onko normaalia vai olenko jotenkin masentunut - aivan kauhea

ikävä lastani työpäivien aikana. Lapsi on nyt 2v. 4kk. Tein alkusyksyyn asti nelipäiväistä työviikkoa ja silloin oli ihan ok, kun meillä oli se yksi päivä tehdä juttuja rauhassa kahden kesken. Nyt teen viisipäiväistä, arki-illat menee nopeasti, viikonloput tuntuu, ettei yhdessäolokiintiötä saa täytettyä. Sunnuntaisin lapsi käy mieheni kanssa uimassa ja siihen menee syömisineen, matkoineen ja päiväunineen puolet koko päivästä.



Nyt on ihan fyysisesti paha olla ja itkua tihrustan, niin kova ikävä on toista.



Onko tämä normaalia vai onko mun tunee-elämä jotenkin sekaisin?