Oletteko spineet alakouluikäisten lastenne kanssa ettei ulko-ovea avata jos
eivät tiedä varmaksi ke(i)tä siellä on?
Luulin että asia on meillä ns selkäruodossa kun 2-ja 4-luokkalainen ovat iltapäivisin 1-3h kaksistaan mutta eipä ilm olekaan:/
Minusta se vain on turhan riskaabelia ainakin täällä pk-seudulla..
Kommentit (22)
sen jälkeen, kun seudullamme liikkui lasten jahtaaja...
että meillä on ovella vastassa hälytyslaitteet (hälytysnappi näkyvissä tuulikaapissa) ja ärhäkkä terrieri, joten en usko, että tänne muutenkaan kukaan varsinaisesti yrittäisi väkisin tulla.
Näin mekin sovittu eli vain jos tiedämme varmaksi kuka tai ketä siellä oven takana on.
10v poika vain selitti että tiesi sen olevan postinkantaja vaikkei edes yllä ovisilmään, mutta 8½v sisarensa raportoi että ei voi tietää, en sitten tiedä juksaako tuo vanhempi..
Se oli siis naapuri joka toi meille muuttaneen naapurin (tuttumme) posteja.
Minua tämä kaivelee koska tosiaan luulin että tämä on 1 niistä asioista joista ei ns tarvitse vääntää..
ap
Siis kavereille tai naapureille tai sukulaisille. Samaten on neuvottu, että jos tulee jokin ongelma (jäävät esimerkiksi oven taa ilman avaimia), menevät naapuriin.
Meillä ei voi olla tietämättä kuka oven takana on, koska ulko-ovi on lasia.
Lapset eivät kyllä ole juuri koskaan yksin kotona, mutta jos ovat esimerkiksi kauppareissun ajan, niin näillä mennään.
Ne tuppaa unohtumaan. Meillä 9- ja 7-vuotiaat ja tällä hetkellä väännetään kättä siitä, että kännykkä pitää muistaa pitää päällä - ja kun se on päällä, niin se ei saa olla äänettömällä...
2
aina silloin tällöin kannattaa muistutella...
Totesinkin pojalle, että asiasta puhutaan kun tulee tänään koulusta (olen itse kotona tänään joten kertaushetki tiedossa heti alkuiltapvästä;)) ja että tosiaan oletin että tämä on asia joka on selvä mutta ilm täytyy kokeilla rajoja näinkin..
Poika kyllä näytti selvästi hieman "rysän päältä kiinni jääneeltä" eli tiesi että ollaan sovittu muuta mutta..
Meillä tuo kännykän äänessä pitäminen on siinä mielessä aiheena että poika on hyvin tarkka siitä ettei puh ole ääntä koulupäivien aikana joten hänen täytyy muistaa laittaa siihen se ääni heti kun koulu loppuu..
ap
Ne tuppaa unohtumaan. Meillä 9- ja 7-vuotiaat ja tällä hetkellä väännetään kättä siitä, että kännykkä pitää muistaa pitää päällä - ja kun se on päällä, niin se ei saa olla äänettömällä...
2
luulee jo asian ihan selväksi.
Minäkin luulin päivänselväksi, että lapseni ei mene radalle leikkimään, kunnes kuulin, että siellä oli oltu. Jaahas, siitä on sitten muistettava pitää puhuttelu säännöllisin väliajoin.
että koulussa ei kännykät soi. Mutta kun sen koulun jälkeen pitäisi tavoittaa!
Minä olen ainoa, joka olen kotona, joten välillä meille sitten soittaa 10 äitiä, jotka kyselee lapsiaan, kun kaikilla on ne kännyt äänettömällä...
2
Radalla leikkiminen on kyllä minusta PALJON vaarallisempaa kuin tuntemattomalle oven avaaminen. Ei tässä nyt olla sentään missään Detroitin slummissa. Mutta radalla ajaa junia ihan Suomessakin.
Ei ole mulla tullut mieleen, ettei ovea saisi avata, kun ovikello soi. Meillä se soi 30 kertaa päivässä ja siellä on joku lapsen kavereista. Tai naapuri, jolla on asiaa miehelleni, joka toimii taloyhtiön isännöitsijänä.
luulee jo asian ihan selväksi. Minäkin luulin päivänselväksi, että lapseni ei mene radalle leikkimään, kunnes kuulin, että siellä oli oltu. Jaahas, siitä on sitten muistettava pitää puhuttelu säännöllisin väliajoin.
kameravalvonta eli sisältä voi tarkistaa, kuka oven takana seisoo. Jos ei ole kaveri tai muuten tuttu, ovea ei avata.
Lapset 9 ja 7 vuotta.
Eipä asiattomia yritä tullakaan, ulkopuolella oleva tieto hälytyslaitteistosta estää ne tehokkaasti.
ovea ei avata kenellekään jos lapsi (9v) yksin kotona. Näin lapsen ei tarvitse tehdä päätöstä, onko ok avata vai ei eikä näitä vahinkoja tule. Selkeää. Ja lapsi ei ole paljoa yksin kotona, siksi systeemi toimii.
Kumminkin siitä huomasin, että ei lapsi välitä pitää mielessään kaikkia kieltoja varsinkaan, jos ei niitä säännöllisesti painota.
Olen sanonut lapselleni, että ei saa avata ovea, jos aikuiset eivät ole kotona. En kyllä tiedä, uskooko se minua ja toimii niin. (Kaverit sopivat puhelimitse tapaamisensa.)
En anna hänen sulkea kännykkäänsä koulussa enkä pitää äänettömällä. Eihän hän muistaisi sitä päälle laittaa. Ihan turhaan sitä koulussa äänettömällä pitäisi. Ei kai kukaan kouluaikaan siihen soita. (Tai itse kyllä kerran vahingossa, heh.)
Radalla leikkiminen on kyllä minusta PALJON vaarallisempaa kuin tuntemattomalle oven avaaminen. Ei tässä nyt olla sentään missään Detroitin slummissa. Mutta radalla ajaa junia ihan Suomessakin.
Ei ole mulla tullut mieleen, ettei ovea saisi avata, kun ovikello soi. Meillä se soi 30 kertaa päivässä ja siellä on joku lapsen kavereista. Tai naapuri, jolla on asiaa miehelleni, joka toimii taloyhtiön isännöitsijänä.
luulee jo asian ihan selväksi. Minäkin luulin päivänselväksi, että lapseni ei mene radalle leikkimään, kunnes kuulin, että siellä oli oltu. Jaahas, siitä on sitten muistettava pitää puhuttelu säännöllisin väliajoin.
En tiedä, missä iässä annan ovea availla, vaikkei vanhemmat ole kotona.
Seuraava vaihe lienee se, että katsoo ikkunasta, kuka on ulkona. Se vaan on hankalaa kymmenvuotiaalle vielä, että jos se ulkona oleva sitten alkaa suostutella avaamaan.
TOSITAPAUS TAMPEREELTA:
Tapahtui Tampereella sille tv:ssä esintyneelle ekomiehelle. (Ja maailma pelastuu -mies): Hän oli käymässä äitinsä omakotitalossa ja parhaillaan suihkussa yläkerrassa. Ovikello soi. Huusi suihkusta äidilleen: älä mene avaamaan. Ei avattu ja tuntematon varas murtautui sisälle ja alkoi varastaa tavaraa. "Ekomies" tuli suihkusta ja kunnon tappelu siitä tuli eteisessä, kun varas ei halunnut enää saaliistaan luopua.
ja olen testannut monesti pimpottamalla kotiin tullessa ja aina on ensin kurkannut postiluukusta ja kysynyt kuka siellä
Lapsi vastaa, ettei ole. Aikuinen tietää, että voi rauhassa murtautua sisälle.
Jos se on tilannetta tarkkaillut pedofiili?
vastaanoton kun asiasta iltapvällä puhutaan.
Hän varmasti on totaalitympääntyneen näköinen ja pyörittelee ehkä jopa silmiään (välillä nykyisin tekee niin, liekö orastavaa puberteettia ja suht onnistunutta yritystä ärsyttää..) ja toteaa "joojoo" tms.
No, ei auta kuin kestää-ja toivoa että puheeni ja muistutukseni menisi taas perille.
ap
Jotenkaan vaan ei pysy lasten päässä vaikka muuten fiksuja ovat.
Erään kerran tulin suihkusta ja olin vielä kylppärissä kun eteisestä kuului miehen ääni!
Moi Tiina! Meinasin saada sydärin.
Vanhemman lapseni kummisetä oli ollut käymässä eräässä yrityksessä, jonka toimisto oli samassa rapussa. Tuli siksi yllättäin soittamaan ovikelloamme.
Nelivuotias tyttäreni oli kysynyt postiluukun kautta kuka siellä? No kummisetä oli vastannut, että Pekka. Niinpä tyttäreni oli avannut oven.
Kysyin jälkeen päin tyttäreltä muistiko hän Pekkaa kun kerran oli avannut oven. "EN, mutta kun se sanoi, että olen Pekka."
Onneksi Pekka oli jäänyt eteiseen odottamaan, että tulen suihkusta ja huusi kun kuuli suihkuveden lorinan loppuneen.
Toinen kerta samainen tyttäreni (silloin 9v) oli päästänyt huoltomiehen ja lukkosepän sisälle tarkistamaan lukituksia. Sain tyttäreltäni kiukkuisen soiton, että miksi sä et kertonut, että meille on tulossa lukonkorjaaja. Isännöisijältä oli tosin tullut ilmoitus, että kaikkien asuinhuoneistojen lukkojen toimivuus tarkistetaan, asennetaan mahdollisesti puuttuvat saranatapit mutta mitään aikataulua ei oltu sovittu.
Sain silloinkin melkein sydärin kun kuulin, että tytär oli päästänyt kaksi vierasta miestä meille sisälle. Onneksi olivat oikealla asialla.
Miten nämä asiat eivät pysy lasten päässä? Viimeisen tapauksen jälkeen tolkutan melkein päivittäin, ettei kenellekkään tuntemattomalle avata ovea.
Ja yleensä sitä tietää kyllä etukäteen jos joku on tulossa esim. lapset sopineet kaverikyläilystä tms.
Siis kavereille tai naapureille tai sukulaisille. Samaten on neuvottu, että jos tulee jokin ongelma (jäävät esimerkiksi oven taa ilman avaimia), menevät naapuriin.
Meillä ei voi olla tietämättä kuka oven takana on, koska ulko-ovi on lasia.
Lapset eivät kyllä ole juuri koskaan yksin kotona, mutta jos ovat esimerkiksi kauppareissun ajan, niin näillä mennään.