Lue keskustelun säännöt.
Sosiaaliselle vanhemmalle oikeudet
22.11.2011 |
Tulin raskaaksi yhden illan suhteesta, jonka nimeä en edes tiedä ja päätin pitää lapsen ja kasvattaa sen yksin... Pian raskaaksi tulon jälkeen aloinkin seurustella vakavasti ja asun nyt avoliitossa. Pian olisi aika isyyden tunnustamiseen. Mitä haittaa voi olla siitä jos uusi mieheni tunnustaa lapsen, vaikka ei olekaan isä? Huoli on lähinnä siitä, että jos minulle tapahtuu jotain niin mihin lapsi joutuu. Avomieheni on kuitenki vauvalle se toiseksi tutuin henkilö.
Jos kuitenkin joskus eroamme ja mies haluaisinkin perua tunnustamisen, niin miten se onnistuisi?
Jos minun pitäisi purkutilanteessa sanoa siellä, että valehtelin olleeni vain tämän yhden kanssa niin voidaanko minua syyttää jostain. Petos? Voisiko mies vaatia esim. lapsen elatukseen kuluttamia rahoja takaisin?
Kommentit (8)
oli kysymys vaihtoehtojen punnitsemisesta. Siitäkin, että onko adoptio prosessina kovinkin hankala? Tämä tunnustaminen kun olisi kovin helppo tapa...?
Mies kuitenkin ensisijaisesti haluaisi siis kasvattaa lapsen jos minulle nyt tapahtusi jotain, mutta taas varatoimena...ei halua, että
minä haluan häneltä vain nimen paperiin, että pääsen eroamaan ja vaatimaan elatusmaksuja. Miehellä muutama riitaisi ero takana ja hänen vaikea luottaa vielä täysin ihmisiin. Parisuhteessamme menee tietenkin hyvin nyt, mutta erot voivat saada ihmisissä huonoja puolia esiin.
Olisi kiva jos joku osaisi vastailla niin eri vaihtoehtojen punnitseminen olisi helpompaa.
Entä oheishuoltajuus? voisiko siitä olla meidän tapauksessa mitään hyötyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsesi huoltajuus menee sille jolle haluat
älä anna miehesi tunnustaa isyyttä lapselle joka ei ole hänen
hän ei ole isä
kun kerran noin helppo olet niin tuskin edes tämä nykyinen suhteesi kauan kestää
oheishuoltajuus on teidän vaihtoehto. Ei muuta kuin yhteys lastenvalvojaan. Valehtelemaan ei kannata alkaa.
tuo on taatusti laitonta ja lisäksi siinä ei ole yhtään mitään järkeä! "Perun isyyden tunnustamiseni", just joo.
kun ero todennäköisesti tulee ja lapsi on vaikka 10 vuotta niin sittenkö kerrotte, että isä ei olekaan oikea isä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei velvoita avoasi elatusmaksuihin tms. mutta takaisi lapsen edun, oikeuden kotiinsa ja sos.vanhempaan juuri esim. sairaus/kuolemantapauksessa. Voihan perheen sisäisen adoption (= miehestä tulee täysivaltainen huoltaja) tehdä myöhemminkin, eikä sitä käsittääkseni edes voi tehdä, ellei pari ole naimisissa/rekisteröidyssä parisuhteessa...?
Valheelliseen isyydentunnustukseen ei kannusta, siitä ei ole hyötyä ja moraalisesti sekä lapsen kannalta kyseenalainen ratkaisu.
Dna testit ja oikeudenkäynnin se vaatii. Ei helppoa ja halpaa.
Suhteenne on varsin alussa. Itse suosittelisin, että teet testamentin "pahan päivän varalle". (Lapsia ei voi suoranaisesti testamentata, mutta tuollainen testamentti + lapsen kanssa eläminen puoltavat sitä, että mies saa huoltajuuden) ja jos joskus tulevaisuudessa menette naimisiin, niin samalla mietitte adoptiota.
Miehen täytyy haluta elättää lapsi koko loppuiän adoptoidessa/ tunnustaessa. Silloin se toimii miehen oikeusturvan takaajana erotilanteessa: miehelläkin säilyy tapaamisoikeus jne. Jos mies ei ole tähän vielä valmis, niin ei ole valmis tunnustamaankaan.
se iehesi voisi adoptoida lasta? Ei tarvisi valehdella kenenkään.