Laihduttaminen on turhaa, jos ei ensin poista sitä syytä, mikä on lihomisen taustalla.

Ja vähän yksilöstäkin. Joku ihminen voi saada enemmän apua hyvinkin syvällisestä omien taustojen ja tunteiden pohdiskelusta - esim. sellainen, jolla on paljon kipeitä kokemuksia, mutta joka tuppaa välttelemään tunteitaan ja hakemaan nopeaa lohtua epäterveellisestä syömisestä. Mutta silti pelkä syiden setviminen ei mun mielestä auta juurikaan, vaan pitää myös keksiä niitä tapoja, joilla vaikkapa kestäisi niitä epämiellyttäviä tunteita paremmin, ilman ulkoista lohdun lähdettä.



Toisaalta on myös ihmisiä, joille vatvominen ei sovi, ja joilla se ongelmakäyttäytyminenkin - eli tässä tapauksessa ruokailutottumukset - on pikemminkin käytännön ongelma, johon vaikuttaa parhaiten käytöksen (eikä tunteiden tai ajatusten) muuttamiseen tähtäävät ratkaisut.



Onhan se toki niin, että joillekin syöminen on lohdunhakua hyvin perustavanlaatuisissa ongelmissa, kuten ap:n mainitsemat epätyydyttävä parisuhde, työahdistus, sosiaalisen elämän puute (ja listaa voisi jatkaa). Mutta ei kaikki ylensyöjät ole (tutkimustenkaan mukaan) tunnesyöjiä.



Vielä yksi kiinnostava ilmiö, jota olen itse viime aikoina pohtinut, on syöminen ikävystymisen tunteeseen - jotta olisi vain jotain tekemistä. Napostelu ei tällöin ole mitään elämää suurempaa "pakoa ahdistavista tunteista", vaan ihan simppeliä kädellisen toimintaa. Kautta aikojen ihmiset on jatkuvasti puuhastelleet jotain käsillään (kuten apinat rapsuttelevat toisiaan), ja nyt sitten nyhjätetään siinä sohvan pohjalla tai työpöydän äärellä tuntikausia passiivisena. Käsi käy sipsi- tai karkkipussissa ihan automaattiohjauksella, ilman että siitä syömisestä välttämättä tulee suurempaa mielihyvääkään. Joillekin ihmisille tällaiseen "puuhasyömiseen" voisi olla apu ihan vaikka käsitöiden tekemisestä.

olen ihan käypä esimerkki onnistumisesta.

t omaa syytänsä prosessoiva läski

lisää tahdonvoimaa

ja poistaa sen kun alottaa laihduttamisen niin onnistuuko se sitten? =)

Kaikki asiat hyvin, ei ongelmia. Ei siis muita kuin se ainainen lihominen. Mä rakastan syömistä ja olen ollut paastolla, ihmedieteillä, syönyt ravintoterapeutin laatimaa ruokalistaa jne. Silti mä aina lihon takaisin, kun olen saanut laihdutettua.

Kaikki asiat hyvin, ei ongelmia. Ei siis muita kuin se ainainen lihominen. Mä rakastan syömistä ja olen ollut paastolla, ihmedieteillä, syönyt ravintoterapeutin laatimaa ruokalistaa jne. Silti mä aina lihon takaisin, kun olen saanut laihdutettua.

eli tutustupas itseesi, ehkä se ongelma löytyy ja sitten vaan poistamaan se ja avot, laihdut ja pysyt laihana!

jo aika paljon eikä suurempia ongelmia ole löytynyt. Rakastava mies, terveet lapset, hyvä työpaikka, tukiverkosto kunnossa, liikuntaa sopivasti eikä rahaongelmia.

Kun mässäilet, miksi et pysty olemaan mässäilemättä? Miksi sitä ruokaa, herkkuja jne tekee niin ylitsepääsemättömän paljon mieli, että et pysty estämään itseäsi syömästä liikaa/vääränlaisia ruokia? Miksi sinulla on huono itsekuri ruuan suhteen? Jostain se juontaa juurensa.



Itselläni paino tippui normaalilukemiin, kun tavallaan annoin periksi. En jaksanut enää kieltää itseltäni mitään enkä jaksanut sitä ainaista huonoa omaatuntoa joka suupalan jälkeen tai sitä jatkuvaa ruuan ajattelemista. Kävikin niin, että kun sain syödä mitä vaan milloin vaan, paino tippui helposti ja pysyvästi. A ja O tässä on kohtuus. Jos syön pitsaa, en syö kokonaista, ehkä korkeintaan puolikkaan. Jos syön suklaata, en syö levyllistä, mulle riittää levysti 1 rivi, jos syön leivoksen, sitten syön sen, luultavasti en syö leivosta huomenna, enkä ylihuomennakaan. Syön seuraavan kerran sitten kun tekee mieli. Iltaisin syön jäätelöä, joka ikinen ilta siis. Mutta vain aika pienen viipaleen. Pääasiassa ruokavalioni on terveellinen, paljon kasviksia ja vihanneksia, kalaa jne. Koskaan en ole nälkäinen. Pasta, peruna ja riisi on ihan minimissä, kuten myös leivän jatkuva mussuttaminen. Roskaruuassahan on se kääntöpuoli, ettei se pidä nälkää ja siksi sitä pitää olla koko ajan puputtamassa, ettei näkisi nälkää. Makeaa tai rasvaista ei tee niin mieli, jos keho on hyvin ravittu terveelloisellä ja monipuolisella ruualla.



Minun kohdalla toimi tuo konsti. Sehän nyt on selvä, että mitkään dieetit ei todellakaan toimi. Kun dieetti on käyty läpi ja palataan vanhaan ruokavalioon, paino tulee takaisin. Ruokavalio ja tottumukset pitää muuttaa lopullisesti, jotta paino tippuu pysyvästi normaalitasolle.