Tiedätkö mikä on DSPS? ov.

En ole koskaan sopeutunut aamulla ennen klo 10 alkaviin juttuihin. Sen sijaan ilta- ja yötyö on ihanaa!



Kouluaika oli kamalaa, aina väsytti aamulla ja illalla, yöllä ei saanut unta ennen kuin aamuyöstä. Aikuisena olen jonkin verran sopeutunut myös aikaisiin aamuihin pakon edessä.



Lasten kanssa on ollut kamalaa, kun he ovat aamuvirkkuja! Ihan sumussa meni vauvavuodet molemmilta, onneksi antavat minun nykyään nukkua vapaa-aamuina.

_O/ Minä valvon aamuyöntunneille ja nukun sitten pitkälle iltapäivään. Jo ihan vauvaikäisestä asti olen ollut pirteimmilläni iltaisin, teini-iässä minusta sitten kehkeytyi täysiverinen yökyöpeli.



Kiinnostaisi tietää, että onko kukaan saanut ihan virallista diagnoosia? Miten olette pärjäilleet DSPS:n kanssa, runnotteko väkisin itsenne "normaaliin" elämänrytmiin vai oletteko onnistuneet löytämään tavan elää omaa luonnollista vuorokausirytmiänne? Miten esim. töissä tai koulussa käynti sujuu, millaista työtä teette?

Kieltämättä tää on aikamoista kärsimystä joka ikinen päivä herätä klo 6 antamaan lapsille aamupalaa, koska nämä heräävät aina silloin.



Hammasta purren mennään eteenpäin.





Onneksi esikoiseni on ja oli lapsena samanlainen kuin minä eli nukkuu joka yö 13 tunnin yöunet puoleenpäivään asti, jos vain pystyy. Siinä mielessä meillä oli silloin samanlainen unirytmi eikä ollut koskaan univelkaa.

Homoja ei enää lääkitä tai yritetä käännyttää pois ominaisuuksistaan, mutta ihmiset, joilla unirytmi on viivästynyt lääkitään pitkäaikaisesti unilääkkeillä, nukahtamislääkkeillä, melatoniinillä. Eikö yhteiskunnan tulisi sopeutua siihen, että ihmisillä on erilainen rytmi?



Tämä olisi suoraan sanottuna mahdollisuus, kun yhteiskunta voisi tehostaa toimiaan. Nyt luontaisesti eri rytmissä olevia rangaistaan ja heitä pidetään laiskoina ja huonoina ihmisinä.



Itselläni esimerkiksi koulun 8-aamut olivat tuskaa. Lukiossa olinkin hyvin paljon aamun ensimmäisiä tunteja pois. En pystynyt menemään kouluun parin tunnin yöunilla. Ja kyse ei ollut siitä, että olisin valvottanut itseäni, uni vaan ei tullut. Näistä aamupoissaoloista huolimatta keskiarvoni oli päälle yhdeksän ja olisi ollut huomattavasti parempi, jos minua ei olisi rangaistu numeroissa poissaoloista. Asiasisällöt hallitsin kyllä täydellisesti.



Aikuisena selviän työelämästä jollain tapaa, mutta projektit, joissa voin tehdä esim. 10-17.30 päiviä, ovat jokseenkin sopivia.



Olen korkeasti koulutettu ja luova ihminen. Kuitenkin minulla on varmasti stigma ihmisestä, joka tulee myöhässä töihin ja on aamulla ihan toimintakyvytön. Jos saisin tehdä töitä illalla/aamuyöstä, olisivat tulokseni varmasti kaksi kertaa parempia.

Molemmat vanhempani eläisivät tällaisessa rytmissä. Sisaruksillani sama juttu. Isovanhemmista ainakin 3/4 olivat myös tällaisessa rytmissä. Mieheni on myös rytmiltään yöihminen, tosin selviää arjesta 4 tunnin yöunilla tai vähemmälläkin.



Millainen perimä lapsillamme on asian suhteen? Jo vauvoina he voivat nukkua klo 12 asti helposti.

Koko päivä meni väsymystokkurassa raahustaessa ja nyt sitten ei väsytä pätkääkään; ekaa kertaa koko päivänä on sellainen olo, että jaksaisi tehdäkin jotain.

pahinta on se, että lapsesta asti on vain hoettu, että mene nukkumaan aikaisemmin, mikset jo nuku, laita vain silmät kiinni, lopeta lukeminen/musiikinkuuntelu/käsitöiden tekeminen tai mikä tahansa, joka vähän helpottaa sitä epätoivoa, kun UNTA EI SAA.



Nukahtaisin luontevasti 3-4 aikoihin ja heräisin siitä 9 tunnin päästä pirteänä. Mutta se ei vain onnistu.



En ole koskaan saanut tietää, millaista olisi olla esim. luennoilla koulussa tai ideariihessä töissä siten, että aivot toimisivat sillä kapasiteetilla, jolla ne toimivat iltaisin kymmenen jälkeen. Se harmittaa ihan eniten, kun tuntuu siltä, että voisin antaa itsestäni enemmänkin ja voisin oppia enemmän, mutta ikuisesti jatkuva väsymys ei anna siihen mahdollisuutta.

tosin, olisin sanonut, että DSPS olisi digital signal processing system.

Nyt kun luin tuon wikipedian jutun, niin mulla olisi varmaan tuo non-24 tai DSPS. Mulla on luovat kaudet illalla ja yöllä, ja silloin toimin.



Väärässä rytmissä eläminen on saanut minut aina tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi. Aamulla aikaisin herääminen on hyveellistä. Sellaiset ihmiset ovat ahkeria ja saavat paljon aikaiseksi.

Iltavuoroa tein klo 13-01 ja koulupäivien jälkeen rojahdin kuolemanväsyneenä sänkyyn ja nukuin 4-5 tuntia, varsinkin kasin aamuina. Yöllä sitten nukuin toiset viisi tuntia klo 02.30-7.30.



Ketään muuta paikalla, jolle sopisi tämä oireyhtymä?



Nyt heräsin poikkeuksellisen aikaisin katujyrän meteliin. Minulle ei tuota mitään ongelmia valvoa klo 07 asti aamulla. Myöskin aikuinen tyttäreni vihaa yli kaiken aikaisia aamuherätyksiä. Samoin äitini on yövalvoja. Se viittaisi siihen, että tämä olisi perinnöllinen ominaisuus.

antamaan lapsille aamupalaa klo 06.10.



Tämän kanssa on vain opteltava elämään.