Kuinka tyytyväinen olet elämääsi?

Ihanat lapset ja hyvä mies, ystäviä, asunto- ja raha-asiat kunnossa, hyvä työpaikka.



Se, mihin en ole elämässäni tyytyväinen, on se, etten osaa aina olla tyytyväinen. Tuntuu, että stressaan välillä turhista asioista, enkä osaa nauttia elämästä. Muuta en muuttaisi, mutta omaa persoonallisuuttani ja/tai asennettani positiivisempaan ja rennompaan suuntaan.

kestostressiä on lasten sairauksien ja miehen yrityksen vuoksi

- on ollut jo 10 vuotta- kaikkeen tottuu

nukkumaan nautiskellen. Siis olen todella tyytyväinen, vaikka varmaan jotain miinuksiakin löytyy. Mutta 10, ainakin juuri nyt! :)

minulla on ihmiset ketkä haluan elämääni, mies ja lapset, rahatilanne on niin ja näin, samoin ystävät... =/

Mulla on ollut ihan paska vuosi mutta nyt näyttäisi loppua kohden vähän kirkastuvan.

Raha-asiat huonosti, ja perhe-elämä miehen kanssa kuka ei siihen ole näköjään kypsä. Ja en edes rakasta miestäni enää. Voi kun tästä suhteesta pääsisi pois.

Mieli maassa monestakin syystä, rahapula vaivaa, vakavia sairauksia.

Koti kaaoksessa, pyykit homehtuu koneeseen, talvivaatteet rikkinäisiä tai kuluneita...

ei vaan jaksa

Perhe on ihana, talo kaipais remppaa ja töissäkin vois vähän enempi loistaa.



Itseeni en oo tyytyväinen =(

vaikka odotankin sitä tavallaan.



Alle seiskan kun asuntoasiat vaivaavat kaikkein eniten.

Tuo puolikkaan vähennys johtuu seuraavista:

1) Ystäviä olisi ihana nähdä vielä useammin.

2) Rahaa voisi tietty olla enemmän, mutta olen opiskelija, ja jokainen joka päättää lähteä opiskelemaan valitsee samalla sen muutaman vuoden kituuttelun. Ellei satu olemaan rikas tai todella energinen niin että jaksa käydä töissäkin. Minä en ole kumpaakaan. En siis valita, enkä ole edes joutunut syömään pelkkää makaronia. Kesätyörahoilla elää ihan mukavasti vuoden. Mutta jos ihanne-elämäntilannetta kysytään, niin muutama satku enemmän kuussa olisi tervetullutta. :D

Koska aina on varaa parantaa :)

Kaikki on hyvin. Ainoa asia, mikä ei suju, on painonhallinta. Sen verran tuo kymppikilo syö, että ei tule täysiä pisteitä. Onneksi ei ole tämän kummempia murheita.

Kaikki hyvin nyt enkä keksi, että mistä puolikas miinus tulee. Mutta varmaan on elämän mahdotonta olla aina ihan täydellistä.



mm.

+ ihana mies, hyvä parisuhde

+ ihanat, terveet lapset

+ ihana okt

+ mielekäs työ ja hyvä palkka

+ ystäviä näen useamman kerran viikossa

itseäni olemaan tyytyväinen. Mulla ei ole mitään valitettavaa, kaikki on hyvin, mutta silti mä en ole mitenkään supertyytyväinen, mikä on mielestäni väärin ja häpeänkin sitä.

Miinusta tulee omasta saamattomuudesta muutamassa eri asiasta.



Plussaa on ihanat ja fiksut lapset, kiva koti, todella paljon parantunut parisuhde, talous ihan ok.



Tällä hetkellä tosin ahdistaa alkava flunssa ja sen takia vaiheessa olevat joululahjahankinnat.

paska työ, paska palkka, paska miesystävä, paska exä, voimat loppu ja kaikki on paskaa. Kolme pistettä tulee ainoastaan siitä etten ole jo ampunut aivojani pellolle.

Elämä on paljon parempi nyt kuin puoli vuotta sitten. Haluaisin paremman työn, paremman kodin, isomman perheen, parisuhteen, enemmän hyviä kavereita, auton...

koska aina voi parantaa. Asenteestahan se on enemmän kiinni, ja haluaisin oppia asennoitumaan kaikkeen vieläkin hyväksyvämmin ja stressittömämmin. Ulkoisissa puitteissa ei ole mitään valittamista.