lasta =(
No, onneksi sain 10 vuoden aikana koulutettua miestä tehokkaasti ja kas, nyt kun lapset jo isoja niin on mullakin aikaa ja mahdollisuus mennä jonnekin joskus, harmi vaan että tänä aikana suurin osa kavereista on kaikonnut kun en aikanaan heidän mukaansa minnekään päässyt, myöskin syynä oli miehen sairaalloinen mustasukkaisuus.
Nyt suunnitteilla kolmas lapsi ja voin vannoa että mies hoitaa tulevaa vauvaa kyllä ahkerasti ;)
kun pitää siivota koti yhteisin voimin.
Harrastukset on alunperin koululaisille virikkeeksi ja mahdollisuudeksi kehittää itseä, mahdollisesti toiseen ammattiin esim muusikoksi tai ammattiurheilijaksi.
Aikuisilla harrastus on vähän sellainen ylimääräinen siivale makkaraa tai juustoa leivällä.
Ei se oikein ole viisasta käyttää aikaansa niin holtittomiin.
Asioita pitää hoitaa. Ne lasten harrastukset on tärkeämmät, kuin omat ja kodin siisteys.
Tietenkin, jos elää kuin sika pellolla niin voi jättää vastuun lapsille ja lähteä harrastamaan Erkki enon kanssa sauvahiihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, etkö pääse edes viikonloppuisin minnekään yksin? :-O
Kaikenlaiseen naiset alistuvatkin...
Kaikenlaiseen naiset alistuvatkin...
Voihan sitä harrastaa kotonakin. Monesti sellainen harrastaminen kehittää oikeasti, kuin muutama kerta viikossa kansalaisopistossa.
Niitä kansalaisopistossa hankittuja taitoja kannattaa parantaa kotonaan.
Muutama kerta viikossa ei riitä. Monella tässäkin keskustelussa tuntuisi olevan tärkeämpää se että pääsee pois kotoa, kuin harrastaa.
Voitte harrastaa kotonanne ja uppoutua siihen unohtaen kodin ja arjen.
Tuntuu että haette tässä sellaista elämystä ja sosiaalisia kontakteja. Sosiaalisia kontakteja ja mehevämpiä keskusteluita saa baareista.
Vanhemmuus on epäitsekkyyttä. Vanhempi uhraa aikansa lapsiin. Ette te voi muuttaa kellonaikoja. Viikossa on tietty määrä tunteja ja vaikka mitä tekisitte ette saa lisää aikaa.
Voisitte harrastaa nyt av:n sijaankin jotain. Vaikka joogaa. Veikkaampa vain että olette niin saamattomia ettette kykene kopioimaan yhtä joogatuntia kotiinne. Teille se on vain joutava elämys, poispääsy kotoa.
Kärsikää kakkunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan se vähän liikaa vaadittu perheelliseltä.
Miten olisi harrastus?
Näkisin ongelman niin että henkilö ei ole altis alistumaan harrastuksille. Joku väitti että miksi ihmiset(naiset) alistuvat?
Valitkaa sopiva harrastus jota voitte harrastaa, vaikka lapsia olisi vierellä.
Netin ja kirjaston avulla esimerkiksi kielten opiskelu on helppoa. Voitte harjoitella kieltä chattailemalla ulkolaisissa chathuoneissa. Aluksi kartutatte sanavarastoa ja opiskelette kielioppia.
Se on itsestä kiinni se harrastaminen. Sanoja voi opiskella lasten läsnäollessa. Lapsillekin voi opettaa toista kieltä (ruotsia mieluusti). Suomi on kaksikielinen maa.
Jos haluaa oppia vaikka karatea niin youtube auki ja hakuun karate basics.
Apinoimalla pääsee pitkälle.
Miettikää ensin harrastus, joka sopii arkeenne ja motivaationne kehittyä asiassa. Myöhemmin olisi hyvä hakea apua osaavalta ihmiseltä, jotta päästäisiin pidemmälle harrastuksessa. Harrastuksen tulisi olla jatkuvaa kehittymistä.
työtä mies tekee, kun on noin rasittunut jokaisen työpäivän jälkeen? Ja minkä ikäinen?
Meillä mies tulee kotiin viiden-kuuden aikaan ja jaksaa tehdä ruoankin, jos en ole tehnyt jo valmiiksi. Usein myös ulkoilee sen jälkeen lasten kanssa, miehellä ikää yli 40 ja nuorin lapsi vähän yli 2v.
Omia iltamenoja minulla saa tietysti olla, käyn lenkillä välillä arki-iltoinakin ja erilaisissa mammaporukan tapaamisissa.
Onko ap:n mies hyväkuntoinen, siis ei mitään kroonista sairautta, joka vaikuttaa jaksamiseen. Diabetes ainakin aiheuttaa väsymystä ja varmasti löytyy muitakin. Tai onko stressiä työn vuoksi? Miehellä omia harrastuksia ja vapaa-aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten voi harrastaa lapsen kanssa vanhempi-lapsi juttuja.
Itse olen töissä ja mies iltatöissä, joten siksi minä en voi harrrastaa.
Itse olen valmentanut kesäisin lapsen jalkapallojoukkuetta tai lapsi on ollut mukana joissakin harrastuksessa. Myös tarhan vanhempainyhdistyksen vetämisenä ajattelen harrastuksen (lapsi mukana kokouksissa) samoin lapsen harrastuksiin kiikuttamisen ajattelen harastuksena. Lapsen harrastuksista on tullut paljon tuttuja joiden kanssa odotusaika menee nopsasti asioista joristessa.
Itse olen ajatellut, että kerkeän yksinään harrastamaan parin vuoden päästä lopunikäni kun lapsi voi olla kotona pari tuntia yksinkin. Siihen asti jaksan vielä odottaa, koska olen harrastanut jo ennen lapsen syntymääkin. En koe jääväni mistään paitsi tällä tyylillä vaan saavani erilaisen näkemyksen elämään.
oletpa valinnut hyvän miehen!