Lue keskustelun säännöt.
Olen teologi. Linjoilla puolisen tuntia. Kysy mitä haluat!
Kommentit (46)
rukoilen, uskon ehkä enkeleihin ja jumalaan.
Pääsenkö taivaaseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain takahikiällä. Kannattaa hakea, sisään on erittäin helppo päästä.
No kerro mikä on elämän tarkoitus.
Että on uskossa?
En osaa sanoa kun en tiedä uskossa olemisen sisältöä?
Ehkä "etsivä kristitty" kuvaisi minua paremmmin.
Että on uskossa?
En osaa sanoa kun en tiedä uskossa olemisen sisältöä?
Ehkä "etsivä kristitty" kuvaisi minua paremmmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
masentaa. syksy. pimeä. tylsää. ei ketää ystäviä jolle soittaa
ei mitään paikkaa minne mennä. mikään ei kiinnosta. väsyttää.
Miten tästä suosta pääsee ylös?
niin, ja lääkitys kyllä on jos joku sitä tarjoaa. niskastakin olen yrittänyt ottaa kiinni mutta ei auta. Terapiaa ei saa enää.
...
olisiko sinulla minulle eväitä?
Eli et ole uskossa?
Ilmeisesti en?
Mitä sinä tarkoitat sillä, kun sanot että ihminen on uskossa?
Itselläni tulee vain mieleen kliseinen kuva ristiä kaulassa kantavasta bussipysäkillä julistavasta teinistä, jolla on rasvaiset hiukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska se tarkoittaa eri ihmisille ja eri taustoista tuleville niin eri asioita. En ole ns. herätyskristitty. Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevat ovat mielestäni itsepetoksen vallassa. Raamattu on ihmisten kirjoittama. Se on upea kirja, jossa on koottuna ihmisten kokemuksia Jumalasta ja elämästä n. 1000 vuoden ajalta. Kerta kaikkinen aarrearkku, mutta hyvin inhimillinen kirja. Meidän tehtävämme on suhtautua siihen kriittisesti ja ottaa vastuu omista teoistamme, tulkinnoistamme ja valinnoistamme. Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin pakeneminen "Jumalan taakse". "En minä muuten, mutta kun Raamatussa sanotaan"... Me olemme luotuja ihmisiä, joille on annettu järki, jotta sitä käyttäisimme.
itsemme kohdalla. Olen vakaasti sitä mieltä. Itse uskon, että se on jokainen hetki itsessään, jokaisen hetken eläminen mahdollisen tietoisena todellisuudesta sellaisena kuin se on. En osaa sitä paremmin kuvata. Mutta en usko sellaiseen eskapistiseen näkemykseen, jonka mukaan elämä on vain välivaihe matkalla kohti taivasta tms. Elämä itsessään on meidän tehtävämme. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ihmispsyyken ekspertti, mutta toivon sinulle parempia aikoja. :) ap
masentaa. syksy. pimeä. tylsää. ei ketää ystäviä jolle soittaa ei mitään paikkaa minne mennä. mikään ei kiinnosta. väsyttää. Miten tästä suosta pääsee ylös? niin, ja lääkitys kyllä on jos joku sitä tarjoaa. niskastakin olen yrittänyt ottaa kiinni mutta ei auta. Terapiaa ei saa enää. ... olisiko sinulla minulle eväitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et siis usko kuoleman jälkeiseen elämään, kuinka ihmeessä voit toimia pappisvirassa kun sinun tehtäväsi on vakuuttaa seurakuntalaiset juuri tästä kuoleman jälkeisesä paratiisista?
En siis koe olevani mitenkään valaistunut tai muutenkaan palvo mitään. Olen tottunut lapsesta asti uskomaan ja rukoilemaan. Joskus rippikoulun jälkeen kyseenalaistin paljon, opiskelujeni alettua en kokenut voivani kuulua kirkkoon kirkon painolastin takia. Koin kirkon myös hyvin tekopyhäksi ja erosin siitä. Jonkinlaisen agnostikko-vaiheen jälkeen olen palaamassa takaisin siihen lapsuuden käsitykseeni jumalasta rukouksineen kaikkineen. En pysty sanomaan, että olisin jumalaan uskoessani vahva. Mutta en pysty jumalaa kieltämäänkään. Tahtoisin kuitenknin uskoa, mutta se tuntuu haastavalata.
Eli mitenkä sen taivaspaikan laita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sanoinko etten usko kuolemanjälkeiseen elämään? Uskon siihen, mutta uskon myös, ettei meidän tehtävämme tässä elämässä ole paeta kaikessa ajatukseen siitä, vaan elää tässä hetkessä, tässä elämässä. ap
et siis usko kuoleman jälkeiseen elämään, kuinka ihmeessä voit toimia pappisvirassa kun sinun tehtäväsi on vakuuttaa seurakuntalaiset juuri tästä kuoleman jälkeisesä paratiisista?
on Pyhä Kolminaisuus. Miten voi kolme olla eri ja silti sama? Siis miksi Jeesuksen piti kuolla, jotta Jumala (siis itse) pystyi antamaan anteeksi ihmisten synnit? Mä en tajua sen koko kertomuksen logiikkaa.
aatamin ja eevan lapset naivat muista kansoista. Hehän olivat ekat ja ainoat?
ja armollinen, ns. taivaspaikka on sinun. Jumala tuntee sinut kaikkinensa, tietää, mistä ajatuksesi ovat peräisin, mistä vaikuttimesi tulevat. Hän on rakastava ja armollinen. Uskon, että kaikki pääsevät taivaaseen, millainen se sitten onkin (Raamatussa on kuvattu ihmisten fantasioita siitä). Jumala on kaikkiymmärtävä ja tuntee sinut ja rakastaa sinua. Miten mikään voisi päättyä huonosti kohdallasi? ap
En siis koe olevani mitenkään valaistunut tai muutenkaan palvo mitään. Olen tottunut lapsesta asti uskomaan ja rukoilemaan. Joskus rippikoulun jälkeen kyseenalaistin paljon, opiskelujeni alettua en kokenut voivani kuulua kirkkoon kirkon painolastin takia. Koin kirkon myös hyvin tekopyhäksi ja erosin siitä. Jonkinlaisen agnostikko-vaiheen jälkeen olen palaamassa takaisin siihen lapsuuden käsitykseeni jumalasta rukouksineen kaikkineen. En pysty sanomaan, että olisin jumalaan uskoessani vahva. Mutta en pysty jumalaa kieltämäänkään. Tahtoisin kuitenknin uskoa, mutta se tuntuu haastavalata. Eli mitenkä sen taivaspaikan laita?
lähimmät joutuneet helvettiin?
Miten ihminen muka voi muuttua niin tunnekylmäksi taivaassa, että ei surisi läheisten ikuista kidutusta tai ikuista eroa Jumalasta ainakin.
Harkitsen hakevani mutta en nyt sitten tiedä kannattaako...