Miten olette päättänyt lähdöstä? Miten selvisitte?? APUA!
Haluan niin kovasti lähteä tästä suhteesta. Ollaan oltu yhdessä 8 vuotta. Yhdessä ollaan asuttu 5 vuotta. Nuoria ollaan, 21 vuotiaita... Meillä on 2kk ikäinen vauva. Mies on ollut kaksi vuotta työttömänä eikä edes etsi töitä. Itselläni koulutus, miehellä ei. Nukkuu kotona pitkään ja valvoo yömyöhään tietokoneella. ei osallistu vauvanhoitoon kuin päivisin. Lähtee joka viikonloppu kavereidensa kanssa ryyppäämään vaikka kiellän. Olen uhannut erolla jo kauan, mies ei ota minua tosissaan. Lähdössä ei ole ongelmana taloudelliset ongelmat. Melkein kaikki huonekalut jne. ovat minun. Saan äitiysrahaa 1000e/kk+lapsilisät käteen, joten tulisin pärjäämään. Asuntohakemuksen olen pistänyt. Entä jos saan asunnon, miten uskallan vain lähteä? Tulenko pärjäämään yksin? Mietityttää kaikki. Esim. minulla koira joten miten hoitaisin sen pissattamiset? Kaikki tälläiset pikku asiat mietityttää kovasti. Haluan niin kovasti lähteä, mutta kaikki pieni murehtiminen jarruttaa minua. Miten olette tehneet päätöksen ja miten olette selvinneet? Auttakaa minua ja tsempatkaa että saan itseluottamusta lähteä.
Kommentit (2)
et tule "hullua hurskaammaksi".Puhu halustasi lähteä ääneen ystävillesi/perheellesi ym, ihmisille, jotka voisivat auttaac koiran kanssa.Olisiko mahdollista muuttaa vaikka lähelle vanhempiasi, ja he ulkoiluttaisivat koiraa? Neuvolasta saat varmasti ainakin henkistä tukea lähtemiseen.Itse olen vihdoin lähtenyt huonosta suhteesta, ja vaikka moni asia auki, olen hyvin helpottunut henkisesti.Apuqa kannattaa pyytää, ja jos yksi taho ei auta, puhu toisaalla.Voimia sinulle lähtöön.
mutta jos olet puhunu miehellesi ja hän ei vaan muutu niin aikalisä olisi kyllä tarpeen. Muuta vauvan kanssa omaan asuntoon, katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan, palaatteko kenties yhteen kun mies huomaan mitä on menettänyt.Onko sinulla hyvä tukiverkosto, ystäviä jne jotka voisivat auttaa koiran hoidossa yms?