Harmittaako, oletko kateellinen ja jos kyllä niin miksi?

siksi en, koska en harrasta kateutta. Intiaanien vanha mokkasiiniviisaus on osoittanut totuutensa monta kertaa elämäni aikana....

olen itsekin hyvä kuntoinen, mutta avasin tämän ketjun koska tunnen todellakin tällä hetkellä kateutta. Luulin ostaneeni kerrankin meidän pojalle hyvät joululahjat, kunnes kuulin eilen mitä naapurin saman ikäinen poika tulee saamaan. Taas saa oma poika joulun jälkeen kuunnella pahoilla mielin mitä kaikkea paljon hienompaa kaveri sai, vaikka itsekin on koittanut kilttinä olla :/

jotka osaavat aina käyttäytyä hyvin, hillitysti ja ystävällisesti, ovat sivistyneitä ja niin ärsyttävän oikeassa joka asiassa.

Mä olen sua 12 senttiä lyhkäsempi ja painan enenmmän. Mä rakastan herkkuja, ruuan tekemistä, leipoimista jne. ja se myös näkyy. Olen myös keväästä saakka yrittänyt alkaa lenkkeilemään, mutta aina tulee jotan typerää jalkavaivaa, kunto ei kohoa vaikka kuinka yrittäisi tai jotain muuta.

Mä tosin en kommentoisi sua negatiiviseen sävyyn, kaverina voisin myöntää olevani kateellinen.

Ei kadehduta yhtään eikä varsinkaan harmita. Tai joo, minäkin haluaisin juosta 10 kilometriä (olla sellaisessa kunnossa) mutta en silti tunne kateuden kolotusta koska olisihan se mahdollista minullekin. Tai jos ei olisi, niin miksi olisin kateellinen.



Muutenkin nuo ulkonäköasiat ovat minulle aika toisarvoisia, olen tyytyväinen omaan ulkonäkööni, aina ollut,. En haluaisi syödä noin paljon!!



En ymmärrä miksi joku tuntisi olonsa huonommaksi sinun seurassasi, ethän sinä nyt sentään mikään olympiatason urheilija ole?!

olen itsekin hyvä kuntoinen, mutta avasin tämän ketjun koska tunnen todellakin tällä hetkellä kateutta. Luulin ostaneeni kerrankin meidän pojalle hyvät joululahjat, kunnes kuulin eilen mitä naapurin saman ikäinen poika tulee saamaan. Taas saa oma poika joulun jälkeen kuunnella pahoilla mielin mitä kaikkea paljon hienompaa kaveri sai, vaikka itsekin on koittanut kilttinä olla :/

mutta juosta en jaksa yhtään. Se olisi varmaan kivaa.

kade kenellekään. Ei se ole mitenkään minulta pois, jos jollain on jotakin elämässään, mitä minulla ei.



Itse olen myös samanlainen herkkusuu kuin sinä, mutta samalla syön terveellisesti. Olen hyvin perillä kaikenlaisesta muustakin terveyteen liittyvästä kuin vain syömisasioista. Ja tosiaan melkein samat mitatkin kuin sulla, paino +2 kg :) vartaloonkin olen tosi tyytyväinen, silti naisellinen vaikka hoikka.



Noin hyvä kunto minulla ei kylläkään taida olla kuin sinulla, en ole edes kokeillut. En pidä juoksemisesta/hikiliikunnasta. Tanssia harrastan 2krt/vko, nyt menen kokeilemaan tankotanssia! Myös joogaa harrastan väh. 2krt/vko.



Nelosen sanoma juttu kyllä kolahti jotenkin. En suoranaisesti kadehdi näitä hillittyjä, eleganttejakin tyyppejä mutta haluaisin itse käyttäytyä samalla tavalla. Oikeassa toki olen itsekin kaikessa (;D) mutta muuten sellainen hillitty, elegantti käytös JOKA tilanteessa minulta puuttuu... Eli ennemmin kadehtisin älyllisiä/luonteenpiirteitä kuin ulkonäköä, jota on kuitenkin melko helppo muokata. Älyä taas on vaikeampi takoa päähän.

ole olympiatason urheilija, enkä ylenmäärin hehkuttele suorituksillani. Toki tuttujen kanssa on mukava keskustella liikunnasta, ja kertoa jos on joskus onnistunut parantamaan reilusti aiempia suorituksiaan.



Minullekaan se ulkonäkö ei ole pääasia, mutta joitakin minua tanakampia henkilöitä hoikkuuteni tuntuu ärsyttävän. Ei siis kaikkia, mutta jotkut ihmiset ovat laukoneet suoraan ja/tai selän takana aikamoisia loukkauksia, tai harrastaneet piilo*ittuilua aiheesta. Tai heidän seurassaan en saisi koskaan mainita että kävin eilen lenkillä tai että löysin kivan uuden lenkkireitin (jota siis suosittelisin ilomielin muillekin lenkkeilijöille), sen sijaan heidän liikuntaharrastuksiaan pitäisi olla kommentoimassa ja ylistämässä. En koita päteä sillä että jaksan vaikkapa juosta enemmän kuin ne "ilkeät" ihmiset, mielestäni jokainen saa harrastaa niin paljon tai vähän kuin haluaa ja pienemmästäkin määrästä liikuntaa on hyötyä. Eikä aloittelija heti voi mitään maratonia vetääkään, enkä siis vähättele kenenkään suorituksia.



Ehkäpä tuo ihmistyyppi on vaan sitten aina ilkeä ja kateellinen toisille jostain, tuntuu vaan ikävältä jäädä ulkopuoliseksi kun muut sopivat vaikka yhteistä ryhmäjummpa/uimahallireissua tms. (olen muuten aika huono uimaan joten pääsisivät ainakin sillä pätemään mutta kun minua ei huolita mukaan).



Niin ja niitä syitä miksi ei kannata olla kateellinen. No ensinnäkin ulkonäöstä sen verran, että näytän kentie vaatteet päällä hyvältä, mutta oikeasti olen täynnä raskaus- ja aknearpia. Niitä en saa pois vaikka mitä tekisin. Moni pulleampi on alusvaatteisillaan paljon kauniimmpi kuin minä kuoleman kalvakassa ihossani joka vielä on täynnä arpia ja läpikuultavia suonia.



Toinen on sitten tämä minun hyvä kuntoni. Nimittäin minun on pakko kuntoilla, ja paljon. Olen luonteeltani oikeastaan aika laiska ja jäisin mieluummin kotiin sohvalle kuin menisin lenkille, vaikka olen oppinut juoksemisesta nauttimaankin eikä kuntosalikaan enää ahdista. Minulla vaan on eräs "vika" jonka takia tavallinen sohvaperunakin on paremmassa kunnossa kuin minä, jos en harrasta mitään liikuntaa. Jos harrastan liikuntaa kohtuullisesti, pääsen sellaiseen kuntoon minkä siis keskivertonainen saavutta pelkällä hyötyliikunnalla. Jos harrastan erittäin paljon liikuntaa alan päästä norminaisesta ohi.



Joten ei tämä aina niin hauskaa ole, erinäisiä vaivoja ja ongelmia on silti hyvästä kunnosta huolimatta tuon "vian" takia. (En viitsi paljastaa tarkemmin mikä se on, sillä sitten joku voisi jo tunnistaakin minut).



AP

Olen itse lievästi ylipainoinen, mutta hyväkuntoinen, jaksan juosta kympin lenkin. Minulla on verenpainetta liikaa (perintötekijät).



Mutta asia, mistä olen kyllä kateellinen ihmisille, on nukkuminen. En pysty nukkumaan/nukahtamaan hyvin, olen usein väsynyt ja ottaa suorastaan päähän se kun työkaveri kehuu taas nukkuneensa 12 h putkeen ja on niiiiin täynnä virtaa kuin ikinä. En tosin sano sitä hänelle, mutta sielussani olen kateellinen, koska itse en pysty moiseen.

Siis sellainen läpipasko, joka oli nelikymppiseksi asti 45-55kg/165 cm.



Mutta sitten kaikki muuttui parissa vuodessa.



Sinä olet vielä aika nuori, vasta vähän päälle 30. Kannattaa yrittää hiukan muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi, koska vaihdevuosien lähestyessä ja hormonien muuttuessa alat lihoa tuolla ruokavaliolla. Minäkin joudun nykyään vahtimaan, mitä syön (olen jo 64 kg).



Veriarvot ovat sentään yhä erinomaisia ja kuntokin on hyvä, juoksen säännöllisesti yhä, 44-vuotiaana.



Jos et yhtään kohenna ruokavaliotasi, riskinä myös sairastuminen. Pelkät veriarvot eivät ehkäise kaikkia elintapasairauksia, mm. ruuansulatuskanavan syöpiä.